Kun asuntolainojen korot tuskin enää laskevat, korkokehitys ei tue asuntohintojen lisänousua. Kotitalouksien
käytettävissä olevan reaalitulon kasvuvauhti on 2005 puolet pienempi kuin viime vuonna, kun
verotus ei kevene ja ansiotason nousu hidastuu. Tulokehitys ei siis tue asuntohintojen lisänousua.
Asuntohinnat ovat kallistuneet suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ja keskimääräisellä
kuukausitulolla saatujen neliöiden määrä on supistunut selvästi. Kun IMFn tutkimuksen mukaan
pitkällä aikavälillä noin puolet yleisestä tulojen kasvusta valuu asuntohintoihin, Suomessa
asuntohinnat ovat nousseet pitkään reilusti käytettävissä olevien tulojen kasvua nopeammin.
Asuntojen reaalihinta oli vuonna 1997 pitkän aikavälin keskiarvossaan. Sen jälkeen käytettävissä
olevat tulot ovat lisääntyneet 50 %. Kansainvälisesti tästä puolet valuisi asuntohintoihin. Suomessa
asuntohinnat ovat kuitenkin nousseet vuoden 1997 jälkeen 75 % eli kolme kertaa enemmän kuin
hintamallin perusteella voisi pitää kestävänä. Nykyiset asuntohintamme ovat tasapainossa vain sillä
edellytyksellä, että Suomen asuntomarkkinat ovat kansainvälinen poikkeus.
Kaiken yllä esitetyn perusteella asunnot ovat nyt kalliita Suomessa, vaikka varsinaisesta hintakuplasta
ei haluttaisikaan puhua. Kun yhä useammat ostajat alkavat ajatella samoin, hintatasoa korjaava
virheenkorjausefekti etenee ilman koronnostojakin. Tästä eteenpäin asuntohintojen muutoksia
ohjaavat ostajien ja myyjien sentimentit. Kun ostajat alkavat epäröidä, myyntiajat pitenevät ja se painaa
kauppahintoja. Tällainen tulee olemaan alkusoitto asuntohintojen käänteelle.
http://www.aktia.com/fi/julkaisut/taloudellinen_katsaus_0305_fi.pdf
käytettävissä olevan reaalitulon kasvuvauhti on 2005 puolet pienempi kuin viime vuonna, kun
verotus ei kevene ja ansiotason nousu hidastuu. Tulokehitys ei siis tue asuntohintojen lisänousua.
Asuntohinnat ovat kallistuneet suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ja keskimääräisellä
kuukausitulolla saatujen neliöiden määrä on supistunut selvästi. Kun IMFn tutkimuksen mukaan
pitkällä aikavälillä noin puolet yleisestä tulojen kasvusta valuu asuntohintoihin, Suomessa
asuntohinnat ovat nousseet pitkään reilusti käytettävissä olevien tulojen kasvua nopeammin.
Asuntojen reaalihinta oli vuonna 1997 pitkän aikavälin keskiarvossaan. Sen jälkeen käytettävissä
olevat tulot ovat lisääntyneet 50 %. Kansainvälisesti tästä puolet valuisi asuntohintoihin. Suomessa
asuntohinnat ovat kuitenkin nousseet vuoden 1997 jälkeen 75 % eli kolme kertaa enemmän kuin
hintamallin perusteella voisi pitää kestävänä. Nykyiset asuntohintamme ovat tasapainossa vain sillä
edellytyksellä, että Suomen asuntomarkkinat ovat kansainvälinen poikkeus.
Kaiken yllä esitetyn perusteella asunnot ovat nyt kalliita Suomessa, vaikka varsinaisesta hintakuplasta
ei haluttaisikaan puhua. Kun yhä useammat ostajat alkavat ajatella samoin, hintatasoa korjaava
virheenkorjausefekti etenee ilman koronnostojakin. Tästä eteenpäin asuntohintojen muutoksia
ohjaavat ostajien ja myyjien sentimentit. Kun ostajat alkavat epäröidä, myyntiajat pitenevät ja se painaa
kauppahintoja. Tällainen tulee olemaan alkusoitto asuntohintojen käänteelle.
http://www.aktia.com/fi/julkaisut/taloudellinen_katsaus_0305_fi.pdf
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei ehkä kannata vertailla kansainvälisiä ja Suomen asuntomarkkinoita.
- Tänään esim. uutisia Tanskasta, hinnat nousseet 25% tänä vuonna. Baltiassa 75% nousua kiinteistöjen hinnoissa vuodessa. Espanjassa järjetöntä nousua. Englanti(150% nousun jälkeen) ja Saksa miinuksella. Suomi taitaa pyöriä aika pienissä nousuprosenteissa. Hyvä niin.
Torontossa asuu saman verran ihmisiä kuin Suomessa. Maailmantalouden piiputtaessa Suomessa mennään tarvittaessa yhtä lujaa kuin Imatran koskessa tai Niagaralla. Kohta rysähtää...