Joo elikkä mulla on ollu bulimia noin 3 -vuotta. muistan alun, olin lihonut kesän aikana about 5kg joka päiväisen grillillä käymisen takia, kunnes eräänä päivänä ähkyssä laahustin kotiin, päätin että nyt tämä mässäily loppuu, sormet kurkkuun ja ihana värien sekamelska pyttyyn viimeistä ranskista myöten! Tunsin olevani Jumala, olin viisas, olin keksinyt (typerimmän ja vaarallisen) keinon jota muut painonsa kamppailevat pöhköt eivät tiedä. Alku oli oikeastaan ihanaa, paino tippuikin sen 5kg. oksensin 1-2 kertaa päivässä, aina koulusta kotiin tultuani ahmin. päivisin söin ihan mitä vaan oksentamatta (tässä vaiheessa "turvaruuat" eivät kuuluneet kuvioihin) yhtäkkiä paino alkoikin nousta ja huomasin kauhukseni että ei, eihän tämä toimi! minun täytyy oksentaa kaikki syömäni ruuat, vain ja ainoastaan "turvaruuat" voi pitää sisällä (paitsi jos niitä on tullut ahmittua) huomasin sairastuneeni siinä vaiheessa kun oksentaessani mietin mitä syön seuraavaksi.
voila! kiven heiton päähän rakenneettiin uusi upea marketti! paljon ihanaa ruokaa.. kulutan kaikki rahani ruokaan ja varastan lisäksi äidiltäni (kamalaa koska omatunto ei enää edes kolkuta, tunnen itseni ääliöksi ja typeräksi penikaksi, voisin aikuistua olen sentään kohta 18v..) lukemani jutut kuulostavat niin mitättömiltä, kun vertaan itseeni, toivottavasti kukaan ei joudu näin syvälle tähän kuin minä.. ahdan itseeni huonoina päivinä 15 000 - 30 000 (hullua, tiedän!) kaloria ja oksennan. muutenkin oksennan noi 10 kertaa päivässä. ostan kaupasta pari kiloa keksejä, jäätelöä, suklaata, sipsejä ja syön muutenkin ihan mitä vaan! selkä vääränä saa kotiin kantaa sapuskaa. olen myös huomannu kaoottisen sotkun minkä saan aikaiseksi, huoneeni on aina kuin pommin jäljiltä ja minäkö olin joskus se siisti pikku tyttö?
Haluaisin niin lopettaa tämän, en vain pysty. minulla on täydellinen poikaystävä joka on uskomattoman komea, kiltti ja huomaavainen, sairaus helpottaa (en voi tällöinkään lopettaa, ahmimis kohtauksia ei tule, oknennan silti..) aina kun saan olla hänen kanssaan.. MUTTA hän on tällä hetkellä intissä ja ei raukka tiedä mitä kaunis, kiltti, itsenäinen ja niin iloinen kulta tekee viikot! en pysty kertomaan, pilaisin kaiken, tiedän että hän olisi rinnallani aivan varmasti mutta häpeä on NIIN SUURI! en keksi pahempaa, ennemmin jäisin vaikka mummolleni masturboimisesta kiinni!
oksentaminen on minulle helppoa, olen kai niin sanottu PRO. teen sen ääneti ilman sormia tai muita apuvälineitä, ei tarvi kuin kumartua ja voi "käväistä vain vessassa" 10 sekuntia ja "homma" on hoidettu. oksentamiseni ei katso enää paikkaa eikä aikaa, en voi hallita syömisiäni enää missään! itsekurini oli ennen parempi, kiletäydyin jos minulle tarjottiin jotain. tein tätä vain kotona nyt ihan missä vaan. pelottavaa koska pystyn siihen. kotona menee huonosti, mulla menee huonosti, väsyttää masentaa, ei välittäis nähä ketään.
minua on myös mietityttänyt se ettei minussa näy mitään bulimian merkkejä (sisäisistä ei sitten tiedä..) sormet/kynnet on kauniit myös iho, hiukset ja hampaat valkeat, posket/kurkku eivät ole koskaan turvonneet tai olleet kipeät. en muista että oksennukseni olisi joskus haissut tai että sappinesteet vihloneet hampaita. olin vasta sairaalassa kuumetaudin takia ja verikokeissa ilmeni että kalium -arvot olivat huolestuttavan alhaalla, se vaikuttaa suoraan sydämen toimintaan (SYÖKÄÄ KALIUMIA). huolestuin, mutta vain hetkeksi.
tällä hetkellä olen huolissani jatkuvasti, haluan niin elää normaalia elämää ja kaikkein eniten poikaystäväni takia! tänä päivänä päivät menevät: aamulla herätessäni "syö normaalisti, terveellisesti, kohtuullisesti, koska tänään loppuu tämä pelleily" koulussa syö terveellisesti, KOHTUULLISESTI (joskus homma kusee ja oksennan, eli päivä pilalla) OK, ei se mitään voithan vielä yrittää! koulusta salin kautta kotiin, "syö kasviksia, kuitua, proteiinia.. KOHTUULLISESTI.." ja yleensä homma karkaa käsistä tässä vaiheessa, syön pitkin iltaa kaikkea, mitä ehdin salaa näpistellä kaapeista, saatan lähteä "herkkukauppaan" ja sen jälkeen syön, oksennan, syön, oksennan, syön... myöhään iltaan asti.. poden pahaa olo, henkistä/fyysistä ja vannon ettei enää ikinä! aamulla alkaa taas ihan uusi ja terve elämä.. en tiedä enää miten normaalit ihmiset syövät annoskokoja, en mitään.. oma mahani on litteä ja silti vetää varmaan 2,5 kg sapuskaa kerralla! oikea ja terve "vatsa täynnä" -olo on minulle aivan vieras, vaikka kuinka yritän en edes muista.. muistan kyllä että joskus söin esim. lihapiirakan ja olin täysi! siis ei voi olla totta nykyään maha vetää koko paketin, vieläpä ihan helposti! voi vittu, en tiedä itkiskö vai nauraisko (nyt nauraattaa, sairasta, nauran itselleni, oon sairas). tuntuu etten voi parantua koskaan, suhteeni ruokaan tulee aina olemaan kiero, en voi koskaa unohtaa.. antaisin kai mitä vaa että saisin huolettomat ajat takaisin, kun en ajattellut syömistä tai ruokaa (kuten nyt teen 24/7) oli mielessä leikit, menot, ystävät, pojat, koulu, harrastukset ja ruoka oli vain se pikkiriikkinen elämän välttämättömyys siinä kaiken kivan sivussa.. ahmisin varmaan syanidia jos se maistuisi hyvältä ja varmaan syön itseni vielä hengiltä..
käyn vain vessassa..
voila! kiven heiton päähän rakenneettiin uusi upea marketti! paljon ihanaa ruokaa.. kulutan kaikki rahani ruokaan ja varastan lisäksi äidiltäni (kamalaa koska omatunto ei enää edes kolkuta, tunnen itseni ääliöksi ja typeräksi penikaksi, voisin aikuistua olen sentään kohta 18v..) lukemani jutut kuulostavat niin mitättömiltä, kun vertaan itseeni, toivottavasti kukaan ei joudu näin syvälle tähän kuin minä.. ahdan itseeni huonoina päivinä 15 000 - 30 000 (hullua, tiedän!) kaloria ja oksennan. muutenkin oksennan noi 10 kertaa päivässä. ostan kaupasta pari kiloa keksejä, jäätelöä, suklaata, sipsejä ja syön muutenkin ihan mitä vaan! selkä vääränä saa kotiin kantaa sapuskaa. olen myös huomannu kaoottisen sotkun minkä saan aikaiseksi, huoneeni on aina kuin pommin jäljiltä ja minäkö olin joskus se siisti pikku tyttö?
Haluaisin niin lopettaa tämän, en vain pysty. minulla on täydellinen poikaystävä joka on uskomattoman komea, kiltti ja huomaavainen, sairaus helpottaa (en voi tällöinkään lopettaa, ahmimis kohtauksia ei tule, oknennan silti..) aina kun saan olla hänen kanssaan.. MUTTA hän on tällä hetkellä intissä ja ei raukka tiedä mitä kaunis, kiltti, itsenäinen ja niin iloinen kulta tekee viikot! en pysty kertomaan, pilaisin kaiken, tiedän että hän olisi rinnallani aivan varmasti mutta häpeä on NIIN SUURI! en keksi pahempaa, ennemmin jäisin vaikka mummolleni masturboimisesta kiinni!
oksentaminen on minulle helppoa, olen kai niin sanottu PRO. teen sen ääneti ilman sormia tai muita apuvälineitä, ei tarvi kuin kumartua ja voi "käväistä vain vessassa" 10 sekuntia ja "homma" on hoidettu. oksentamiseni ei katso enää paikkaa eikä aikaa, en voi hallita syömisiäni enää missään! itsekurini oli ennen parempi, kiletäydyin jos minulle tarjottiin jotain. tein tätä vain kotona nyt ihan missä vaan. pelottavaa koska pystyn siihen. kotona menee huonosti, mulla menee huonosti, väsyttää masentaa, ei välittäis nähä ketään.
minua on myös mietityttänyt se ettei minussa näy mitään bulimian merkkejä (sisäisistä ei sitten tiedä..) sormet/kynnet on kauniit myös iho, hiukset ja hampaat valkeat, posket/kurkku eivät ole koskaan turvonneet tai olleet kipeät. en muista että oksennukseni olisi joskus haissut tai että sappinesteet vihloneet hampaita. olin vasta sairaalassa kuumetaudin takia ja verikokeissa ilmeni että kalium -arvot olivat huolestuttavan alhaalla, se vaikuttaa suoraan sydämen toimintaan (SYÖKÄÄ KALIUMIA). huolestuin, mutta vain hetkeksi.
tällä hetkellä olen huolissani jatkuvasti, haluan niin elää normaalia elämää ja kaikkein eniten poikaystäväni takia! tänä päivänä päivät menevät: aamulla herätessäni "syö normaalisti, terveellisesti, kohtuullisesti, koska tänään loppuu tämä pelleily" koulussa syö terveellisesti, KOHTUULLISESTI (joskus homma kusee ja oksennan, eli päivä pilalla) OK, ei se mitään voithan vielä yrittää! koulusta salin kautta kotiin, "syö kasviksia, kuitua, proteiinia.. KOHTUULLISESTI.." ja yleensä homma karkaa käsistä tässä vaiheessa, syön pitkin iltaa kaikkea, mitä ehdin salaa näpistellä kaapeista, saatan lähteä "herkkukauppaan" ja sen jälkeen syön, oksennan, syön, oksennan, syön... myöhään iltaan asti.. poden pahaa olo, henkistä/fyysistä ja vannon ettei enää ikinä! aamulla alkaa taas ihan uusi ja terve elämä.. en tiedä enää miten normaalit ihmiset syövät annoskokoja, en mitään.. oma mahani on litteä ja silti vetää varmaan 2,5 kg sapuskaa kerralla! oikea ja terve "vatsa täynnä" -olo on minulle aivan vieras, vaikka kuinka yritän en edes muista.. muistan kyllä että joskus söin esim. lihapiirakan ja olin täysi! siis ei voi olla totta nykyään maha vetää koko paketin, vieläpä ihan helposti! voi vittu, en tiedä itkiskö vai nauraisko (nyt nauraattaa, sairasta, nauran itselleni, oon sairas). tuntuu etten voi parantua koskaan, suhteeni ruokaan tulee aina olemaan kiero, en voi koskaa unohtaa.. antaisin kai mitä vaa että saisin huolettomat ajat takaisin, kun en ajattellut syömistä tai ruokaa (kuten nyt teen 24/7) oli mielessä leikit, menot, ystävät, pojat, koulu, harrastukset ja ruoka oli vain se pikkiriikkinen elämän välttämättömyys siinä kaiken kivan sivussa.. ahmisin varmaan syanidia jos se maistuisi hyvältä ja varmaan syön itseni vielä hengiltä..
käyn vain vessassa..
Vastaukset 2
Vanhimmat
Toi on kyllä niin älytön toi 15 000- 30 000 kcal /pvä.. vähän sulla menee rahaa..!
Sun olis tärkeintä nyt oppia miten "normaalit" ihmiset syö. Taisit kirjoittaa jotain, ettet oikeen tiedä.. mäkään en ennen tiennyt (tai luulin tietäväni, mutta nyt myöhemmin huomasin että en tiennyt) Soita heti terveyskeskukseen ja varaa aika syömishäiriöihin erikoistuneelle lääkärille tai ravintoterapeutille!
Itse löysin netistä Googlaamalla lautasmallin, minkä muistan nähneeni joskus ala-asteella.. kuinka olinkaan voinut unohtaa sen! Nykyään syön joka päivä sen mukaan ja ahmimiset on vähentynyt, ei kuitenkaan ihan loppuneet.. Tunnen itseni niin tyhmäksi, kun olen monet vuodet kärsinyt lievästä (ainakin suhun verrattuna) syömishäiriöstä, osaksi vain sen takia, kun en ole tajunnut syödä ruokaa! Aina kun söin jotain, ajattelin heti lihomista. Nyt kun syön 2 KUNNON lämmintä ateriaa päivässä ( aamupala, välipala, iltapala), niin paino on tippunut, ei tule ajateltua ruokaa koko aikaa.. Ajattele voit syödä ainakin 2000 kcal/pvä ja et liho yhtään (riippuu tietty paljon liikut, mut ainakin 1800 kcal/pvä)!
Ihan varmasti sun ahmimiset vähentyis jos söisit ruokaa kunnolla. Mutta niin kuin mun kohdalla, ne ei välttämätä siihen lopu kokonaan..
Mailaa joskus, vois vaihtaa ajatuksia sun kans´.
[email protected]