Ajattelinpa itsekkin hieman purkaa tuntojani tänne palstalle.
Elikkäs olen 22 vuotias mies. Sosiaaliset taitoni ovat huonot ja viihdyn parhaiten omissa oloissani.
Elämäni muuttui tänä syksynä kun oli muutto uudelle paikkakunalle, koska aloitin opiskelut.
Joka ikinen aamu on käytävä taistelua itsensä kanssa kouluun lähdöstä. Ongelma ei ole laiskuudessa, vaan siinä etten kertakaikkiaan tahdo sopeutua ihmismassan sekaan. Koulussa on myös pakko yrittää olla puhelias ja jutella muiden luokkalaisten kanssa, jottei pidettäisi outona ja hiljaisena, joka ainakin ala-ja yläasteella johti kohdallani kiusaamiseen.
Olen myös erittäin epäluuloinen joka asiassa. Jos esimerkiksi havaitsen ihmisiä nauramassa olen aivan varma, että olen itse pilkan tai jonkuin muun ivan kohteena.
Olen myös joutunut sopeutumaan opiskelija-asuntoon, jossa minulla on 3 kämppäkaveria. tämä ahdistaa suunnattomasti sillä kumpikaan heistä ei ole pätkääkään omanlaiseni ihminen ja varmaan pitävät minua outona kun mieluummin viihdyn huoneessani sen sijaan, että olisin heidän kanssaan keittiössa jauhamassa paskaa ja lätkimässä korttia. Ei kiitos.
Muutenkin elämä ahdistaa, eikä oikein tunnu mistään saavan otetta. Sulkeudun omaan maailmaani, joka tuntu olevan ainut paikka, jossa saan olla rauhassa.
Muutama hyvä kaveri minulla on entisellä asuinpaikkakunnallani, mutta olen huomannut ettei aina edes ystäviinkää voi luottaa, kuten sain huomata edellisessä seurustelusuhteessani.
Kaikki ihmiset ovat tavalla tai toisella kaksinaamaisia selän takana puhujia sen olen liian monta kertaa saanut katkerasti todeta.
sosiaalisesti rajoittunut
14
5870
Vastaukset
- sosiaalisesti rajoitettu
Sellaista se ihmisen elämä on, välillä julmaa. Liian usein välillä.
- Vittuuntunut
Kaikki ihmiset ovat tavalla tai toisella kaksinaamaisia selän takana puhujia sen olen liian monta kertaa saanut katkerasti todeta.
- SiiliII
Pitkä tie on sen tajuamisessa, ettei kukaan voi miellyttää kaikkia. Minun itsetuntoni on nujerrettu lapsena ja olen samalla tapaa epäluuloinen muiden ihmisten suhteen. Pitkään yritin vimmalla miellyttää kaikkia ja välttää konflikteja, kunnes nyt liki kolmikymppisenä tuntuu, että olen vähitellen pääsemässä siitä.
Koska kukaan ei voi miellyttää kaikkia, pidin aikanaan parhaana olla useimmiten hiljaa. No se taas ei vie mitään asiaa eteenpäin. Nykyään yhä useammin uskallan sanoa ääneen, jos koen, että joku käyttää minua itsekkäästi hyväkseen tai olen jostakin asiasta eri mieltä.- VITTUUNTUNUT
Mainitsemiasi aikoja odotellessa.
- tajunnut
VITTUUNTUNUT kirjoitti:
Mainitsemiasi aikoja odotellessa.
yhden asian monta miljoona vuotta sitten että ei tosi ystävää ole olemassakaan.
- myös joskus pettynyt
tajunnut kirjoitti:
yhden asian monta miljoona vuotta sitten että ei tosi ystävää ole olemassakaan.
olen itse tosi ystävä monelle, en petä koskaan heidän luottamustaan. Jos olet pettynyt ystäviisi älä silti menetä uskoasi muihin ihmisiin aivan kokonaan, itsesi takia.
- olet vaan
itseso. sinun iässäsi tuollaiset tunteet ja tietynlainen epävarmuus itsestä kuuluvat asiaan. Kymmenen vuoden päästä kaikki on toisin. rauhallisesti vaan ja ole se mikä olet muista välittämättä. kaikkien ei tarvitse olla puheliaita jne..
- Tyttö4563
Joo mulla on vähän samantapasia juttuja kuin sullakin. Kärsin jännittämisestä ja masennuksen takia erakoiduin harvoista kavereistani kokonaan. Jännitys yltyi juuri pahimmaksi mitä se on ikinä ollut kun opiskelin toisella paikkakunnalla ja asuin yksin. Masennuksen takia tuli muutto takaisin vanhempien luokse ja aika paljon omissa oloissani olen ollut nyt yli vuoden. Sos. taidot ei minullakaan mitkään hyvät ole ja kun tiedän että aina ei ole helppoa mun ihmisten kanssa olla niin sitä vaikeempi se on taas lähteä tuonna ihmisten pariin vaikka kiinnostusta olisikin.
- kqrk
luin tuolta ujous yhteisöstä että lääkäriltä voi saada lääkkeitä jos on sosiaalisesti kovin pahasti rajoittunut. ennen en kyllä ole kuullut tästä mutta kai se pitää paikkansa? olen itse kyllä harkinnut lääkärissä käyntiä jos lääkkeitä olisi saatavilla..
- Tyttö4563
kqrk kirjoitti:
luin tuolta ujous yhteisöstä että lääkäriltä voi saada lääkkeitä jos on sosiaalisesti kovin pahasti rajoittunut. ennen en kyllä ole kuullut tästä mutta kai se pitää paikkansa? olen itse kyllä harkinnut lääkärissä käyntiä jos lääkkeitä olisi saatavilla..
Joo siis jos esim. on fyysisiä oireita(käsien tärinää jne.)niin lääkkeitä on kyllä olemassa semmoseen. Ittellä ei vaan sillä tavalla ole fyysisiä oireita, nämä jutut kun tuppaa välillä olla kovinkin monimutkasia.
- entäs sitten jos
Tyttö4563 kirjoitti:
Joo siis jos esim. on fyysisiä oireita(käsien tärinää jne.)niin lääkkeitä on kyllä olemassa semmoseen. Ittellä ei vaan sillä tavalla ole fyysisiä oireita, nämä jutut kun tuppaa välillä olla kovinkin monimutkasia.
on sellasia oireita kuten äänen värinää (siis erilaisissa tilanteissa) muttei silti käsien tärinää.. ?
- Tyttö57457
entäs sitten jos kirjoitti:
on sellasia oireita kuten äänen värinää (siis erilaisissa tilanteissa) muttei silti käsien tärinää.. ?
Noita fyysisiä oireita voi olla kaikenlaisia,joillakin kädet tärisee joillakin ei ollenkaan. Jotkut hikoilee jne.
- cb-
Sitä sanotaan suvaitsevaisuudeksi, kun hyväkstytään ns. massasta poikkeavat ihmiset. Ole oma itsesi ennen kaikkea. Ei ole sinun ongelmasi, jos joku pitää vain suupalteista.
Epäluuloisuus voi johtua huonosta itsetunnostakin.
Työelämässä sosiaaliset taidot on nykyään kova sana, mutta mutta.......kaikella on puolensa.Uskallan sanoa tämän pitkään työelämässä olleena.
Niin sosiaalisista taidoista vielä, nekin ovat melko pitkälle opittuja taitoja...niin no, ratkaiseehan luonnekin aika paljon :) - Anonyymi
Ainahan vässyköitä on ollut.
Sinun paikkasi on peräkammarissa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 465870
- 495361
- 493734
- 143685
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise993401- 313136
- 592894
- 582756
- 552413
- 381854