Olen tehnyt itselle kolme vesitakkaa (2kpl varaava takkaleivinuuni ja 1kpl varaava takka) liitettynä vesikiertoiseen lattialämmitykseen.
Tuossa heitettiin muutamia kysymyksiä johon koetan tällä tietämyksellä omasta tapauksesta vastata.
Kiinnostaisi siis saada käytännön kommentteja vesitakkaratkaisuista, missä lämmitettävä vesi siirretään vesikiertoisen lattialämmitysjärjestelmän lämminvesi varaajaan. Miten toteutettu:
- säiliö vai putket takassa
minulla on tässä viimeisimmässä versiossa, joka on koekäytössä, huoneenkorkuisen paikalla tehty pääasiassa tulenkestävillä massalla valetun takkaleivinuunin yläpalotilassa taivutettuna Akvatermin kampakupari kierukka 35L/90kW
- tarvitaanko vesikierto takkaan estämään kiehumista
- vapaakierto vai kiertovesipumppu
tavallinen kiertovesipumppu osoittautui liian heikko tehoiseksi. Sain vuosihuollossa poistetun kerrostalon patterikiertovesipumpun. Siinä tuntuu olevan tehoja tarpeeksi, kylläkin päästää pientä runkoääntä. Täytyy rakentaa vielä äänieristys pumpun ympärille. Varmaankin pumppuasiantuntija osaisi etsiä sopivantehoisen pumpun.
- kuinka paljon vettä kiertää takan kautta tunnissa lämminvesivaraajaan ja paljon vesimäärän lämpötila nousee (tulo/lähtö)
vesikiertomäärää en tiedä-tarpeeksi. Lämpötila nousee 10-20C polton aikana, riippuen poltettavasta puusta ja varsinkin puun kosteudesta.
- miten on varauduttu ylikiehumiseen
tavallisen kiertovesipumpun kokeilun aikana kiehahteli. Ei siinä ollut suurempaa ongelmaa-takan ilmaluukut kiinni ja paineet tuli varoventtiilin kautta ulos. Nyt ei ole ko. ongelmaa ollut.
- miten on varauduttu putken tai säiliön hajoamiseen
säiliössä ja putkistossa tarvittavat varoventtiilit (3kpl)Jos kierukka jostain syystä hajoaa niin venttiilit kiinni ja paineet poistuu varoventtiilistä. Hevosmiesten tietotoimisto väitti kierukan kestävän.
- sähkökatkon vaikutus
ei ole vielä sattunut kohdalle. Jokin varajärjestelmä, itse omista agregaatin. Löytyy niitä muitakin.
- kuinka paljon on pystytty vähentämään muuta energian kulutusta
tämä uusiversio on sisäänajovaiheessa mutta vuosikulutusarvio on päiväenergiaa 4700 kWh ja yöenergiaa 16320 kWh ja rahaksi muutettuna 204€/2kk. Talo on ha 160m2 ja korkeaa huonetilaa ja -ikkunaa paljon. Edellisessä kohteessa ha. 150m2 oli sähkön kulutus hieman pienempi vaikka siinä oli kesympi versio.
- mitä laitteita ratkaisussa on mukana (pumppu, termostaatti jne)?
lisäkustannukset ovat pienet: kierukka, meno/paluuputkisto, pumppu, varo- ja ilmastusventtiilit. Vielä suoritetaan pumpulta ohitus ja siihen Jämä var dd32 72C venttiili niin ei tarvitse pumppua pysäyttää kun ei lämmitä puilla.
- muutakin asiaan liittyvää tietoa olisi mielenkiintoista kuulla
Tässä kohteessa on vesikiertonen lattialämmitys ja lämmönlähteenä 2m3 pystymallinen itsetehty HST-varaaja säiliö takan lähietäisyydellä. Alhaalla 3x6kwh yösähkövastukset ja 1x9kwh lämpötilakytkimellä varustettu vastus säiliön yläosassa. Tämän yläpuolella on käyttöveden esilämmitys kierukka josta lämminvesi menee pienen boilerin kautta käyttöön. Näin saadaan hyödynnettyä puun polttoa varsinaisen lämmityskauden ulkopuolella ja tulevat aurinkopaneelit. Takalle menevä vesi lähtee säiliön alaosasta ja palautuu yläosaan. Asian voisi hoitaa lämmönvaihtimella mutta se paikka on varattu aurinkopaneeleille jotka pläjäytän ensitalvena katolle. Ei muuta kuin antaa sitten energian hinnan nousta.
Tuossa heitettiin muutamia kysymyksiä johon koetan tällä tietämyksellä omasta tapauksesta vastata.
Kiinnostaisi siis saada käytännön kommentteja vesitakkaratkaisuista, missä lämmitettävä vesi siirretään vesikiertoisen lattialämmitysjärjestelmän lämminvesi varaajaan. Miten toteutettu:
- säiliö vai putket takassa
minulla on tässä viimeisimmässä versiossa, joka on koekäytössä, huoneenkorkuisen paikalla tehty pääasiassa tulenkestävillä massalla valetun takkaleivinuunin yläpalotilassa taivutettuna Akvatermin kampakupari kierukka 35L/90kW
- tarvitaanko vesikierto takkaan estämään kiehumista
- vapaakierto vai kiertovesipumppu
tavallinen kiertovesipumppu osoittautui liian heikko tehoiseksi. Sain vuosihuollossa poistetun kerrostalon patterikiertovesipumpun. Siinä tuntuu olevan tehoja tarpeeksi, kylläkin päästää pientä runkoääntä. Täytyy rakentaa vielä äänieristys pumpun ympärille. Varmaankin pumppuasiantuntija osaisi etsiä sopivantehoisen pumpun.
- kuinka paljon vettä kiertää takan kautta tunnissa lämminvesivaraajaan ja paljon vesimäärän lämpötila nousee (tulo/lähtö)
vesikiertomäärää en tiedä-tarpeeksi. Lämpötila nousee 10-20C polton aikana, riippuen poltettavasta puusta ja varsinkin puun kosteudesta.
- miten on varauduttu ylikiehumiseen
tavallisen kiertovesipumpun kokeilun aikana kiehahteli. Ei siinä ollut suurempaa ongelmaa-takan ilmaluukut kiinni ja paineet tuli varoventtiilin kautta ulos. Nyt ei ole ko. ongelmaa ollut.
- miten on varauduttu putken tai säiliön hajoamiseen
säiliössä ja putkistossa tarvittavat varoventtiilit (3kpl)Jos kierukka jostain syystä hajoaa niin venttiilit kiinni ja paineet poistuu varoventtiilistä. Hevosmiesten tietotoimisto väitti kierukan kestävän.
- sähkökatkon vaikutus
ei ole vielä sattunut kohdalle. Jokin varajärjestelmä, itse omista agregaatin. Löytyy niitä muitakin.
- kuinka paljon on pystytty vähentämään muuta energian kulutusta
tämä uusiversio on sisäänajovaiheessa mutta vuosikulutusarvio on päiväenergiaa 4700 kWh ja yöenergiaa 16320 kWh ja rahaksi muutettuna 204€/2kk. Talo on ha 160m2 ja korkeaa huonetilaa ja -ikkunaa paljon. Edellisessä kohteessa ha. 150m2 oli sähkön kulutus hieman pienempi vaikka siinä oli kesympi versio.
- mitä laitteita ratkaisussa on mukana (pumppu, termostaatti jne)?
lisäkustannukset ovat pienet: kierukka, meno/paluuputkisto, pumppu, varo- ja ilmastusventtiilit. Vielä suoritetaan pumpulta ohitus ja siihen Jämä var dd32 72C venttiili niin ei tarvitse pumppua pysäyttää kun ei lämmitä puilla.
- muutakin asiaan liittyvää tietoa olisi mielenkiintoista kuulla
Tässä kohteessa on vesikiertonen lattialämmitys ja lämmönlähteenä 2m3 pystymallinen itsetehty HST-varaaja säiliö takan lähietäisyydellä. Alhaalla 3x6kwh yösähkövastukset ja 1x9kwh lämpötilakytkimellä varustettu vastus säiliön yläosassa. Tämän yläpuolella on käyttöveden esilämmitys kierukka josta lämminvesi menee pienen boilerin kautta käyttöön. Näin saadaan hyödynnettyä puun polttoa varsinaisen lämmityskauden ulkopuolella ja tulevat aurinkopaneelit. Takalle menevä vesi lähtee säiliön alaosasta ja palautuu yläosaan. Asian voisi hoitaa lämmönvaihtimella mutta se paikka on varattu aurinkopaneeleille jotka pläjäytän ensitalvena katolle. Ei muuta kuin antaa sitten energian hinnan nousta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Katso muuten www.svtvalutuote.com
Ja sieltä liedet, keskuslämmitysliesi.
Ainoa tähän saakka löytämäni keskuslämmiyskiertoon sellaisenaan liitettävä asuintilaan tarkoitettu vempele.
Itse olisin kiinnostunut myös ihan puukattilasta, joka olisi lasiluukullinen ja "olohuonekelpoinen".
Siis minusta, jos laittaa vesivaraajan ja pupmun "takkaa" varten, on aika turha tehdä takasta enää lisäksi massiivista ja ympäristöään lämmittävää. Ennemmin esim kesäkäytössä takka saisi lämmittää vain käyttövettä. Ja nimenomaan kesällä taitaisi polttamista jaksaa tehdä joka kolmas ilta, jolloin pysyisi käyttövedessä ilman öljykattilan kuumennusta.
Kaksoispesäkattila pannuhuoneen perillä on taas halkojen polttamiseen huono, tulen tekee mieluummin "takkaan" illan iloksi, kuin jonnekin koppiin talon toiseen päähän..
Vähän samaa kuin ruotsalaisten "takkakattila".
www.kakelugnspannan.com
Löytyykö Suomessa vastaava ratkaisu??
http://www.ukko-uuni.fi/
Muistui vasta nyt mieleen, tuo taisi olla ilmalämmittävä, ei siis helpolla vesikierron lisäksi laitettavissa.
Itse asiassa pitää itsekin tutustua tuohon, mulla on nykyään iso ja ruma koristetakka, toisella puolella sauna, pannuhuone ja varasto on myös viereisen seinän takana. Siis uusimalla takan ja kiukaan sopivasti, saisi taloa ja käyttövettä lämitettyä samalla kun saunoo tai nauttii takasta.
En kertakaikkiaan usko, että kukaan menisi meillä takapihan kautta pannuhuoneeseen pistämään pökköä pesään.. Nytkin on kaksoispesäkattila, jota ei jaksa polttaa. Edellisessä kämpässä takkaa poltettiin muutaman kerran viikossa, vesikiertoisena ja automaattivedolla sitä jaksaisi polttaa vaikka aamulla suihkuun mennessä, koska ei tarvitse jäädä säätelemään peltejä. Kaakeliuunin vika on siinä, että polttoa pitää säätää, jos meinaa saada lämmöt talteen. Eli käytännössä tarvitaan viikonloppuilta, että jaksaa näpräillä.