Jos se ketään helpottaa, niin voin kertoa että ujous helpottaa yleensä viimeistään kolmenkympin jälkeen. Nelikymppisenä jo miettii, että johan sitä joutaisi hautaan.
Ujoilla toivoa
ei enää niin ujo
213149
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ei tuollaista voi kirjoittaa!
Tuo oli aivan totta, paitsi se ujouden hellittäminen.
Kieltämättä vähän kamalasti tuli asia ilmaistua.
Tarkoitin oikeasti, että nelikymppisenä tuntee jo olevansa niin vanha, että vaikka ei olisi enää kovin ujo, kokee parhaat vuotensa menetetyiksi ujouden takia. Se saa kyllä jossain mielessä mielen katkeraksi.
Toisaalta toiset neljäkymmentä vuotta vielä hyvällä tuurilla edessä. Mutta ratkaisut on tullut aikanaan tehtyä ja elämän suunta on jo määräytynyt.
Ei se mee niin, laulaa Maija Vilkkumaakin. 40-vuodesta alkaa elämän paras vaihe. Takanapäin on liika epävarmuus ja vaikka mitä.
Edessä ihana aikuisuus. Kuolemasta on turha vielä puhua siinä iässä.
Alkup. kirjoittajan kanssa olen sittenkin samaa mieltä. Ei tunnu parhaalta ajalta, vaikka ei ole vielä 40 täynnä. Tuntuu vanhalta. Terveys ja kunto ovat huonontuneet. Näkö ja kuulo alkavat mennä ja ajatus kulkee hitaasti. Ryppyä tulee ja hiukset harvenevat. Ainoa, mikä pysyy, on ujous.
Pysyy jos ette tiedosta että siihenkin on lääke, ei muuta kuin valittaan sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja ujous katoaa yhdellä lääkkeellä.
Kaikki ujot eivät halua kehonsa "tuhoutuvan" lääkkeiden käytöstä.
Olenkin käyttänyt noita ssri-lääkkeitä (kolmea eri merkkiä useamman vuoden ajan) ja lopetin ne reilu 3 vuotta sitten. Ujouteen ne eivät auttaneet ollenkaan. Nykylääketieteestä ei ole mitään iloa ujouden poistamisessa.
Beta-salpaajia löytyy myös, ja ne auttavatkin mm. käsien tärinään mutta eivät kuitenkaan poista sietämätöntä jännityksen tunnetta, ahdistusta ja ujoutta. Ihan yhtä hiljainen on ilman propraliakin.
onnistua,
kun Rääväsuulla ;D
Entä jos on kumpaakin?, elikkä niin ujo että pälpättää hermostukseen ihan sekavia....
Jos on ujo ja pälpättäjä, niin voisi jopa onnistua sanomaan, että on ujo. Jos ei pysty sanomaan mitään kenellekään, niin kuolee lopulta yksin.
Entäpä jos häpeää ujoutta niin paljon että sen vuoksi hermostuu ja ei millään voi sanoa että on ujo koska siitähän se hermostuminen johtuu, vaan pitää esittää ei ujoa ja se pälpätys (ainakin omasta mielestä) on sen tasosta ettei sitä kukaan tosissaan ota.
Mutta eihän toi olekkaan sitten ujoutta vaan hermoilua... vai kuinka?
Ujo on normaalisti aika ... hiljainen,
mutta ehkä sitä voi peitellä
höpötykselläkin ;D
Minusta ujous on söpö piirre
aikuisessa ihmisessä.
Lapset pitää kannustaa puhumaan ja ilmaisemaan itseään, että osaavat suunsa aukaista ja puolensa pitää; oma mielipide pitäisi pystyä sanomaan, vaikka olisikin ujo :D
ujona,
kuin pälättäjän porukassa, jossa onkin ainoa ujo... =/
Sellaistako tarkoitat?
Tuollainen ihminen varmaan sekoaa itsensä kanssa,
kuulostaa aika ristiriitaiselta.
Itsensä kanssa pitää olla sujut, vaikka ympäristö ei aina olisikaan samaa mieltä.
=(*&*)=
"kuin pälättäjän porukassa, jossa onkin ainoa ujo... =/"
Pari viikkoa sitten olinkin rauhallisissa kotibileissä, jossa oli pelkkiä hiljaisia ja ujoja (minä taisin olla siinä porukassa jopa puheliain, vaikka en kovin montaa lausetta illan ja aamun aikana tainnut puhua, kuten ei muutkaan). Mukana oli hirmu hiljainen tyttö jonka olin jotenkin onnistunut iskemään ravintolasta, ja 3 kaveria jotka kaikki hiljaisia. Oli paljon mukavampaa kuin yksikseen ja jopa se tyttökin sanoi viihtyneensä ja saaneensa hyvin nukuttua. Ei ollut puhumispakkoa, lähinnä kuunneltiin musiikkia, syötiin, käytettiin tiettyjä nautintoaineita ja käytiin lattialle patjalle kaikki nukkumaan. Harmi kun ei uskaltanut pyytää puhelinnumeroa, eikä sitä ole sen koommin näkynytkään...
Samanlaisia ujojen kotibileitä pitäisi olla enemmän, mutta ovat harvinaista laatuaikaa... Ujot ovat parasta seuraa.
Tärkeintä on tulla hyväksytyksi sellaisena kuin on!!
Jos saa sanottua, että on ujo, niin hermostuneisuus voi vähetä, koska ei ole enää syytä esittää ei-ujoa. Kerran onnistuin tuon sanomaan terveystarkastuksessa ennen verenpaineen mittausta. Pulssi olikin sitten mittauksessa melkein normaali, eikä jännittävä 120.
Mä en koskaan ollut nuorempana kotibileissä tai muissakaan juhlissa. Nyt on jo liian myöhäistä.
paras keino ole päästä ujoudesta pois ihan selvin päin, vailla mitään alkoholia?