Moi!
Mahtaisiko joltain löytyä tietoa tai taulukoita n.15-20-v. vuotta vanhojen kakstahtiprutkujen painoista? Siis ihan perus ulkolaita moottoreista, 20-80hv haarukalla? Ihan "suurin piirtein" painoja, lähinnä kiinnostaa missä suhteessa paino nousee tehon kasvaessa... en tunne venemoottoreita juurikaan, ehkä tyhmä kysymys. Jos joku osaa sanoa nettisivuja, josta löytyisi minkä vaan merkin kyseisiä tietoja, olisin erittäin kiitollinen!
Mahtaisiko joltain löytyä tietoa tai taulukoita n.15-20-v. vuotta vanhojen kakstahtiprutkujen painoista? Siis ihan perus ulkolaita moottoreista, 20-80hv haarukalla? Ihan "suurin piirtein" painoja, lähinnä kiinnostaa missä suhteessa paino nousee tehon kasvaessa... en tunne venemoottoreita juurikaan, ehkä tyhmä kysymys. Jos joku osaa sanoa nettisivuja, josta löytyisi minkä vaan merkin kyseisiä tietoja, olisin erittäin kiitollinen!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Vm 83 60 hp Johanssoni painoi 88 kiloa. Yksin "kannniskelin" sen katoksesta talliin , 60 m matkan. Ei onnistu nykynelareilla millään.
20 hp volvo penta kulki juuri ja juuri sylissä. Olisko painanu 35 kg. vm 77.
jp
Kirjastosta voisi löytyä vanhoja Vene-lehden numeroita. No 1 eli tammikuun numero oli tuolloin luettelonumero, jossa markinoilla olleiden koneiden tekniset tiedot painoineen. Pikkuisen epätarkkoja tietoja painon osalta, koska osa tiedoista perustuu ns. perusmoottorin painoihin, mutta hyvin tarkoitukseensa sopivia.
Myös Vene lehden toimituksesta saa kopiota, nettitilauksenakin, mutta ne tietysti maksaa...
Jos sallitte että hieman viisastelen niin:
Katsausnumero on yleensä ollut 2/xx -eli helmikuun numero
Mitäs viistelua tuo nyt on? Olet aivan oikeassa ja korjaus aiheellinen.
Siis Vene no: 2 Helmikuu.
vuodelta -86 painaa 89kg (siis trimmitön 2-pyttyinen)
piti kirjoittamani 3-pyttyinen...
Yamaha 60-70 hv (sama kone) painaa 105 kiloa autolubella, trimmillä ja pitkällä rikillä (vm 84->)
Yamaha 90 painaa 120,5 kiloa
Yamaha 40-50 (autolube, pitkäriki, ja trimmi) 88 kiloa
Johnson/evinrude 521 cc (20-25-30-35) paina apitkärikisenä sähköstartilla noin 52 kiloa
Mercury 75 (4 sylinterinen , vm 86, trimmi ei tuorvoitelua, pitkä riki) 116 kiloa
Mercury 70 vm 79 3 sylinteriä ei trimmiä painaa 86 kiloa
Nämä on omista koneistani punnittuja painoja- koneissa on ollut koppa pois punnittaessa (koukku)
Benkku
102.
2-syl Evinrude 4 hv 15 kg
2-syl Evinrude 8 hv 27 kg
2-syl Evinrude 15 hv 31 kg
2 syl Evinrude 20-30 hv 53 kg
2 syl Evinrude 40 -60 hv 86-99 kg
3 syl Evinrude 50-70 hv 113 kg
v4 1,6 litr Evinrude 85-115 hv 137 kg
v4 2,0 litr Evinrude 120-140 hv 166 kg
v6 2,4 litr 90 ast Evinrude 150 hv 180 kg
v6 2,6 litr 60 ast Evinrude 150-175 hv 168 kg
v6 3,0 litr Evinrude 200-225 hv 217 kg
v8 4,0 litr Evinrude 250 - 300 hv 251-263 kg
Kun tällainen ammoin haudan lepoon laskettu ketju nyt nousi ylös kuolleista, niin kysytäänpä sitten, että mikä näissä perämoottoreissa oikein painaa?
ETEC-V4 (1.7) näkyy painavan n. 180 kg (90-130 hv) ja
ETEC-V6 190/240 kg, 2.6/3.3 (130-200, 200-250hv).
Varmaan joku nelari on vielä painavampi mutta ei nämäkään mitään keveitä keijukaisia ole.
Tuo evikan 115 on muuten todella kevyt. Harmillisesti oma V4 meni paskaksi niin piti vaihtaa suitsaan. Perse roikkui jo evikalla eikä se tietenkään painavammalla suoralla koneella yhtään korkeammalle noussut!
Uusi tekniikka ilmeisesti painaa, oli se nelitahti tai kakstahtitekniikkaa. Kun mm . perämoottoriteollisuudessa ei enää tyydytä siihen mitä on kehitetty ja hyväksi todettu käyttäjäkunnan keskuudessa, niin syitä on haettava seuraavista asioista "loppujen lopuksi vähemmän tarpeellisen krääsän lisäykseen konekopan alla ja painon nousuun".
1. ympäristöhihhulien EPA kotkotukset
2. polttoainetaloudelliset näkökohdat- tosin nekin siksi kun polttoainevero on korkea> eli ympäristöhihhulipoliitikot
3. Saab-syndrooma, eli kun tehdään liian hyvä tuote niin millä uuden vuosimallin tuotteet enää saadaan kaupaksi kun aiempien vuosimallien ostajat ajaa vehkeitä maailman tappiin asti vaihtamalla 25 euron siipipyöriä joka viides vappu
4. kilpailu nanotason suorituskyvyistä alan kansainvälisissä lehdissä ja tarve olla mikrometrin parempi asiassa x y ja z
5. Kiina-ilmiö, eli tehtaiden tilaisuus teettää kaikenlaista roinaa aasian metsissä puoli-ilmaiseksi lapsityövoimalla ja kloonitehtaissa
6. Kun tuotteet tehdään Kiinassa, niin Kiinalaisten metallivalimoiden huonompi laatu on otettava huomioon jo Länsimaissa piirtämällä CAD illa pari kolme milliä paksumpia osia ettei se hajoa käsiin, toisin kuin "ennenvanhaan" aitojen länsimaisten metallien suhteen, mihinkään merkkiin erityisemmin kintaalla viittaamatta paitsi kiina-kloonareiden asiakastehtaisiin.
7. perämoottoritehtaan kulloisen johdon juurettomuus, tilapäisyys, kvartaalitalous, urakehityksen pönkitys ja tarve päteä ja oivaltaa jotain josta saa taas jonkun bonuksen yhtiön palkkalistoilla