Työreformi

Pistin ihan sun kiusaksesi tämän uuteen aloitukseen. Muuten silloin kun äly ja vastaamisen taito loppuu, silloin nimittely alkaa. Oletkos sen huomannut? Tuskin, sillä milläpä sä sen voisit huomata. Mikä on se ihme, mikä sunkin kalkit saisi liikkeelle. Kysyn vaan. Ei tarvii vastata.

Muille voin kertoa, että uutta aloitusta puoltaa uusi asia. En halunnut ottaa osaa pelkästään yhden pääluottamusmiehen irtisanomisasiaan, vaan laajentaa keskustelua työsuhteen pysyvyyden merkitykseen yhteiskunnan ja talouden toimivuuden kannalta.

Neuvostoliiton kaatuminen ja Ahon-Viinasen devalvaatiokusetus sysäsivät nykyisen "työelämän uudistuksen" liikkeelle. Siitä on seurannut paljon hyvää juuri siinä muodossa, että asioita voidaan todellakin ajatella monelta kantilta. Yhtä vain puuttuu: Luottamusta. Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli "Luottamusta", joka siis ei ollut aitoa, vaan perustui pakkoon. Vaikka punaparonit rikastuivat ja kansakin sai osansa, asetelma oli keinotekoinen. Jotain samaa on suomalaisessa työympäristössä nykyään (ennen työympäristöt olivat mielestäni siedettävämpiä, vaikka hierárkiat olivat selkeämpiä). Yritykset ovat hengettömiä suoritustyhjiöitä, tai keinotekoisia arvokiiltokuvayrityksiä, kukaan ei oikeasti luota kehenkään. Suomessa ei vielä ole päästy luontevaan yritysilmapiiriin, jossa kanssakäyminen olisi mutkatonta (toki löytyy satoja poikkeuksia). Suomessa on liian paljon paksuniskaisia, luonnevikaisia johtajia ja liian paljon alistuvia työntekijöitä, jotka luottavat ammattiyhdisliikkeeseen. Löysille Kirkko on vakuutus iänkaikkisuudesta ja ay työelämän muuttumattomuudesta.

On kuitenkin todettava, etteivät rajoittamattomat markkinat Suomessa tunne vastuutaan mistään. Symbolisia ja todellisia vastavoimia siis täytyy olla.

Saattaa tietysti olla niinkin, että pysyvä työsuhde leipäännyttää ja veltostuttaa. Tähän voi kuitenkin vasta-argumenttina sanoa, että epävarmat työsuhteet sitouttavat ja motivoivat huonosti työntekijöitä yritysten etujen palvelemiseen. Lisäksi lyhyissä työsuhteissa ei ehdi karttua ammattitaidon edistymisestä saatavaa hyötyä. Esimerkiksi voi ottaa vaikkapa lääketehtaiden työnkuvan muuttumisen. Lyhytaikainen sitoutuminen yritykseen painottaa lääkkeiden myyntiä. Päästään hyviin kannattavuuslukuihin lyhyellä aikavälillä. Samalla kuitenkin laiminlyödään lääkkeiden tuotekehitys, joka on luonteeltaan hyvin pitkäjänteistä ja prosessinomaista työtä. Kukapa olisi innostunut tekemään 10 vuoden kehitystyötä, jos työsuhteen todennäköinen pituus on kaksi vuotta.

Kansainvälinen kilpailukykymme on aina ollut hyvä länsimaisella tasolla. Niin oli myös ennen lamaa. Se ei oikein puolla näkemystäsi siitä, että palkanmaksupelivarat ulosmitattiin. Sitäpaitsi kilpailukykyä oli mahdollista vientiteollisuuden osalta aina parantaa valuuttakurssipolitiikalla. Ja näin myös tiuhaan tahtiin tehtiin. Hyvin monet ovat täälläkin väittäneet, että lama johtui pikemminkin valuuttakurssipolitiikan muutoksesta eli sitoutumisesta ns. vahvan markan politiikkaan.

Työsuhteiden pysyvyydessä ei ollut kyse siitä, että työpaikat kuviteltiin ikuisiksi. 90-luvun muutos on lähtöisin yritysmaailmasta. Yhä enemmän palkanmaksuvaraa on alkanut niellä pääomasijoituksien rajusti kohonnut maksuvara. Tämä kehitys on tilastollisesti todennettavissa. Erityisesti 90-luvulla työn tuottavuus lisääntyi selvästi, mutta palkat eivät kehittyneet läheskään samaan tahtiin. Sen sijaan yritysten sijoitukset ulkomaille ja pääomasijoittajille maksetut korvaukset kasvoivat yli tuon työn tuottavuuden kasvun. Kaiken huipuksi työntekijäjärjestöt saatiin huiputettua maltillisiin palkkaratkaisuihin lupauksella työn pysyvyyden, siis työpaikkojen lisääntymisen myötä. Tässä tapahtui erittäin tietoinen petos palkansaajajärjestöjä kohtaan, jotka ovat vellihousumaisesti enimmäkseen tyytyneet tappioonsa.

Pysyvien työpaikkojen peränhuutajat voivat olla luusereita. Tämä ei ole asiassa kuitenkaan keskeistä, jos luuseriuden voittamisen seuraukset ovat yhteiskunnan kannalta huonoja. Epävarmuus työstä aiheuttaa varovaisuutta kulutuskysynnässä ja maksuvaikeuksia velkaantuessa. Tähän esiinottamaani pääprobleemaan et sitten halunnut tai osannut ottaa kantaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Saattaa tietysti olla niinkin, että pysyvä työsuhde leipäännyttää ja veltostuttaa. Tähän voi kuitenkin vasta-argumenttina sanoa, että epävarmat työsuhteet sitouttavat ja motivoivat huonosti työntekijöitä yritysten etujen palvelemiseen. Lisäksi lyhyissä työsuhteissa ei ehdi karttua ammattitaidon edistymisestä saatavaa hyötyä. Esimerkiksi voi ottaa vaikkapa lääketehtaiden työnkuvan muuttumisen. Lyhytaikainen sitoutuminen yritykseen painottaa lääkkeiden myyntiä. Päästään hyviin kannattavuuslukuihin lyhyellä aikavälillä. Samalla kuitenkin laiminlyödään lääkkeiden tuotekehitys, joka on luonteeltaan hyvin pitkäjänteistä ja prosessinomaista työtä. Kukapa olisi innostunut tekemään 10 vuoden kehitystyötä, jos työsuhteen todennäköinen pituus on kaksi vuotta.

Kansainvälinen kilpailukykymme on aina ollut hyvä länsimaisella tasolla. Niin oli myös ennen lamaa. Se ei oikein puolla näkemystäsi siitä, että palkanmaksupelivarat ulosmitattiin. Sitäpaitsi kilpailukykyä oli mahdollista vientiteollisuuden osalta aina parantaa valuuttakurssipolitiikalla. Ja näin myös tiuhaan tahtiin tehtiin. Hyvin monet ovat täälläkin väittäneet, että lama johtui pikemminkin valuuttakurssipolitiikan muutoksesta eli sitoutumisesta ns. vahvan markan politiikkaan.

Työsuhteiden pysyvyydessä ei ollut kyse siitä, että työpaikat kuviteltiin ikuisiksi. 90-luvun muutos on lähtöisin yritysmaailmasta. Yhä enemmän palkanmaksuvaraa on alkanut niellä pääomasijoituksien rajusti kohonnut maksuvara. Tämä kehitys on tilastollisesti todennettavissa. Erityisesti 90-luvulla työn tuottavuus lisääntyi selvästi, mutta palkat eivät kehittyneet läheskään samaan tahtiin. Sen sijaan yritysten sijoitukset ulkomaille ja pääomasijoittajille maksetut korvaukset kasvoivat yli tuon työn tuottavuuden kasvun. Kaiken huipuksi työntekijäjärjestöt saatiin huiputettua maltillisiin palkkaratkaisuihin lupauksella työn pysyvyyden, siis työpaikkojen lisääntymisen myötä. Tässä tapahtui erittäin tietoinen petos palkansaajajärjestöjä kohtaan, jotka ovat vellihousumaisesti enimmäkseen tyytyneet tappioonsa.

Pysyvien työpaikkojen peränhuutajat voivat olla luusereita. Tämä ei ole asiassa kuitenkaan keskeistä, jos luuseriuden voittamisen seuraukset ovat yhteiskunnan kannalta huonoja. Epävarmuus työstä aiheuttaa varovaisuutta kulutuskysynnässä ja maksuvaikeuksia velkaantuessa. Tähän esiinottamaani pääprobleemaan et sitten halunnut tai osannut ottaa kantaa.

Lue lisää

Voitko mitenkään kuvitella, että ns. epävarma työsuhde voisikin motivoida työntekijää tekemään työnsä paremmin, että työsuhde säilyisi? Näin ajattelemalla tulemme tilanteeseen, jossa tuotannon kaikki osapuolet pyrkivät parhaaseen tulokseen. Ulkoa pakotettu pysyvyys ei edes luo mahdollisuutta kehittää uutta.

Esimerkkisi lääketeollisuudesta ontuu ankarasti, sillä yksikään yritys ei palkkaa 10 vuoden tehtävään työntekijää kahdeksi vuodeksi.

AY-liikkeen ajatusmaailma lähtee juuri siitä liikkeelle, että tekemällä työpaikoista mahdollisimman pysyviä lainsäädännöllä - irtisanomissuoja ja yleissitovuus - ne sitten myös ovat pysyviä, mutta todellisuus on ihan muuta. Tiukentamalla lakiin kirjattuja pysyvyysmomentteja vain vaikeutetaan työhönpääsyä. Sisään-ulos-liike pitää toimia mahdollisimman kitkattomasti, jotta päästään miellyttävään lopputulokseen.

1990-luvun työn tuottavuus koheni kohisten, koska yrityksistä lähti/laitettiin turha porukka pois, eli sitä ennen olimme toimineet todella tehottomasti devalvaatioiden suojassa. Nyt yhteisen eurovaluutan aikana me joudummekin oikeasti kilpailemaan työtä tekemällä, emmekä rahapoliittisilla vippaskonsteilla.

Työpaikan epävarmuus ei kavenna kulutuskysyntää, vaan pikemminkin se tervehdyttää sitä. Ihmiset oppivat ajattelemaan ja elämään varojensa ja kykyjensä mukaan, eikä ikuisen työpaikan utopiasta johtuvassa unelmatodellisuudessa, mikä nimenomaan on vaarallista velaksi elämistä. Velaksi elämisen realisoituminen unelmatodellisuudesta todellisuuteen onkin sitten kova paikka, kuten monet 1990-luvulla ovat sen nahoissaan tunteneet.

juha210 kirjoitti:

Voitko mitenkään kuvitella, että ns. epävarma työsuhde voisikin motivoida työntekijää tekemään työnsä paremmin, että työsuhde säilyisi? Näin ajattelemalla tulemme tilanteeseen, jossa tuotannon kaikki osapuolet pyrkivät parhaaseen tulokseen. Ulkoa pakotettu pysyvyys ei edes luo mahdollisuutta kehittää uutta.

Esimerkkisi lääketeollisuudesta ontuu ankarasti, sillä yksikään yritys ei palkkaa 10 vuoden tehtävään työntekijää kahdeksi vuodeksi.

AY-liikkeen ajatusmaailma lähtee juuri siitä liikkeelle, että tekemällä työpaikoista mahdollisimman pysyviä lainsäädännöllä - irtisanomissuoja ja yleissitovuus - ne sitten myös ovat pysyviä, mutta todellisuus on ihan muuta. Tiukentamalla lakiin kirjattuja pysyvyysmomentteja vain vaikeutetaan työhönpääsyä. Sisään-ulos-liike pitää toimia mahdollisimman kitkattomasti, jotta päästään miellyttävään lopputulokseen.

1990-luvun työn tuottavuus koheni kohisten, koska yrityksistä lähti/laitettiin turha porukka pois, eli sitä ennen olimme toimineet todella tehottomasti devalvaatioiden suojassa. Nyt yhteisen eurovaluutan aikana me joudummekin oikeasti kilpailemaan työtä tekemällä, emmekä rahapoliittisilla vippaskonsteilla.

Työpaikan epävarmuus ei kavenna kulutuskysyntää, vaan pikemminkin se tervehdyttää sitä. Ihmiset oppivat ajattelemaan ja elämään varojensa ja kykyjensä mukaan, eikä ikuisen työpaikan utopiasta johtuvassa unelmatodellisuudessa, mikä nimenomaan on vaarallista velaksi elämistä. Velaksi elämisen realisoituminen unelmatodellisuudesta todellisuuteen onkin sitten kova paikka, kuten monet 1990-luvulla ovat sen nahoissaan tunteneet.

Lue lisää

Oletko käynyt koskaan katsomassa tai muutoin havainnut mihin tuo sinun unelmatodellisuutesi mukainen yhteiskunnallinen kehitys johtaa.

Kahtiajakautuneeseen yhteiskuntaan, joka ei ennaltaehkäise sosiaalisten ongelmien syntymistä, vaan korjaa jälkiä voimavarojensa mukaan kaduilta sivuun.

Rikostilastot synkistyvät ja paisuvat, yhteiskunnallinen vastakkainasettelu ja yhteiskuntakerrostumien eristyneisyys toisistaan lisääntyy, vankilukumäärä moninkertaistuu, rangaistukset kovenevat, kuolemanrangaistukset ovat arkipäivää, suuret kaupungit slummiutuvat, hyvinvoivat lähiöt eristetään piikkilanka-aitojen ja lähes puolisotilaallisten turvallisuus- ja vartiointiyritysten suojaan jne. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Sinun täytyisi muuttaa vaikkapa Detroitiin, Toledoon, Newarkiin tai aivan vain New Yorkin tiettyihin osiin julistamaan tuota sanomaasi kadun kulmaan. Voi olla, että tulisi pojulla äitiä ja Tarja Halosta aika äkkiä ikävä.

juha210 kirjoitti:

Voitko mitenkään kuvitella, että ns. epävarma työsuhde voisikin motivoida työntekijää tekemään työnsä paremmin, että työsuhde säilyisi? Näin ajattelemalla tulemme tilanteeseen, jossa tuotannon kaikki osapuolet pyrkivät parhaaseen tulokseen. Ulkoa pakotettu pysyvyys ei edes luo mahdollisuutta kehittää uutta.

Esimerkkisi lääketeollisuudesta ontuu ankarasti, sillä yksikään yritys ei palkkaa 10 vuoden tehtävään työntekijää kahdeksi vuodeksi.

AY-liikkeen ajatusmaailma lähtee juuri siitä liikkeelle, että tekemällä työpaikoista mahdollisimman pysyviä lainsäädännöllä - irtisanomissuoja ja yleissitovuus - ne sitten myös ovat pysyviä, mutta todellisuus on ihan muuta. Tiukentamalla lakiin kirjattuja pysyvyysmomentteja vain vaikeutetaan työhönpääsyä. Sisään-ulos-liike pitää toimia mahdollisimman kitkattomasti, jotta päästään miellyttävään lopputulokseen.

1990-luvun työn tuottavuus koheni kohisten, koska yrityksistä lähti/laitettiin turha porukka pois, eli sitä ennen olimme toimineet todella tehottomasti devalvaatioiden suojassa. Nyt yhteisen eurovaluutan aikana me joudummekin oikeasti kilpailemaan työtä tekemällä, emmekä rahapoliittisilla vippaskonsteilla.

Työpaikan epävarmuus ei kavenna kulutuskysyntää, vaan pikemminkin se tervehdyttää sitä. Ihmiset oppivat ajattelemaan ja elämään varojensa ja kykyjensä mukaan, eikä ikuisen työpaikan utopiasta johtuvassa unelmatodellisuudessa, mikä nimenomaan on vaarallista velaksi elämistä. Velaksi elämisen realisoituminen unelmatodellisuudesta todellisuuteen onkin sitten kova paikka, kuten monet 1990-luvulla ovat sen nahoissaan tunteneet.

Lue lisää

"Sisään-ulos-liike pitää toimia mahdollisimman kitkattomasti, jotta päästään miellyttävään lopputulokseen."

Niikuin että löysää ja pienellä? ;-))

juha210 kirjoitti:

Voitko mitenkään kuvitella, että ns. epävarma työsuhde voisikin motivoida työntekijää tekemään työnsä paremmin, että työsuhde säilyisi? Näin ajattelemalla tulemme tilanteeseen, jossa tuotannon kaikki osapuolet pyrkivät parhaaseen tulokseen. Ulkoa pakotettu pysyvyys ei edes luo mahdollisuutta kehittää uutta.

Esimerkkisi lääketeollisuudesta ontuu ankarasti, sillä yksikään yritys ei palkkaa 10 vuoden tehtävään työntekijää kahdeksi vuodeksi.

AY-liikkeen ajatusmaailma lähtee juuri siitä liikkeelle, että tekemällä työpaikoista mahdollisimman pysyviä lainsäädännöllä - irtisanomissuoja ja yleissitovuus - ne sitten myös ovat pysyviä, mutta todellisuus on ihan muuta. Tiukentamalla lakiin kirjattuja pysyvyysmomentteja vain vaikeutetaan työhönpääsyä. Sisään-ulos-liike pitää toimia mahdollisimman kitkattomasti, jotta päästään miellyttävään lopputulokseen.

1990-luvun työn tuottavuus koheni kohisten, koska yrityksistä lähti/laitettiin turha porukka pois, eli sitä ennen olimme toimineet todella tehottomasti devalvaatioiden suojassa. Nyt yhteisen eurovaluutan aikana me joudummekin oikeasti kilpailemaan työtä tekemällä, emmekä rahapoliittisilla vippaskonsteilla.

Työpaikan epävarmuus ei kavenna kulutuskysyntää, vaan pikemminkin se tervehdyttää sitä. Ihmiset oppivat ajattelemaan ja elämään varojensa ja kykyjensä mukaan, eikä ikuisen työpaikan utopiasta johtuvassa unelmatodellisuudessa, mikä nimenomaan on vaarallista velaksi elämistä. Velaksi elämisen realisoituminen unelmatodellisuudesta todellisuuteen onkin sitten kova paikka, kuten monet 1990-luvulla ovat sen nahoissaan tunteneet.

Lue lisää

Pysykologian alkeita. Mitä kompleksisempi ja sisäisesti ristiriitaisempi motivaatio on, sitä mahdottomammiksi käyvät kokonaispersoonallista panosta edellyttävät suoritukset. Edes ehdollisia refksejä ei pystytä edes koiralle opettamaan jatkuvasti sääntöjä muuttamalla.

Sosiologian alkeita. Kun jako menestyjiin ja luusereihin toteutuu, taloudellinen toimeliaisuus lakkaa. Tuloerojen kasvaminen laimentaa toimintamotivaation, ei suinkaan kiihdytä sitä. Kiihtyminen tapahtuu vain siellä missä oma identiteetti on hukassa ja eletäänb unelmatodellisuudessa. Menestyjien maailmassa pudotuspeli koko ajan kovenee, eikä mitään päätepistettä sille löydy. Etologisen toimintadraivin riivaama osa sakista jatkaa keskuudessaan jakoa menestyjiin ja luusereihin teoriassa viimeiseen mieheen saakka.

Teologian alkeita. Elämä perustuu kuoleman unohtamiseen. Jos kuolema olisi läsnä, toivo katoaisi. Jos kuolemasta muistutetaan, vaikkapa muistuttamalla työntekijää siitä ettei työpaikka ole ikuinen, elämää ylläpitävä toivo katoaa.

Valveillaolon alkeita: köyhyys ei koskaan eikä missään kannusta ihmisiä työntekoon. Absoluuttinen köyhyys, jossa toivo on kadonnut elämästä, apatisoi ihmisen. Suhteellinen köyhyys on vain kooltaan suhteellisesti erilaista, mutta sen vaikutukset ihmiseen ovat täsmälleen saman mekanismin mukaisia.

Järjen alkeita. Kuvitelma siitä että "talous" voisi järjestää ihmisten elämän on uudella ajalla syntynyt historiallinen harha. Ajatushistoriaan paremmin perehtyneet voivat kertoa, että nykyiset tavat ajatella "taloudellisia realiteetteja" ovat kehittyneet johdonmukaisesti suhteessa muihin tapahtuneisiin ajatustapojen muutoksiin, eikä ole ollut vaihtoehtoa sille etteikö taloudellista hallintaa olisi pyritty tavoittamaan juuri sellaisilla numeerisilla instrumenteilla jotka nyt ajatteluamme määräävät. Valitettavasti vain ihminen on etologisten, biologisten, sosiologisten ja psykologisten lakien määrämä olento, joka voidaan "talouden" laeilla tuhota. Tällainen tuhoaminen on nyt käynnissä, ja tuhoajien ajatukset ja asenteet ovat tyypillisesti niitä joita esim. sinä ja kaikki ns. liberalistit pidätte "totuuksina".

juha210 kirjoitti:

Voitko mitenkään kuvitella, että ns. epävarma työsuhde voisikin motivoida työntekijää tekemään työnsä paremmin, että työsuhde säilyisi? Näin ajattelemalla tulemme tilanteeseen, jossa tuotannon kaikki osapuolet pyrkivät parhaaseen tulokseen. Ulkoa pakotettu pysyvyys ei edes luo mahdollisuutta kehittää uutta.

Esimerkkisi lääketeollisuudesta ontuu ankarasti, sillä yksikään yritys ei palkkaa 10 vuoden tehtävään työntekijää kahdeksi vuodeksi.

AY-liikkeen ajatusmaailma lähtee juuri siitä liikkeelle, että tekemällä työpaikoista mahdollisimman pysyviä lainsäädännöllä - irtisanomissuoja ja yleissitovuus - ne sitten myös ovat pysyviä, mutta todellisuus on ihan muuta. Tiukentamalla lakiin kirjattuja pysyvyysmomentteja vain vaikeutetaan työhönpääsyä. Sisään-ulos-liike pitää toimia mahdollisimman kitkattomasti, jotta päästään miellyttävään lopputulokseen.

1990-luvun työn tuottavuus koheni kohisten, koska yrityksistä lähti/laitettiin turha porukka pois, eli sitä ennen olimme toimineet todella tehottomasti devalvaatioiden suojassa. Nyt yhteisen eurovaluutan aikana me joudummekin oikeasti kilpailemaan työtä tekemällä, emmekä rahapoliittisilla vippaskonsteilla.

Työpaikan epävarmuus ei kavenna kulutuskysyntää, vaan pikemminkin se tervehdyttää sitä. Ihmiset oppivat ajattelemaan ja elämään varojensa ja kykyjensä mukaan, eikä ikuisen työpaikan utopiasta johtuvassa unelmatodellisuudessa, mikä nimenomaan on vaarallista velaksi elämistä. Velaksi elämisen realisoituminen unelmatodellisuudesta todellisuuteen onkin sitten kova paikka, kuten monet 1990-luvulla ovat sen nahoissaan tunteneet.

Lue lisää

------

juha210 kirjoitti:

Voitko mitenkään kuvitella, että ns. epävarma työsuhde voisikin motivoida työntekijää tekemään työnsä paremmin, että työsuhde säilyisi? Näin ajattelemalla tulemme tilanteeseen, jossa tuotannon kaikki osapuolet pyrkivät parhaaseen tulokseen. Ulkoa pakotettu pysyvyys ei edes luo mahdollisuutta kehittää uutta.

Esimerkkisi lääketeollisuudesta ontuu ankarasti, sillä yksikään yritys ei palkkaa 10 vuoden tehtävään työntekijää kahdeksi vuodeksi.

AY-liikkeen ajatusmaailma lähtee juuri siitä liikkeelle, että tekemällä työpaikoista mahdollisimman pysyviä lainsäädännöllä - irtisanomissuoja ja yleissitovuus - ne sitten myös ovat pysyviä, mutta todellisuus on ihan muuta. Tiukentamalla lakiin kirjattuja pysyvyysmomentteja vain vaikeutetaan työhönpääsyä. Sisään-ulos-liike pitää toimia mahdollisimman kitkattomasti, jotta päästään miellyttävään lopputulokseen.

1990-luvun työn tuottavuus koheni kohisten, koska yrityksistä lähti/laitettiin turha porukka pois, eli sitä ennen olimme toimineet todella tehottomasti devalvaatioiden suojassa. Nyt yhteisen eurovaluutan aikana me joudummekin oikeasti kilpailemaan työtä tekemällä, emmekä rahapoliittisilla vippaskonsteilla.

Työpaikan epävarmuus ei kavenna kulutuskysyntää, vaan pikemminkin se tervehdyttää sitä. Ihmiset oppivat ajattelemaan ja elämään varojensa ja kykyjensä mukaan, eikä ikuisen työpaikan utopiasta johtuvassa unelmatodellisuudessa, mikä nimenomaan on vaarallista velaksi elämistä. Velaksi elämisen realisoituminen unelmatodellisuudesta todellisuuteen onkin sitten kova paikka, kuten monet 1990-luvulla ovat sen nahoissaan tunteneet.

Lue lisää

"Sisään-ulos-liike pitää toimia mahdollisimman kitkattomasti, jotta päästään miellyttävään lopputulokseen."

Tyttöystäväsi on katkera kanssa siskoilleen heidän saamistaan voimakkaista fysiologis-psykologisista yhdynnän aikaisista kokemuksista. Niitä kutsutaan toisella nimellä orgasmiksi.

Sen vuoksi kyllästyttyään puuhailuun kanssasi, on hän takonut tuon ajatuksen päähäsi. Termiä nopeasti ei tuohon tarvinnut enää lisätä, sillä se oli jo itsestään selvyys.

neutraalitarkkailija kirjoitti:

Oletko käynyt koskaan katsomassa tai muutoin havainnut mihin tuo sinun unelmatodellisuutesi mukainen yhteiskunnallinen kehitys johtaa.

Kahtiajakautuneeseen yhteiskuntaan, joka ei ennaltaehkäise sosiaalisten ongelmien syntymistä, vaan korjaa jälkiä voimavarojensa mukaan kaduilta sivuun.

Rikostilastot synkistyvät ja paisuvat, yhteiskunnallinen vastakkainasettelu ja yhteiskuntakerrostumien eristyneisyys toisistaan lisääntyy, vankilukumäärä moninkertaistuu, rangaistukset kovenevat, kuolemanrangaistukset ovat arkipäivää, suuret kaupungit slummiutuvat, hyvinvoivat lähiöt eristetään piikkilanka-aitojen ja lähes puolisotilaallisten turvallisuus- ja vartiointiyritysten suojaan jne. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Sinun täytyisi muuttaa vaikkapa Detroitiin, Toledoon, Newarkiin tai aivan vain New Yorkin tiettyihin osiin julistamaan tuota sanomaasi kadun kulmaan. Voi olla, että tulisi pojulla äitiä ja Tarja Halosta aika äkkiä ikävä.

Lue lisää

Jostain syystä esittämääni toimintamallia noudattavat, tai sen suuntaisesti toimivat yhteiskunnat, kulkevat edistyksen kärjessä kaikilla sektoreilla.

Jokaisessa kaupungissa on slumminsa, sillä niistä ei päästä ikinä eroon, oli järjestelmä mikä tahansa. Kaiken tasaavassa systeemissä slummialuetta on vain koko maa.

Halosta ei tosiaan ole ikävä, eikä tule.

fraction kirjoitti:

"Sisään-ulos-liike pitää toimia mahdollisimman kitkattomasti, jotta päästään miellyttävään lopputulokseen."

Niikuin että löysää ja pienellä? ;-))

Ajattele laajemmin - se auttaa.

tehtailut kirjoitti:

Pysykologian alkeita. Mitä kompleksisempi ja sisäisesti ristiriitaisempi motivaatio on, sitä mahdottomammiksi käyvät kokonaispersoonallista panosta edellyttävät suoritukset. Edes ehdollisia refksejä ei pystytä edes koiralle opettamaan jatkuvasti sääntöjä muuttamalla.

Sosiologian alkeita. Kun jako menestyjiin ja luusereihin toteutuu, taloudellinen toimeliaisuus lakkaa. Tuloerojen kasvaminen laimentaa toimintamotivaation, ei suinkaan kiihdytä sitä. Kiihtyminen tapahtuu vain siellä missä oma identiteetti on hukassa ja eletäänb unelmatodellisuudessa. Menestyjien maailmassa pudotuspeli koko ajan kovenee, eikä mitään päätepistettä sille löydy. Etologisen toimintadraivin riivaama osa sakista jatkaa keskuudessaan jakoa menestyjiin ja luusereihin teoriassa viimeiseen mieheen saakka.

Teologian alkeita. Elämä perustuu kuoleman unohtamiseen. Jos kuolema olisi läsnä, toivo katoaisi. Jos kuolemasta muistutetaan, vaikkapa muistuttamalla työntekijää siitä ettei työpaikka ole ikuinen, elämää ylläpitävä toivo katoaa.

Valveillaolon alkeita: köyhyys ei koskaan eikä missään kannusta ihmisiä työntekoon. Absoluuttinen köyhyys, jossa toivo on kadonnut elämästä, apatisoi ihmisen. Suhteellinen köyhyys on vain kooltaan suhteellisesti erilaista, mutta sen vaikutukset ihmiseen ovat täsmälleen saman mekanismin mukaisia.

Järjen alkeita. Kuvitelma siitä että "talous" voisi järjestää ihmisten elämän on uudella ajalla syntynyt historiallinen harha. Ajatushistoriaan paremmin perehtyneet voivat kertoa, että nykyiset tavat ajatella "taloudellisia realiteetteja" ovat kehittyneet johdonmukaisesti suhteessa muihin tapahtuneisiin ajatustapojen muutoksiin, eikä ole ollut vaihtoehtoa sille etteikö taloudellista hallintaa olisi pyritty tavoittamaan juuri sellaisilla numeerisilla instrumenteilla jotka nyt ajatteluamme määräävät. Valitettavasti vain ihminen on etologisten, biologisten, sosiologisten ja psykologisten lakien määrämä olento, joka voidaan "talouden" laeilla tuhota. Tällainen tuhoaminen on nyt käynnissä, ja tuhoajien ajatukset ja asenteet ovat tyypillisesti niitä joita esim. sinä ja kaikki ns. liberalistit pidätte "totuuksina".

Lue lisää

Vaihtoehtoja tarkastelemalla voidaan todeta, että esittämälläni toimintamallilla päästään edistyksellisimpään tulokseen. Heti, kun esität paremman mallin, niin tarkastelen sitä mielelläni avoimin mielin.

juha210 kirjoitti:

Jostain syystä esittämääni toimintamallia noudattavat, tai sen suuntaisesti toimivat yhteiskunnat, kulkevat edistyksen kärjessä kaikilla sektoreilla.

Jokaisessa kaupungissa on slumminsa, sillä niistä ei päästä ikinä eroon, oli järjestelmä mikä tahansa. Kaiken tasaavassa systeemissä slummialuetta on vain koko maa.

Halosta ei tosiaan ole ikävä, eikä tule.

Lue lisää

Et ymmärrä maailmanjärjestelmän kehityksen pitkän aikavälin syklisestä kehityksestä mitään.

Yhdysvallat kulkee edistyksen kärjessä kapeilla osaamissektoreilla ja tuo edistys koskettaa vain murto-osaa maan väestöstä.

Yhdysvaltain nousu maailmanvallaksi alunperin perustui kahteen asiaan. Vanhan eurooppalaisen kulttuuri- ja sivistysperinnön siirtymiseen uudelle mantereelle ja voimakkaaseen väestönkasvuun.

Se oli nousunsa vaiheessa läntisen sivistyksen ja sen aikaisen osaamisperustan saaneista valtioista ylivoimaisesti väestörikkain ja taloudellisen dynamiikan osalta kehittyvin, mutta suhteellisen sivistymätön alue.

Näin se meni heittäen Ison-Britannian ohi, murskaten brittien maailmanvallan. Euroopassa tätä ei vuosisadan alussa ymmärretty, koska saksalaiset myös haaveilivat tyhmyydessään maailmanvallasta ja kävivät taistoon brittejä vastaan kahdesti, ymmärtämättä, että britit oli jo taloudellisesti ja globaalisti asemansa menettänyt suurvalta.

Yhdysvaltain sykli on kääntynyt jo toisen maailmansodan jälkeen laskuun. Tämän hetkinen voimapolitiikka ja uho on ainoastaan laskevan maailmanvallan kuolinkouristuksia.

Kiina ohittaa ensin talouskasvussa ja vaikutusvallasta Yhdysvallat, sitten Kiinan ohi menee Intia tai ainakin ne ovat seuraava suuri taistelupari. Intian kehityksen suurin kysymysmerkki pitkällä tähtäimellä globaali ilmastopolitiikka, joka saattaa rampauttaa sen pahasti. Ilmaston lämpenemisen myötä merkittävä osa Intian viljelyskelpoisesta maasta muuttuu aavikoksi tai erämaaksi. Se tullee vähintäänkin hidastamaan ellei estämään Intian nousun maailmanvallaksi.

Nuo valtiot eivät ole malliesimerkkejä esittämäsi yhteiskuntamallin mukaisista valtioista, vaan kehitysmaita, jotka ottavat halvalla työvoimalla ja yhteiskunnan kehittymättömyyden avulla jättiläisloikkaa väestömassan turvin.

Kysymyksessä ei ole mallisi mukainen dynamiikka, vaan massan laki ja maailmanjärjestyksen syklinen kehitys.

Katkera tyttöystävä ;-( kirjoitti:

"Sisään-ulos-liike pitää toimia mahdollisimman kitkattomasti, jotta päästään miellyttävään lopputulokseen."

Tyttöystäväsi on katkera kanssa siskoilleen heidän saamistaan voimakkaista fysiologis-psykologisista yhdynnän aikaisista kokemuksista. Niitä kutsutaan toisella nimellä orgasmiksi.

Sen vuoksi kyllästyttyään puuhailuun kanssasi, on hän takonut tuon ajatuksen päähäsi. Termiä nopeasti ei tuohon tarvinnut enää lisätä, sillä se oli jo itsestään selvyys.

Lue lisää

Puuhastelusi terminologian valinnoista päätellen puhut syvällä kokemuksen rintaäänellä, mutta ei hätää - ongelman havaitseminen on jo suuri askel kohti sen ymmärtämistä, vaikka parantuminen onkin vielä kaukana.

juha210 kirjoitti:

Puuhastelusi terminologian valinnoista päätellen puhut syvällä kokemuksen rintaäänellä, mutta ei hätää - ongelman havaitseminen on jo suuri askel kohti sen ymmärtämistä, vaikka parantuminen onkin vielä kaukana.

Lue lisää

Niin tuohon kitkan voimakkuuden lakiin tuossa suhteessa ei pelkkä asian ymmärtäminen auta. Ao. sairaus ei liene koskaan parannettavissa.

neutraalitarkkailija kirjoitti:

Et ymmärrä maailmanjärjestelmän kehityksen pitkän aikavälin syklisestä kehityksestä mitään.

Yhdysvallat kulkee edistyksen kärjessä kapeilla osaamissektoreilla ja tuo edistys koskettaa vain murto-osaa maan väestöstä.

Yhdysvaltain nousu maailmanvallaksi alunperin perustui kahteen asiaan. Vanhan eurooppalaisen kulttuuri- ja sivistysperinnön siirtymiseen uudelle mantereelle ja voimakkaaseen väestönkasvuun.

Se oli nousunsa vaiheessa läntisen sivistyksen ja sen aikaisen osaamisperustan saaneista valtioista ylivoimaisesti väestörikkain ja taloudellisen dynamiikan osalta kehittyvin, mutta suhteellisen sivistymätön alue.

Näin se meni heittäen Ison-Britannian ohi, murskaten brittien maailmanvallan. Euroopassa tätä ei vuosisadan alussa ymmärretty, koska saksalaiset myös haaveilivat tyhmyydessään maailmanvallasta ja kävivät taistoon brittejä vastaan kahdesti, ymmärtämättä, että britit oli jo taloudellisesti ja globaalisti asemansa menettänyt suurvalta.

Yhdysvaltain sykli on kääntynyt jo toisen maailmansodan jälkeen laskuun. Tämän hetkinen voimapolitiikka ja uho on ainoastaan laskevan maailmanvallan kuolinkouristuksia.

Kiina ohittaa ensin talouskasvussa ja vaikutusvallasta Yhdysvallat, sitten Kiinan ohi menee Intia tai ainakin ne ovat seuraava suuri taistelupari. Intian kehityksen suurin kysymysmerkki pitkällä tähtäimellä globaali ilmastopolitiikka, joka saattaa rampauttaa sen pahasti. Ilmaston lämpenemisen myötä merkittävä osa Intian viljelyskelpoisesta maasta muuttuu aavikoksi tai erämaaksi. Se tullee vähintäänkin hidastamaan ellei estämään Intian nousun maailmanvallaksi.

Nuo valtiot eivät ole malliesimerkkejä esittämäsi yhteiskuntamallin mukaisista valtioista, vaan kehitysmaita, jotka ottavat halvalla työvoimalla ja yhteiskunnan kehittymättömyyden avulla jättiläisloikkaa väestömassan turvin.

Kysymyksessä ei ole mallisi mukainen dynamiikka, vaan massan laki ja maailmanjärjestyksen syklinen kehitys.

Lue lisää

Massaa tai ei, sama dynaamisuus tekee tulosta taloudellisesti ja ympäristöllisesti kaikissa olosuhteissa.

Ongelmaksi tilanne muodostuu siinä vaiheessa, kun on saavutettu taso, jossa saavutusten häviäminen alkaa tuntua suuremmalta menetykseltä kuin uusien saavutusten saavuttamiseen kohdistuvat riskit. Tässä tilanteessa kaivaudutaan ikään kuin omiin poteroihin ja ruvetaan suojautumaan ulkoa tulevalta uudistuspaineelta osaamatta kuitenkaan itse uudistua tarvittavalla tavalla, mikä kuitenkin johtaisi kaikkien kannalta parempaan lopputulokseen.

Luonnollisen syklisen kehityksen - hengittämisen - vastustaminen vie hengen tai ainakin hetkelliseen hapettomaan tilaan, josta eteenpäin ponnistaminen vaatii entistä enemmän töitä.

juha210 kirjoitti:

Vaihtoehtoja tarkastelemalla voidaan todeta, että esittämälläni toimintamallilla päästään edistyksellisimpään tulokseen. Heti, kun esität paremman mallin, niin tarkastelen sitä mielelläni avoimin mielin.

Lue lisää

Heti kun joku muukin kuin toimintadraivin ja taloususkonnon sokaisema liberalisti sanoo, että juhan hahmottamia vaihtoehtoja tarkastelemalla voidaan todeta, että juhan esittämällä toimintamallilla päästään edistyksellisimpään tulokseen, uskon siihen. Nyt en edes tiedä mitä oikeilla vaihtoehdoilla tai edistyksellisyydellä tarkoitetaan, mutta kuulostavat kyllä jostain syystä komentotalouden taikasanoilta.

Mutta ei se mitään, etten tiedä. Sen näen, ettet sinäkään tiedä, kunhan reagoit taloususkonnon komontosanoihin kuin opetettu koira.

juha210 kirjoitti:

Jostain syystä esittämääni toimintamallia noudattavat, tai sen suuntaisesti toimivat yhteiskunnat, kulkevat edistyksen kärjessä kaikilla sektoreilla.

Jokaisessa kaupungissa on slumminsa, sillä niistä ei päästä ikinä eroon, oli järjestelmä mikä tahansa. Kaiken tasaavassa systeemissä slummialuetta on vain koko maa.

Halosta ei tosiaan ole ikävä, eikä tule.

Lue lisää

USA kulkee monilla sektoreilla kärjessä. Siellä on mm. vankeja yli kymmenkertainen määrä asukasta kohden verrattuna Suomeen ja muihin Pohjoismaihin. USAssa vankiloita on myös yksityistetty ja tuottavimmallaan päästiin olosuhteisiin, jossa ei ollut edes vartijoita eikä vankien tarvinnut altistua ylipäänsä ihmiskontakteihin.

Missään Suomessa tai muissa Pohjoismaissa ei ole sellaisia slummeja kuin USAssa. Misään pohjoismaissa ei ole lähestulkoon sellaista köyhyyttä, mitä esiintyy USAssa. Pohjoismaita tuskin voitaneen pitää kokonaisuudessaan yhtenä slummina. Pohjoismaissa ei ole harrastettu kaiken tasaamista, vaan yhteiskunnnan kokonaisedun mukaista tasaamista, joka on taannut kohtuullisen toimeentulon kaikille. Tätä kutsutaan pohjoismaiseksi hyvnvointivaltiomalliksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

USA kulkee monilla sektoreilla kärjessä. Siellä on mm. vankeja yli kymmenkertainen määrä asukasta kohden verrattuna Suomeen ja muihin Pohjoismaihin. USAssa vankiloita on myös yksityistetty ja tuottavimmallaan päästiin olosuhteisiin, jossa ei ollut edes vartijoita eikä vankien tarvinnut altistua ylipäänsä ihmiskontakteihin.

Missään Suomessa tai muissa Pohjoismaissa ei ole sellaisia slummeja kuin USAssa. Misään pohjoismaissa ei ole lähestulkoon sellaista köyhyyttä, mitä esiintyy USAssa. Pohjoismaita tuskin voitaneen pitää kokonaisuudessaan yhtenä slummina. Pohjoismaissa ei ole harrastettu kaiken tasaamista, vaan yhteiskunnnan kokonaisedun mukaista tasaamista, joka on taannut kohtuullisen toimeentulon kaikille. Tätä kutsutaan pohjoismaiseksi hyvnvointivaltiomalliksi.

Lue lisää

Mutta onko tämä pohjoismaisen hyvinvointivaltion malli edistyksellinen? Kas siinäpä kysymys juuri.

puhut kirjoitti:

Mutta onko tämä pohjoismaisen hyvinvointivaltion malli edistyksellinen? Kas siinäpä kysymys juuri.

Pärjääkö hyvinvointivaltio kilpailussa? Meidän pitäisi pärjätä yhä kiristyvässä aina kovenevassa kilpailussa. Turha sitä on sitten ruikuttaa jos emme pärjää kilpailussa. Tämän päivän maailmassa haasteet ovat kovat, vanha Eurooppa on nyt kovan edessä. Pystyykö se uudistumaan? Nyt tarvitaan ripeätä raskaiden rakenteiden alasajoa, jotta emme menettäisi mahdollisuuksiamme. Hyvinvointivaltion kannattajienkin kannattaisi ajatella, että miten se hyvinvointivaltion rahoituspohja pitää ellei hyvinvointipalveluja karsita ja yksityistetä.

juha210 kirjoitti:

Massaa tai ei, sama dynaamisuus tekee tulosta taloudellisesti ja ympäristöllisesti kaikissa olosuhteissa.

Ongelmaksi tilanne muodostuu siinä vaiheessa, kun on saavutettu taso, jossa saavutusten häviäminen alkaa tuntua suuremmalta menetykseltä kuin uusien saavutusten saavuttamiseen kohdistuvat riskit. Tässä tilanteessa kaivaudutaan ikään kuin omiin poteroihin ja ruvetaan suojautumaan ulkoa tulevalta uudistuspaineelta osaamatta kuitenkaan itse uudistua tarvittavalla tavalla, mikä kuitenkin johtaisi kaikkien kannalta parempaan lopputulokseen.

Luonnollisen syklisen kehityksen - hengittämisen - vastustaminen vie hengen tai ainakin hetkelliseen hapettomaan tilaan, josta eteenpäin ponnistaminen vaatii entistä enemmän töitä.

Lue lisää

Eurooppa on siinä kehityskaarensa vaiheessa, jossa se käy puolustustaistelun viimeistä vaihetta, jota seuraa kunniallinen perääntyminen, antautuminen ja hiljainen näivettyminen. Sen jälkeen on edessä uuden maailmanvallan arvoihin ja kulttuuriin alistuminen.

Olisi hauska olla kärpäsenä katossa siinä vaiheessa, kun globaalit kulttuurivaikutteet vyöryvät Kiinasta ja kaikki kiinalainen on arvostelukyvyttömän nuorison silmissä "cool dude".

Totta kai tuohon uuteen kulttuuriin liittyy aina piirteitä entisestä, traditioiden ja globaalistumisen myötä, mutta se on perusluonteeltaan kuitenkin toisenlainen kuin missä nyt elämme.

Kuinka tämä muutamia sukupolvia kestävä vaihe ennen globaalia vaikutusvallan vaihdosta otetaan vastaan ja toteutetaan, on toinen asia?

Minusta täytyy toimia kunniallisesti, humaanisti kaikkien ihmisten ihmisarvoa kunnioittavasti.

Yksi ulottuvuus mitä keskusteluun en ole ottanut tarkoituksella mukaan on teknologinen kehitys, koska sen lopullinen merkitys on niin suuri kysymysmerkki globaalin kehityksen kannalta, johtuen siihen liittyvistä valtavista mahdollisuusksista, toisaalta mittaamattomista riskeistä.

juha210 kirjoitti:

Jostain syystä esittämääni toimintamallia noudattavat, tai sen suuntaisesti toimivat yhteiskunnat, kulkevat edistyksen kärjessä kaikilla sektoreilla.

Jokaisessa kaupungissa on slumminsa, sillä niistä ei päästä ikinä eroon, oli järjestelmä mikä tahansa. Kaiken tasaavassa systeemissä slummialuetta on vain koko maa.

Halosta ei tosiaan ole ikävä, eikä tule.

Lue lisää

kyllä, pitänee paikkansa

>>Kanniainen unohti myös mainita, että Euroopan ja USA:n työttömyystilastot eivät ole vertailukelpoisia. Yhdysvaltojen entinen työministeri Robert Reich on todennut, että jos Yhdysvalloissa työttömyys tilastoitaisiin samalla tavalla kuin Euroopassa, niin työttömyysprosentit olisivat sielläkin eurooppalaista tasoa. Yhdysvaltalaisen MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) kansantaloustieteen professori Lester C. Thurowin arvioiden mukaan Yhdysvaltojen työttömyys on selvästi Länsi­Eurooppaa pienempi vain tiettyjen tilastojen valossa.

Thurow on osoittanut, että Yhdysvaltojen työvoimasta noin 14 prosenttia muodostaa alityöllistettyjen työvoimareservin yhtä suuren osan ollessa todellisuudessa työttömiä. Virallisesti työttömiä oli syksyllä 1995 noin 5,7 prosenttia. (Nyt vajaa viisi prosenttia.) Lisäksi maassa oli 5­6 miljoonaa ihmistä, jotka ovat vailla työtä, mutta joita ei lueta aktiivisen työväestön joukkoon. Lisäksi tulevat 4,5 miljoonaa osapäivätyöntekijää, jotka etsivät lisää töitä.

Amerikkalaisista 8,1 miljoonaa työskentelee "tilapäisissä" töissä. Kaksi miljoonaa ovat työssä "puhelinsoiton" jälkeen ja 8,3 miljoonaa määritellään epämääräisesti keikkatyöntekijäksi omissa yrityksissä. Yhdysvaltoihin on syntynyt noin 2­3 miljoonaa "working poor" ­työläistä, jossa kokopäiväisen työntekijän markkinaehtoinen palkka on niin alhainen, että hän joutuu turvautumaan köyhäinapuun tai joutuu tekemään pakosta myös iltatöitä. Osapäivähommissa työskentelevät voivat joutua tekemään kolmeakin eri työtä, jotta pysyisivät hengissä.

Yhdysvaltojen harjoittaman politiikan seuraukset ovat monella muullakin mittarilla arvioituna kaikkea muuta kuin kadehdittavia. Edellä mainittujen ryhmien lisäksi 5,8 miljoonaa työikäistä Yhdysvaltojen kansalaista on vain väestörekisterissä, mutta ei työttömyystilastoissa. He ovat kodittomia, rikollisia, järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuneita. Niiden lisäksi tulevat meksikolaiset ja muut pimeästi maassa asuvat siirtotyöläiset, jotka ovat kaikkien tilastojen ulkopuolella.

Yli 16­vuotiaista amerikkalaisista 40 miljoonaa ei osaa lukea kunnolla. Kaikkien terveyspalveluiden ulkopuolella on 36 miljoonaa ihmistä. Lapsikuolleisuus on kehitysmaatasoa. Kolme miljoonaa amerikkalaista on riippuvaisia huumeista. Joka yö 600 000 amerikkalaista koditonta etsii roskalaatikoista ja porttikongeista yösijaa. Tässä vapauden valtakunnassa tehdään yli 30 000 murhaa vuodessa. Joka kymmenes lapsi kantaa asetta koulussa, jne.>>

http://www.helsinki.fi/agora/vara/talous/amerikkakritiikki.html

vaihtoehdot kirjoitti:

Heti kun joku muukin kuin toimintadraivin ja taloususkonnon sokaisema liberalisti sanoo, että juhan hahmottamia vaihtoehtoja tarkastelemalla voidaan todeta, että juhan esittämällä toimintamallilla päästään edistyksellisimpään tulokseen, uskon siihen. Nyt en edes tiedä mitä oikeilla vaihtoehdoilla tai edistyksellisyydellä tarkoitetaan, mutta kuulostavat kyllä jostain syystä komentotalouden taikasanoilta.

Mutta ei se mitään, etten tiedä. Sen näen, ettet sinäkään tiedä, kunhan reagoit taloususkonnon komontosanoihin kuin opetettu koira.

Lue lisää

että maa saatetaan tilaan jossa Etelä-Amerikan valtiot ovat olleet jo kauan(banaanivaltio)
http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/06/talouden-ylivalta-kaventaa.html

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=4500000000000427&posting=22000000010239723

kaikilla... kirjoitti:

kyllä, pitänee paikkansa

>>Kanniainen unohti myös mainita, että Euroopan ja USA:n työttömyystilastot eivät ole vertailukelpoisia. Yhdysvaltojen entinen työministeri Robert Reich on todennut, että jos Yhdysvalloissa työttömyys tilastoitaisiin samalla tavalla kuin Euroopassa, niin työttömyysprosentit olisivat sielläkin eurooppalaista tasoa. Yhdysvaltalaisen MIT:n (Massachusetts Institute of Technology) kansantaloustieteen professori Lester C. Thurowin arvioiden mukaan Yhdysvaltojen työttömyys on selvästi Länsi­Eurooppaa pienempi vain tiettyjen tilastojen valossa.

Thurow on osoittanut, että Yhdysvaltojen työvoimasta noin 14 prosenttia muodostaa alityöllistettyjen työvoimareservin yhtä suuren osan ollessa todellisuudessa työttömiä. Virallisesti työttömiä oli syksyllä 1995 noin 5,7 prosenttia. (Nyt vajaa viisi prosenttia.) Lisäksi maassa oli 5­6 miljoonaa ihmistä, jotka ovat vailla työtä, mutta joita ei lueta aktiivisen työväestön joukkoon. Lisäksi tulevat 4,5 miljoonaa osapäivätyöntekijää, jotka etsivät lisää töitä.

Amerikkalaisista 8,1 miljoonaa työskentelee "tilapäisissä" töissä. Kaksi miljoonaa ovat työssä "puhelinsoiton" jälkeen ja 8,3 miljoonaa määritellään epämääräisesti keikkatyöntekijäksi omissa yrityksissä. Yhdysvaltoihin on syntynyt noin 2­3 miljoonaa "working poor" ­työläistä, jossa kokopäiväisen työntekijän markkinaehtoinen palkka on niin alhainen, että hän joutuu turvautumaan köyhäinapuun tai joutuu tekemään pakosta myös iltatöitä. Osapäivähommissa työskentelevät voivat joutua tekemään kolmeakin eri työtä, jotta pysyisivät hengissä.

Yhdysvaltojen harjoittaman politiikan seuraukset ovat monella muullakin mittarilla arvioituna kaikkea muuta kuin kadehdittavia. Edellä mainittujen ryhmien lisäksi 5,8 miljoonaa työikäistä Yhdysvaltojen kansalaista on vain väestörekisterissä, mutta ei työttömyystilastoissa. He ovat kodittomia, rikollisia, järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuneita. Niiden lisäksi tulevat meksikolaiset ja muut pimeästi maassa asuvat siirtotyöläiset, jotka ovat kaikkien tilastojen ulkopuolella.

Yli 16­vuotiaista amerikkalaisista 40 miljoonaa ei osaa lukea kunnolla. Kaikkien terveyspalveluiden ulkopuolella on 36 miljoonaa ihmistä. Lapsikuolleisuus on kehitysmaatasoa. Kolme miljoonaa amerikkalaista on riippuvaisia huumeista. Joka yö 600 000 amerikkalaista koditonta etsii roskalaatikoista ja porttikongeista yösijaa. Tässä vapauden valtakunnassa tehdään yli 30 000 murhaa vuodessa. Joka kymmenes lapsi kantaa asetta koulussa, jne.>>

http://www.helsinki.fi/agora/vara/talous/amerikkakritiikki.html

Lue lisää

Kuten lainauksesi osoitti, USAssa tehdään töitä elämisen eteen. Siinä on se suuri ero Suomeen, missä ensimmäiseksi lasketaan mahdolliset sosiaalituet ja niiden mahdolliset menetykset ennen työhön ryhtymistä.

Lainauksessa esiin tuodut muka-epäkohdat edellyttäisivät jo suurta joukkopakoa maasta - kohtuullisen paksua propagandaa. Eipä ole Suomen, eikä minkään muunkaan maan rajoilla USAn pakolaiset paljoa parveilleet. Jostain syystä veto on USAn suuntaan.

juha210 kirjoitti:

Kuten lainauksesi osoitti, USAssa tehdään töitä elämisen eteen. Siinä on se suuri ero Suomeen, missä ensimmäiseksi lasketaan mahdolliset sosiaalituet ja niiden mahdolliset menetykset ennen työhön ryhtymistä.

Lainauksessa esiin tuodut muka-epäkohdat edellyttäisivät jo suurta joukkopakoa maasta - kohtuullisen paksua propagandaa. Eipä ole Suomen, eikä minkään muunkaan maan rajoilla USAn pakolaiset paljoa parveilleet. Jostain syystä veto on USAn suuntaan.

Lue lisää

Olet ilmiselvästi väärässä maassa, jossa ei ymmärretä suurta nerouttasi. Miksi et muuttaisi työhön Yhdysvaltoihin? Työlupahakemus vetämään!

Mikäli vahingossa sattuisit saamaan työluvan (mitä tuskin saat, ellei ole jo työpaikka tiedossa) ja olet korkeasti koulutettu on sinulla hyvät mahdollisuudet päästä osa-aikaiseksi siivoajaksi tai tiskariksi johonkin räkälään.

Sitä vartenhan et tosin tarvitse työlupaa ja viisumia. Menet sinne turistina ja jäät tekemään noita duuneja.

Kyllä ne silmät alkaisivat sinultakin pikku hiljaa aukenemaan

t. neutraalitarkkailija

juha210 kirjoitti:

Massaa tai ei, sama dynaamisuus tekee tulosta taloudellisesti ja ympäristöllisesti kaikissa olosuhteissa.

Ongelmaksi tilanne muodostuu siinä vaiheessa, kun on saavutettu taso, jossa saavutusten häviäminen alkaa tuntua suuremmalta menetykseltä kuin uusien saavutusten saavuttamiseen kohdistuvat riskit. Tässä tilanteessa kaivaudutaan ikään kuin omiin poteroihin ja ruvetaan suojautumaan ulkoa tulevalta uudistuspaineelta osaamatta kuitenkaan itse uudistua tarvittavalla tavalla, mikä kuitenkin johtaisi kaikkien kannalta parempaan lopputulokseen.

Luonnollisen syklisen kehityksen - hengittämisen - vastustaminen vie hengen tai ainakin hetkelliseen hapettomaan tilaan, josta eteenpäin ponnistaminen vaatii entistä enemmän töitä.

Lue lisää

Käsittelet asioita niinkuin olisi olemassa huonoja työntekijöitä. Ei heitä ole, on ainoastaan huonoja johtajia.

vaihtoehdot kirjoitti:

Heti kun joku muukin kuin toimintadraivin ja taloususkonnon sokaisema liberalisti sanoo, että juhan hahmottamia vaihtoehtoja tarkastelemalla voidaan todeta, että juhan esittämällä toimintamallilla päästään edistyksellisimpään tulokseen, uskon siihen. Nyt en edes tiedä mitä oikeilla vaihtoehdoilla tai edistyksellisyydellä tarkoitetaan, mutta kuulostavat kyllä jostain syystä komentotalouden taikasanoilta.

Mutta ei se mitään, etten tiedä. Sen näen, ettet sinäkään tiedä, kunhan reagoit taloususkonnon komontosanoihin kuin opetettu koira.

Lue lisää

"...Nyt en edes tiedä mitä oikeilla vaihtoehdoilla tai edistyksellisyydellä tarkoitetaan..."

Kumpi meistä toistelee sokeasti ulkoa opittuja komentosanoja? Jos ei edes tiedä, mihin pyrkii, niin voi olla parempi, että istuu niin pitkäksi aikaa alas ja miettii, kunnes selviää, mitä tekee ja miksi tekee.

Omat ajatukseni perustuvat täysin empiiriseen elämään.

Syväkurkku kirjoitti:

Käsittelet asioita niinkuin olisi olemassa huonoja työntekijöitä. Ei heitä ole, on ainoastaan huonoja johtajia.

Eikö jokainen meistä ole omalla tasollaan johtaja? Lausuntosi antaa kummallisen kuvan ihmisistä.

juha210 kirjoitti:

"...Nyt en edes tiedä mitä oikeilla vaihtoehdoilla tai edistyksellisyydellä tarkoitetaan..."

Kumpi meistä toistelee sokeasti ulkoa opittuja komentosanoja? Jos ei edes tiedä, mihin pyrkii, niin voi olla parempi, että istuu niin pitkäksi aikaa alas ja miettii, kunnes selviää, mitä tekee ja miksi tekee.

Omat ajatukseni perustuvat täysin empiiriseen elämään.

Lue lisää

"Omat ajatukseni perustuvat täysin empiiriseen elämään"

Voiko yksilön kohdalla olla muuta elämää kuin itse koettu?

Millaista elämää on tuon vaihtoehto, eli teoreettinen elämä?

juha210 kirjoitti:

"...Nyt en edes tiedä mitä oikeilla vaihtoehdoilla tai edistyksellisyydellä tarkoitetaan..."

Kumpi meistä toistelee sokeasti ulkoa opittuja komentosanoja? Jos ei edes tiedä, mihin pyrkii, niin voi olla parempi, että istuu niin pitkäksi aikaa alas ja miettii, kunnes selviää, mitä tekee ja miksi tekee.

Omat ajatukseni perustuvat täysin empiiriseen elämään.

Lue lisää

"Omiin henkilökohtaisiin kokemuksiini", tai

"empiirisiin kokemuksiini"?

neutraalitarkkailija kirjoitti:

"Omat ajatukseni perustuvat täysin empiiriseen elämään"

Voiko yksilön kohdalla olla muuta elämää kuin itse koettu?

Millaista elämää on tuon vaihtoehto, eli teoreettinen elämä?

Lue lisää

Itseasiassa en itsekään uskonut teoreettisen elämän olemassaoloon, mutta jokunen kirjoittaja tässäkin ketjussa on sen toiseksi todistanut. Toistelemalla jonkun toisen uskomuksiin perustuvia kirjoituksia, tietämättä itsekään mitä oikeasti haluaa, kirjoittaja elää teoreettista elämää.

neutraalitarkkailija kirjoitti:

"Omiin henkilökohtaisiin kokemuksiini", tai

"empiirisiin kokemuksiini"?

En halunnut - kyllä se oli ihan harkittua kokemusperäistä elämää.

juha210 kirjoitti:

Eikö jokainen meistä ole omalla tasollaan johtaja? Lausuntosi antaa kummallisen kuvan ihmisistä.

Nyt sorrut semantiikkaan. Tosiasiassa jokainen ulosmarssikin on seurausta huonosta yritysjohtamisesta, työnjohtamisesta...

YT- neuvotteluihin joudutaan useimmiten tilanteessa, jossa yrityksen talous on huonolla yritysjohtamisella ajettu niin kuralle, ettei enää muuta ratkaisua ole.

juha210 kirjoitti:

En halunnut - kyllä se oli ihan harkittua kokemusperäistä elämää.

Jatka tuota ketjua, jonka viimeinen viesti on Kunniallinen kuolema. Se on ollut ihan mukavaa keskustelua.

Syväkurkku kirjoitti:

Nyt sorrut semantiikkaan. Tosiasiassa jokainen ulosmarssikin on seurausta huonosta yritysjohtamisesta, työnjohtamisesta...

YT- neuvotteluihin joudutaan useimmiten tilanteessa, jossa yrityksen talous on huonolla yritysjohtamisella ajettu niin kuralle, ettei enää muuta ratkaisua ole.

Lue lisää

Väitteesi on yhtä tyhjän kanssa nykyisen suomalaisen työlainsäädännön vallitessa. Vapaassa työmarkkinatilanteessa taas väitteessäsi voisi olla toinen puoli totta.

neutraalitarkkailija kirjoitti:

Jatka tuota ketjua, jonka viimeinen viesti on Kunniallinen kuolema. Se on ollut ihan mukavaa keskustelua.

Saatan palata asiaan vielä tänään - nyt kutsuvat muut velvoitteet.

juha210 kirjoitti:

Väitteesi on yhtä tyhjän kanssa nykyisen suomalaisen työlainsäädännön vallitessa. Vapaassa työmarkkinatilanteessa taas väitteessäsi voisi olla toinen puoli totta.

Mikä työlainsäädännössä estää sinua palkkaamasta töihisi ketä tahansa tai irtisanomasta ketä tahansa.

juha210 kirjoitti:

Kuten lainauksesi osoitti, USAssa tehdään töitä elämisen eteen. Siinä on se suuri ero Suomeen, missä ensimmäiseksi lasketaan mahdolliset sosiaalituet ja niiden mahdolliset menetykset ennen työhön ryhtymistä.

Lainauksessa esiin tuodut muka-epäkohdat edellyttäisivät jo suurta joukkopakoa maasta - kohtuullisen paksua propagandaa. Eipä ole Suomen, eikä minkään muunkaan maan rajoilla USAn pakolaiset paljoa parveilleet. Jostain syystä veto on USAn suuntaan.

Lue lisää

>> working poor -käsite paljastuu entistä julmemmassa valossa, kun käy selväksi, että nykypäivän USA:ssa työ ei enää elätä eikä sen paremmin yhteiskuntakaan. Monet Ehrenreichin työtovereista elävät kalliissa motelleissa vain koska eivät saa mistään raavituksi tarpeeksi rahaa oikean asunnon takuuvuokraan. Heikoimmassa osassa olevat duunarit elävät kädestä suuhun, päivästä toiseen.

amerikkalaisen unelman kääntöpuoli todella on kestämättömän kova, jos ennennäkemätön vauraus lunastetaan maan hiljaisten jatkuvalla ahdingolla ja painajaisilla.>>
http://www.skenet.fi/?menuid=370&aid=392

http://www.tuomioja.org/index.php?mainAction=showPage&id=114&category=3

Vertailua USA-Suomi
http://www.palkkatyolainen.fi/pt2003/pt0305/p030604-a1.html

neutraalitarkkailija kirjoitti:

Eurooppa on siinä kehityskaarensa vaiheessa, jossa se käy puolustustaistelun viimeistä vaihetta, jota seuraa kunniallinen perääntyminen, antautuminen ja hiljainen näivettyminen. Sen jälkeen on edessä uuden maailmanvallan arvoihin ja kulttuuriin alistuminen.

Olisi hauska olla kärpäsenä katossa siinä vaiheessa, kun globaalit kulttuurivaikutteet vyöryvät Kiinasta ja kaikki kiinalainen on arvostelukyvyttömän nuorison silmissä "cool dude".

Totta kai tuohon uuteen kulttuuriin liittyy aina piirteitä entisestä, traditioiden ja globaalistumisen myötä, mutta se on perusluonteeltaan kuitenkin toisenlainen kuin missä nyt elämme.

Kuinka tämä muutamia sukupolvia kestävä vaihe ennen globaalia vaikutusvallan vaihdosta otetaan vastaan ja toteutetaan, on toinen asia?

Minusta täytyy toimia kunniallisesti, humaanisti kaikkien ihmisten ihmisarvoa kunnioittavasti.

Yksi ulottuvuus mitä keskusteluun en ole ottanut tarkoituksella mukaan on teknologinen kehitys, koska sen lopullinen merkitys on niin suuri kysymysmerkki globaalin kehityksen kannalta, johtuen siihen liittyvistä valtavista mahdollisuusksista, toisaalta mittaamattomista riskeistä.

Lue lisää

Spekulointi tulevaisuudella on tietysti mielenkiintoista ja aikaa vievää, ja joskus jopa turhauttavaa sään ennustamista.

Euroopan kohtalo on nykykurssilla kirjoittamasi kaltainen. Senpä takia meidän on ruvettava luomaan nahkaamme ja uudistumaan. Vanhaan malliin rakennetut järjestelmät on avattava ja rakennettava uudestaan ympäröivään maailmaan sopivaksi. Emme voi vain katsella vierestä, kun idän nälkäiset, kasvavat yhteiskunnat toimivat täydellä teholla kasvattaen varallisuuttaan meidän kustannuksella. Toisaalta globalismin avautuminen kaikille on kuitenkin paras tapa kehittää ns. jäljessä laahavia maita. Suora rahallinen kehitystuki on alentavaa, ja itseasiassa se ei edes oikeasti auta - miten sen kaivoon kannetun veden aina käy?

Humaani kilpailu voisi olla sopiva termi dynaamiselle toimimiselle tulevassa eurooppalaisessa markkinataloudessa. Ankaraa kilpailua kilpakumppania tukemalla - ei tappamalla - harjoittaen voimme saavuttaa rennon nousukiidon idästä nousevia talouksia vastaan.

Syväkurkku kirjoitti:

Mikä työlainsäädännössä estää sinua palkkaamasta töihisi ketä tahansa tai irtisanomasta ketä tahansa.

Joo - eihän mikään ole rahan esteenä.

muuttoaikeita? kirjoitti:

Olet ilmiselvästi väärässä maassa, jossa ei ymmärretä suurta nerouttasi. Miksi et muuttaisi työhön Yhdysvaltoihin? Työlupahakemus vetämään!

Mikäli vahingossa sattuisit saamaan työluvan (mitä tuskin saat, ellei ole jo työpaikka tiedossa) ja olet korkeasti koulutettu on sinulla hyvät mahdollisuudet päästä osa-aikaiseksi siivoajaksi tai tiskariksi johonkin räkälään.

Sitä vartenhan et tosin tarvitse työlupaa ja viisumia. Menet sinne turistina ja jäät tekemään noita duuneja.

Kyllä ne silmät alkaisivat sinultakin pikku hiljaa aukenemaan

t. neutraalitarkkailija

Lue lisää

Maailma on mahdollisuuksia täynnä.

Vai että oikein kommari. Nyt on sitten tullut läpikäytä varmaan koko skaala, kun useimmat ovat tähän asti haukkuneet koklipiksi ja uusliberalismin kannattajaksi.

En osaa sanoa sitä, mitä kaikkea pitäisi asian eteen tehdä. Katsoin asiaa lähinnä lopputuleman näkövinkkelistä ja se ei ole tyydyttävä. Ongelman ydin lienee paljolti siinä, että yrityskultturi on uusliberalistisen ajattelun myötä muuttunut. Työtä tehdä yrityksissä tuloksen eteen, ei sen takia, että työllä tuotettaisiin tavaroita ja palveluja ihmisille. Yritystoiminnan pitää tietysti olla kannattavaa, mutta pitääkö sen olla niin kannattavaa, että kaikki muu unohtuu.

Yritystoiminnan siirtymä tuloksentekomallin ylivertaisuutta kohti on merkinnyt yritysten tuottojen valumista pääomasijoittajille, kun se ennen vanhaan valui palkkoihin ja investointeihin. Tällainen ruletti varmistu työn pysyvyyden, kun investoinneilla lisättiin tuotantokapaisteettia ja hyvällä palkkakehityksellä kotimaista kysyntää. Nyt ruokitaan sijoittajia ja varovaisuutta, luottamuksen puutetta tulevaan.

Pätkätyöt voivat työllistää, mutta samalla polttavat ihmiset piippuun ja vielä huonolla palkalla. Pätkätyöt tarkoittavat sitä, että ihmisiä palkataan esim. kauppoihin vain ruuhkahuippuja varten. Ei kukaan kestä pitemmän päälle työtä, jonka normiksi tulee urakkatyö tuntipalkalla.

Kehottaisin myös sinua lukemaan Juha Siltalan Työlämä-kirjan, missä työn muuttumisen kehityskulku kuvataan erinomaisen monipuolisesti. Siinä kerrotaan myös erinomaisen selkeästi se, minkalaisia seurauksia taloudellisen ajattelutavan muuttumisesta on seurannut.

Mielipidepankki kirjoitti:

Vai että oikein kommari. Nyt on sitten tullut läpikäytä varmaan koko skaala, kun useimmat ovat tähän asti haukkuneet koklipiksi ja uusliberalismin kannattajaksi.

En osaa sanoa sitä, mitä kaikkea pitäisi asian eteen tehdä. Katsoin asiaa lähinnä lopputuleman näkövinkkelistä ja se ei ole tyydyttävä. Ongelman ydin lienee paljolti siinä, että yrityskultturi on uusliberalistisen ajattelun myötä muuttunut. Työtä tehdä yrityksissä tuloksen eteen, ei sen takia, että työllä tuotettaisiin tavaroita ja palveluja ihmisille. Yritystoiminnan pitää tietysti olla kannattavaa, mutta pitääkö sen olla niin kannattavaa, että kaikki muu unohtuu.

Yritystoiminnan siirtymä tuloksentekomallin ylivertaisuutta kohti on merkinnyt yritysten tuottojen valumista pääomasijoittajille, kun se ennen vanhaan valui palkkoihin ja investointeihin. Tällainen ruletti varmistu työn pysyvyyden, kun investoinneilla lisättiin tuotantokapaisteettia ja hyvällä palkkakehityksellä kotimaista kysyntää. Nyt ruokitaan sijoittajia ja varovaisuutta, luottamuksen puutetta tulevaan.

Pätkätyöt voivat työllistää, mutta samalla polttavat ihmiset piippuun ja vielä huonolla palkalla. Pätkätyöt tarkoittavat sitä, että ihmisiä palkataan esim. kauppoihin vain ruuhkahuippuja varten. Ei kukaan kestä pitemmän päälle työtä, jonka normiksi tulee urakkatyö tuntipalkalla.

Kehottaisin myös sinua lukemaan Juha Siltalan Työlämä-kirjan, missä työn muuttumisen kehityskulku kuvataan erinomaisen monipuolisesti. Siinä kerrotaan myös erinomaisen selkeästi se, minkalaisia seurauksia taloudellisen ajattelutavan muuttumisesta on seurannut.

Lue lisää

"Työtä tehdä yrityksissä tuloksen eteen, ei sen takia, että työllä tuotettaisiin tavaroita ja palveluja ihmisille."

Annappa yksikin esimerkki yrityksestä jossa työn ainoa päämäärä on tehdä tulosta. Äläkä vedä esiin yhdenmiehen frykman-yrityksiä, ne ovat lieveilmiöitä siinä kuin sosiaalipummit yhteisellä kassalla.

Kyllä jokaisen yrityksen tavoite on tuottaa tarvikkeita tai palveluja edullisemmin kuin vastaavaan kykenevä kilpaileleva yritys, muutoin käy niin että menee koko yritys kanttuvei eikä työtä ole senkään vertaa kuin aiemmin. Toinen vaihtoehto on toetysti tuottaa laadullisesti ylivertaisia tuotteita kallimmaalla kuin kilpailijat, silloin kannattavuuden ratkaisee kysyntä.

Mihin perustat väitteesi että yritysten tuotot valuisivat nykyisin enemmän osinkoihin kuin investointeihin tai palkkoihin. Suomessa oli kyllä verotuksen muutoksen aiheuttama osinkopiikki, yksittäinen ilmiö joka kääntyy päinvastaiseksi (eli mataliksi osingoiksi) jo tulevana vuonna.

Katsoppas suomalaisten yritysten taseita, ne ovat vahvistuneet viimeisíen vuosien aikana huomattavasti. Tuottavuudella on siis parannettu yrityksen omavaraisuutta, maksettu velkoja. Kyllä omavarainen yritys on parempi työllistäjä kuin rahoittajien velkavankeudessa elävä, ja sen työntekijät voivat myös luottaa tulevaisuuteen. Näytät täysin unohtaneen 90 luvun laman opetukset.

Teille kommareille ja muille vasemmistoa ihannoiville on taottu tuota markkinatalousvastaista propagandaa niin, että sotkette faktat ja idealismin kuin Jäättenmäki faxinsa.

Olen muuten lukenut Siltalan kirjan ja ollut hänen luennoillaan useaan otteeseen. Käynyt jopa kahdenkeskeisiä keskusteluja aiheesta. Hänen näkökulmansa on haikailua menneeseen hitaaseen työrytmiin ja hierarkiseen komentoon.

Mielipidepankki kirjoitti:

Vai että oikein kommari. Nyt on sitten tullut läpikäytä varmaan koko skaala, kun useimmat ovat tähän asti haukkuneet koklipiksi ja uusliberalismin kannattajaksi.

En osaa sanoa sitä, mitä kaikkea pitäisi asian eteen tehdä. Katsoin asiaa lähinnä lopputuleman näkövinkkelistä ja se ei ole tyydyttävä. Ongelman ydin lienee paljolti siinä, että yrityskultturi on uusliberalistisen ajattelun myötä muuttunut. Työtä tehdä yrityksissä tuloksen eteen, ei sen takia, että työllä tuotettaisiin tavaroita ja palveluja ihmisille. Yritystoiminnan pitää tietysti olla kannattavaa, mutta pitääkö sen olla niin kannattavaa, että kaikki muu unohtuu.

Yritystoiminnan siirtymä tuloksentekomallin ylivertaisuutta kohti on merkinnyt yritysten tuottojen valumista pääomasijoittajille, kun se ennen vanhaan valui palkkoihin ja investointeihin. Tällainen ruletti varmistu työn pysyvyyden, kun investoinneilla lisättiin tuotantokapaisteettia ja hyvällä palkkakehityksellä kotimaista kysyntää. Nyt ruokitaan sijoittajia ja varovaisuutta, luottamuksen puutetta tulevaan.

Pätkätyöt voivat työllistää, mutta samalla polttavat ihmiset piippuun ja vielä huonolla palkalla. Pätkätyöt tarkoittavat sitä, että ihmisiä palkataan esim. kauppoihin vain ruuhkahuippuja varten. Ei kukaan kestä pitemmän päälle työtä, jonka normiksi tulee urakkatyö tuntipalkalla.

Kehottaisin myös sinua lukemaan Juha Siltalan Työlämä-kirjan, missä työn muuttumisen kehityskulku kuvataan erinomaisen monipuolisesti. Siinä kerrotaan myös erinomaisen selkeästi se, minkalaisia seurauksia taloudellisen ajattelutavan muuttumisesta on seurannut.

Lue lisää

... ei pidä asettaa muita yhteikunnallisia odotuksia ja velvotteita kuin kannattava liiketoiminta. Toiminnan pitää tietysti tapahtua lainsäädännön ja sopimusten puitteissa. Kannattava liiketoiminta takaa parhaiten työllisyyden, kasvun, julkiset verotulot ja koko yhteikunnan hyvinvoinnin.

Jokainen yritys luonnollisesti ottaa tämän ainoan tavoitteen, kannattavuuden, saavuttamiseksi, milloin sen kannattaa irtisanoa hyviä työntekijöitään kysynnän heiketessä. Sehän saattaa olla lyhytaikainen. Samoin se itse vain kannattavuuden näkökohdasta päättää, käyttääkö pätkätyövoimaa. Nythän on juuri tilanne, jossa yritykset ovat merkittävästi muuttaneet pätkätöitä vakituisiksi turvatakseen kannattavuuden kun työvoimapula eräilla aloilla uhkaa.

kepututkija kirjoitti:

"Työtä tehdä yrityksissä tuloksen eteen, ei sen takia, että työllä tuotettaisiin tavaroita ja palveluja ihmisille."

Annappa yksikin esimerkki yrityksestä jossa työn ainoa päämäärä on tehdä tulosta. Äläkä vedä esiin yhdenmiehen frykman-yrityksiä, ne ovat lieveilmiöitä siinä kuin sosiaalipummit yhteisellä kassalla.

Kyllä jokaisen yrityksen tavoite on tuottaa tarvikkeita tai palveluja edullisemmin kuin vastaavaan kykenevä kilpaileleva yritys, muutoin käy niin että menee koko yritys kanttuvei eikä työtä ole senkään vertaa kuin aiemmin. Toinen vaihtoehto on toetysti tuottaa laadullisesti ylivertaisia tuotteita kallimmaalla kuin kilpailijat, silloin kannattavuuden ratkaisee kysyntä.

Mihin perustat väitteesi että yritysten tuotot valuisivat nykyisin enemmän osinkoihin kuin investointeihin tai palkkoihin. Suomessa oli kyllä verotuksen muutoksen aiheuttama osinkopiikki, yksittäinen ilmiö joka kääntyy päinvastaiseksi (eli mataliksi osingoiksi) jo tulevana vuonna.

Katsoppas suomalaisten yritysten taseita, ne ovat vahvistuneet viimeisíen vuosien aikana huomattavasti. Tuottavuudella on siis parannettu yrityksen omavaraisuutta, maksettu velkoja. Kyllä omavarainen yritys on parempi työllistäjä kuin rahoittajien velkavankeudessa elävä, ja sen työntekijät voivat myös luottaa tulevaisuuteen. Näytät täysin unohtaneen 90 luvun laman opetukset.

Teille kommareille ja muille vasemmistoa ihannoiville on taottu tuota markkinatalousvastaista propagandaa niin, että sotkette faktat ja idealismin kuin Jäättenmäki faxinsa.

Olen muuten lukenut Siltalan kirjan ja ollut hänen luennoillaan useaan otteeseen. Käynyt jopa kahdenkeskeisiä keskusteluja aiheesta. Hänen näkökulmansa on haikailua menneeseen hitaaseen työrytmiin ja hierarkiseen komentoon.

Lue lisää

En ole tarkoittanut, että yrityksen ainoa tavoite on tehdä tulosta. Tarkoitus oli sanoa, että painopiste on siirtynyt tuloksen tavoitteluun tavaratuotannon sijasta.

Jos olet kerran lukenut Siltalan kirjan, sinulta ei ole voinut jäädä havaitsematta kirjassa kerrottuja lukuisia esimerkkejä tämänsuuntaisesta kehityksestä usealla eri sektorilla. Kertojina ovat Siltalan haastattelemat työntekijät. Kaikkia yrityksiä ei mainita nimeltä, mutta päällimmäisenä muistuu mieleen lääkeyhtiö Orion, it-alan paikannus- ym. palveluja tuottanut Novo ja operaattoriyritys Elisa. Lisäksi samaa ajattelutapaa on yritetty ajaa läpi myös julkisella sektorilla, mistä kirjassa myös kerrotaan lähes kauhuesimerkkejä. Itse asiassa taitaa olla niin, että yhden miehen yritykset ja perheyritykset toimivat enemmän vanhakantaisella periaatteella, jos eivät ole alkaneet kilpailla sijoittajien suosiosta.

Vöite siitä, että yrityksen voitosta suurempi siivu valuu pääomatuloina ja sijoituksina ulkomaille ulos enemmän yleensä ja suhteessa palkkakehitykseen sekä investointeihin kuin ennen perustuu mm. erään suurten yritysten entisen kirjanpitäjän tekemään selvitykseen, jossa hän käytti yritysten tasetietoja hyväksi useammalta vuodelta. En nyt muista tutkimuksen tekijän nimeä, mutta myös hän esiintyy siinä Siltalan kirjassa, kun Siltala referoi hänen tutkimustuloksiaan. Itse ole ollut tietoinen tästä tutkimuksesta jo aiemmin, kun tekijää haastateltiin siitä ainakin erässä radio-ohjelmassa varmaankin vähintään puolen tunnin ajan. Saattoi olla sukunimeltään Niskanen, mutten mene sanomaan nyt varmaksi ja lähteitä ei ole juuri nyt käsillä.

Epäilen kyllä, ettet ole lukenut Siltalan kirjaa, jos kommenttisi sen ydinsamasta on se, että Siltalan näkökulmassa kyse on haikailusta hitaaseen työrytmiin ja hierarkiseen komentoon. Voihan näinkin olla, kun kirjassa on paljon esimerkkejä siitä, kuinka työntekijät ova monella alalla alkaneet tehdä ilmaisia ylitöitä niin, että viikottainen työaika lähenee enemmän 60 tuntia kuin 40 tuntia.

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole tarkoittanut, että yrityksen ainoa tavoite on tehdä tulosta. Tarkoitus oli sanoa, että painopiste on siirtynyt tuloksen tavoitteluun tavaratuotannon sijasta.

Jos olet kerran lukenut Siltalan kirjan, sinulta ei ole voinut jäädä havaitsematta kirjassa kerrottuja lukuisia esimerkkejä tämänsuuntaisesta kehityksestä usealla eri sektorilla. Kertojina ovat Siltalan haastattelemat työntekijät. Kaikkia yrityksiä ei mainita nimeltä, mutta päällimmäisenä muistuu mieleen lääkeyhtiö Orion, it-alan paikannus- ym. palveluja tuottanut Novo ja operaattoriyritys Elisa. Lisäksi samaa ajattelutapaa on yritetty ajaa läpi myös julkisella sektorilla, mistä kirjassa myös kerrotaan lähes kauhuesimerkkejä. Itse asiassa taitaa olla niin, että yhden miehen yritykset ja perheyritykset toimivat enemmän vanhakantaisella periaatteella, jos eivät ole alkaneet kilpailla sijoittajien suosiosta.

Vöite siitä, että yrityksen voitosta suurempi siivu valuu pääomatuloina ja sijoituksina ulkomaille ulos enemmän yleensä ja suhteessa palkkakehitykseen sekä investointeihin kuin ennen perustuu mm. erään suurten yritysten entisen kirjanpitäjän tekemään selvitykseen, jossa hän käytti yritysten tasetietoja hyväksi useammalta vuodelta. En nyt muista tutkimuksen tekijän nimeä, mutta myös hän esiintyy siinä Siltalan kirjassa, kun Siltala referoi hänen tutkimustuloksiaan. Itse ole ollut tietoinen tästä tutkimuksesta jo aiemmin, kun tekijää haastateltiin siitä ainakin erässä radio-ohjelmassa varmaankin vähintään puolen tunnin ajan. Saattoi olla sukunimeltään Niskanen, mutten mene sanomaan nyt varmaksi ja lähteitä ei ole juuri nyt käsillä.

Epäilen kyllä, ettet ole lukenut Siltalan kirjaa, jos kommenttisi sen ydinsamasta on se, että Siltalan näkökulmassa kyse on haikailusta hitaaseen työrytmiin ja hierarkiseen komentoon. Voihan näinkin olla, kun kirjassa on paljon esimerkkejä siitä, kuinka työntekijät ova monella alalla alkaneet tehdä ilmaisia ylitöitä niin, että viikottainen työaika lähenee enemmän 60 tuntia kuin 40 tuntia.

Lue lisää

Jos puhutaan suomalaisista yrityksistä, kuten ilmeisesti teet, pitää erottaa toisistaan aidosti markkinaehtoiset yritykset ja Elisan kaltaiset monopoliasemasta vapaille markkinoille siirtyneet yritykset.

Siltalan esimerkit on tarkoitushakuisesti kerätty tuosta jälkimmäisestä joukosta.

Lääkemarkkinat ovat vasta vapautumassa kilpailulle. Subventiot käyttäjille ja poissuljettu rinnakkaislääkkeiden käyttömahdollisuus on pitänyt Orionin kaltaiset yritykset todellisen kilpailun ulkopuolella.

Novo periytyy julkishallinnon tietotekniikka osastoista ja sitä on sopeutettu yrityskaupoilla osaksi suurempia kansainvälisiä yrityksiä.

Elisa on entinen aluellinen puhelinmonopoli HPY joka on nyt joutunut kilpailutilanteeseen muiden operaattoreiden kanssa.

Siis kaikissa näissä esimerkeissä on alunperin julkisella rahalla ylläpidetty toimintaa joka sitten kohdattuaan kilpailua on joutunut kohentamaan tuottavuuttaan pysyäkseen ylipäätään hengissä.

Kommunistina luonnolisesti haaveilet näiden julkisten suojatyöpaikkojen perään. Lienetkö itsekin julkisen alan työntekijä tai jonkin ammattiliiton palkkalistoilla. Tuntuu kuitenkin kokemuksesi yksityisestä hyvin hoidetusta yrityksestä olevan olematon. Ja näkemyksesi sen mukainen

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole tarkoittanut, että yrityksen ainoa tavoite on tehdä tulosta. Tarkoitus oli sanoa, että painopiste on siirtynyt tuloksen tavoitteluun tavaratuotannon sijasta.

Jos olet kerran lukenut Siltalan kirjan, sinulta ei ole voinut jäädä havaitsematta kirjassa kerrottuja lukuisia esimerkkejä tämänsuuntaisesta kehityksestä usealla eri sektorilla. Kertojina ovat Siltalan haastattelemat työntekijät. Kaikkia yrityksiä ei mainita nimeltä, mutta päällimmäisenä muistuu mieleen lääkeyhtiö Orion, it-alan paikannus- ym. palveluja tuottanut Novo ja operaattoriyritys Elisa. Lisäksi samaa ajattelutapaa on yritetty ajaa läpi myös julkisella sektorilla, mistä kirjassa myös kerrotaan lähes kauhuesimerkkejä. Itse asiassa taitaa olla niin, että yhden miehen yritykset ja perheyritykset toimivat enemmän vanhakantaisella periaatteella, jos eivät ole alkaneet kilpailla sijoittajien suosiosta.

Vöite siitä, että yrityksen voitosta suurempi siivu valuu pääomatuloina ja sijoituksina ulkomaille ulos enemmän yleensä ja suhteessa palkkakehitykseen sekä investointeihin kuin ennen perustuu mm. erään suurten yritysten entisen kirjanpitäjän tekemään selvitykseen, jossa hän käytti yritysten tasetietoja hyväksi useammalta vuodelta. En nyt muista tutkimuksen tekijän nimeä, mutta myös hän esiintyy siinä Siltalan kirjassa, kun Siltala referoi hänen tutkimustuloksiaan. Itse ole ollut tietoinen tästä tutkimuksesta jo aiemmin, kun tekijää haastateltiin siitä ainakin erässä radio-ohjelmassa varmaankin vähintään puolen tunnin ajan. Saattoi olla sukunimeltään Niskanen, mutten mene sanomaan nyt varmaksi ja lähteitä ei ole juuri nyt käsillä.

Epäilen kyllä, ettet ole lukenut Siltalan kirjaa, jos kommenttisi sen ydinsamasta on se, että Siltalan näkökulmassa kyse on haikailusta hitaaseen työrytmiin ja hierarkiseen komentoon. Voihan näinkin olla, kun kirjassa on paljon esimerkkejä siitä, kuinka työntekijät ova monella alalla alkaneet tehdä ilmaisia ylitöitä niin, että viikottainen työaika lähenee enemmän 60 tuntia kuin 40 tuntia.

Lue lisää

Kyllä sinä punikki olet. Kirjoittelustasi paistaa koko ajan läpi halusi yhteiskunnan kasvavaan kontrolliin ihmisten arkipäiväisestä elämästä. Sosialistien mallin mukaisesti sinulle yritykset ovat olemassa työpaikkoja ja työllistämistä varten. Jotta tuo funtio voitaisiin toteuttaa, yhteiskunnan kontrollia yritystoiminnasta pitää kiristää. Suomalaiset yrittäjät pitää kaikki saattaa samanlaiseen pakkorakoon, jossa k-kauppiaat ovat suhteessa Keskoon - rengistä on tullut isäntä.

On se kumma, että näillä sosialisteilla on aina otsaa tulla neuvomaan suomalaista yrittäjää, miten yrittäjän tulee yritystään pyörittää. On se kumma, että näillä sosialisteilla on otsaa työntää kättään yhä syvemmälle suomalaisen yrittäjän taskuun ja sosialisoida sieltä yritystoiminnan tulokset. Nyt tätä toimintaa varten on lanseerattu uusi kvasikäsite, yritysten yhteiskuntavastuu.

Siitä vaan kaikkitietävät sosialistit yrityksiä perustamaan. Saadaan aikaiseksi sosialistisesti valveutuneita yrityksiä, joissa työpaikat ovat elinikäisiä privileegioita. Tuo utopia ei ole toiminut edes SAK:ssa, joka härskisti heitti pellolle ison osan työntekijöistään.

KommentaattoriX kirjoitti:

Kyllä sinä punikki olet. Kirjoittelustasi paistaa koko ajan läpi halusi yhteiskunnan kasvavaan kontrolliin ihmisten arkipäiväisestä elämästä. Sosialistien mallin mukaisesti sinulle yritykset ovat olemassa työpaikkoja ja työllistämistä varten. Jotta tuo funtio voitaisiin toteuttaa, yhteiskunnan kontrollia yritystoiminnasta pitää kiristää. Suomalaiset yrittäjät pitää kaikki saattaa samanlaiseen pakkorakoon, jossa k-kauppiaat ovat suhteessa Keskoon - rengistä on tullut isäntä.

On se kumma, että näillä sosialisteilla on aina otsaa tulla neuvomaan suomalaista yrittäjää, miten yrittäjän tulee yritystään pyörittää. On se kumma, että näillä sosialisteilla on otsaa työntää kättään yhä syvemmälle suomalaisen yrittäjän taskuun ja sosialisoida sieltä yritystoiminnan tulokset. Nyt tätä toimintaa varten on lanseerattu uusi kvasikäsite, yritysten yhteiskuntavastuu.

Siitä vaan kaikkitietävät sosialistit yrityksiä perustamaan. Saadaan aikaiseksi sosialistisesti valveutuneita yrityksiä, joissa työpaikat ovat elinikäisiä privileegioita. Tuo utopia ei ole toiminut edes SAK:ssa, joka härskisti heitti pellolle ison osan työntekijöistään.

Lue lisää

Yritykset ovat todellakin olemassa pääasiassa työllistämistä ja työpaikkoja varten. Juuri sen vuoksi yhteiskunta kouluttaa ihmisiä, kaavoittaa teollisuus- ja muita yritysalueita, rakentaa niihin tie- ja muita liikenneyhteyksiä, puolustaa myös yrityksiä vieraan vallan tuholaisilta ja omilta rikollisilta, lähettää sammutuskaluston paikalle, kun sahat syttyvät palamaan (ja jostain syystä ne aina ennen laman tuloa alkoivat useammin roihahdella).

Eihän yrityksistä ole ihmisille mitään hyötyä, jos ne eivät nimenomaan työllistä ihmisiä ja anna osaa voitostaan yhteiskunnalle. Silloin meikälaiset yritykset voisivat toki näperrellä pajoissaan mitä haluavat, mutta ainakaan Suomessa ei kellään olisi varaa ostella yrityksen tuotteita, jos ei työllistämisfunktiota olisi.

Ei yrittäjiä mihinkään pakkorakoon tarvitse saattaa. Paljon olisi edetty eteenpäin jo sillä, jos palkkakustannusten ja pääomatulojen suhde yrityksissä lähentyisi sitä mitä se oli esim. 70-luvulla.

Mikset ihmettele myös sitä, että työnantajilla on otsaa käyttää yhteiskunnan kalliisti kouluttamaa työvoimaa ja jopa vaatia muutoksia koulutuspainopisteisiin yritysten tarpeiden mukaan. Ettei vain se yrittäjien käsi olisi syvällä yhteiskunnan taskussa. Miksi sinä sellaista nimittäisit, jos se ei ole sosialismia.

Mielipidepankki kirjoitti:

Yritykset ovat todellakin olemassa pääasiassa työllistämistä ja työpaikkoja varten. Juuri sen vuoksi yhteiskunta kouluttaa ihmisiä, kaavoittaa teollisuus- ja muita yritysalueita, rakentaa niihin tie- ja muita liikenneyhteyksiä, puolustaa myös yrityksiä vieraan vallan tuholaisilta ja omilta rikollisilta, lähettää sammutuskaluston paikalle, kun sahat syttyvät palamaan (ja jostain syystä ne aina ennen laman tuloa alkoivat useammin roihahdella).

Eihän yrityksistä ole ihmisille mitään hyötyä, jos ne eivät nimenomaan työllistä ihmisiä ja anna osaa voitostaan yhteiskunnalle. Silloin meikälaiset yritykset voisivat toki näperrellä pajoissaan mitä haluavat, mutta ainakaan Suomessa ei kellään olisi varaa ostella yrityksen tuotteita, jos ei työllistämisfunktiota olisi.

Ei yrittäjiä mihinkään pakkorakoon tarvitse saattaa. Paljon olisi edetty eteenpäin jo sillä, jos palkkakustannusten ja pääomatulojen suhde yrityksissä lähentyisi sitä mitä se oli esim. 70-luvulla.

Mikset ihmettele myös sitä, että työnantajilla on otsaa käyttää yhteiskunnan kalliisti kouluttamaa työvoimaa ja jopa vaatia muutoksia koulutuspainopisteisiin yritysten tarpeiden mukaan. Ettei vain se yrittäjien käsi olisi syvällä yhteiskunnan taskussa. Miksi sinä sellaista nimittäisit, jos se ei ole sosialismia.

Lue lisää

Yritykset ovat todellakin olemassa pääasiassa työllistämistä ja työpaikkoja varten. Juuri sen vuoksi yhteiskunta kouluttaa ihmisiä, kaavoittaa teollisuus- ja muita yritysalueita, rakentaa niihin tie- ja muita liikenneyhteyksiä, puolustaa myös yrityksiä vieraan vallan tuholaisilta ja omilta rikollisilta, lähettää sammutuskaluston paikalle, kun sahat syttyvät palamaan (ja jostain syystä ne aina ennen laman tuloa alkoivat useammin roihahdella).
==> Ihan hakoteillä on argumentaatiosi. Yhteiskunta kouluttaa ihmisiä ihan muusta syystä, tosin yhdellä iskulla lyödään useampi kärpänen. Yhteiskunnan jäsenet ylläpitävät yhdessä yhteiskunnan perusinfrastruktuuria yllä ihan muista syistä kuin yritysten tarpeista. Tosin tässäkin saalistetaan useampi kuin kärpänen yhdellä iskulla. Esittämäsi on juuri tuollaista tuomiojalaista harhaa ja tuollanen ääneen hourailu saa aikaan juuri sen, ettei Suomeen halua löytyä yrittäjiä. Kaltaisesi kun lyövät heti heidän otsaan harmittoman hölmön leiman, jonka taskuun te olette heti tunkemassa molempia käsiänne. En oikein kyllä ymmärrä, miten vakuutuspetoksilla vihjailu tässä yhteydessä tukee argumentaatiotasi - toisaalta se on yhtä naivistista kuin muukin tähän liittyvä argumentaatiosi.

Eihän yrityksistä ole ihmisille mitään hyötyä, jos ne eivät nimenomaan työllistä ihmisiä ja anna osaa voitostaan yhteiskunnalle.
==> Siinä sitä taas sosialisoidaan yrittäjän työn tuloksia. Minkä helvetin takia yhdenkään yrittäjänh pitäisi työllistää yhtään ainoaa ihmistä yrittäjän lisäksi. Mistä sinä saat oikeutuksen tuollaiselle vaatimukselle? Minä vaadin sinua ryhtymään yrittäjäksi ja työllistämään; eihän sinusta muuten ole mitään hyötyä yhteiskunnalle. Yritys itsessään on abstraktio. Yrityksen voittoja tulee verottaa vasta siinä vaiheessa, kun yrityksestä otetaan ulos varoja ihmisille.

Silloin meikälaiset yritykset voisivat toki näperrellä pajoissaan mitä haluavat, mutta ainakaan Suomessa ei kellään olisi varaa ostella yrityksen tuotteita, jos ei työllistämisfunktiota olisi.
==> Kehäpäättely on aika ontuvaa argumentointia.

Ei yrittäjiä mihinkään pakkorakoon tarvitse saattaa. Paljon olisi edetty eteenpäin jo sillä, jos palkkakustannusten ja pääomatulojen suhde yrityksissä lähentyisi sitä mitä se oli esim. 70-luvulla.
==> Luulisi sinun juristina tietävän, mistä ja miten pääomatulot syntyvät. Olet nyt aikuisten keskustelufoorumilla.

Mikset ihmettele myös sitä, että työnantajilla on otsaa käyttää yhteiskunnan kalliisti kouluttamaa työvoimaa ja jopa vaatia muutoksia koulutuspainopisteisiin yritysten tarpeiden mukaan. Ettei vain se yrittäjien käsi olisi syvällä yhteiskunnan taskussa. Miksi sinä sellaista nimittäisit, jos se ei ole sosialismia.
==> Sieltä se taas kumpuaa sosialismin syövereistä. Samaan aikaan, kun yrityksiä vaaditaan työllistämään ja näin edistämään koko yhteiskunnan hyvinvointia syyllistetään yrittäjät riistäjiksi. Markkinataloudessa elettäessä on ostajia ja myyjiä - työntekijät myyvät työvoimaansa ja yritykset ostavat sitä. Yhteiskunta pyrkii kouluttamaan "myyntimiehensä" mahdollisimman hyvin työhönsä, jotta yhteiskunta saisi takaisin koulutukseen käytetyt veromarkat ja vähän vielä arvonlisää päälle.

Mielipidepankki kirjoitti:

Yritykset ovat todellakin olemassa pääasiassa työllistämistä ja työpaikkoja varten. Juuri sen vuoksi yhteiskunta kouluttaa ihmisiä, kaavoittaa teollisuus- ja muita yritysalueita, rakentaa niihin tie- ja muita liikenneyhteyksiä, puolustaa myös yrityksiä vieraan vallan tuholaisilta ja omilta rikollisilta, lähettää sammutuskaluston paikalle, kun sahat syttyvät palamaan (ja jostain syystä ne aina ennen laman tuloa alkoivat useammin roihahdella).

Eihän yrityksistä ole ihmisille mitään hyötyä, jos ne eivät nimenomaan työllistä ihmisiä ja anna osaa voitostaan yhteiskunnalle. Silloin meikälaiset yritykset voisivat toki näperrellä pajoissaan mitä haluavat, mutta ainakaan Suomessa ei kellään olisi varaa ostella yrityksen tuotteita, jos ei työllistämisfunktiota olisi.

Ei yrittäjiä mihinkään pakkorakoon tarvitse saattaa. Paljon olisi edetty eteenpäin jo sillä, jos palkkakustannusten ja pääomatulojen suhde yrityksissä lähentyisi sitä mitä se oli esim. 70-luvulla.

Mikset ihmettele myös sitä, että työnantajilla on otsaa käyttää yhteiskunnan kalliisti kouluttamaa työvoimaa ja jopa vaatia muutoksia koulutuspainopisteisiin yritysten tarpeiden mukaan. Ettei vain se yrittäjien käsi olisi syvällä yhteiskunnan taskussa. Miksi sinä sellaista nimittäisit, jos se ei ole sosialismia.

Lue lisää

Voiko täysjärkinen kirjoittaa 2000-luvulla seuraavaa:

"Yritykset ovat todellakin olemassa pääasiassa työllistämistä ja työpaikkoja varten."

"Eihän yrityksistä ole ihmisille mitään hyötyä, jos ne eivät ... anna osaa voitostaan yhteiskunnalle."

Yitykset maksaa voitoistaan veroa, tuota yhteisöveroa jota esim. Helsingistä kupataan kepukuntiin. Sitten olet vielä vaatimassa voittoja yhteiskunnalle.

Häpeä!

tosiyrittäjä kirjoitti:

Voiko täysjärkinen kirjoittaa 2000-luvulla seuraavaa:

"Yritykset ovat todellakin olemassa pääasiassa työllistämistä ja työpaikkoja varten."

"Eihän yrityksistä ole ihmisille mitään hyötyä, jos ne eivät ... anna osaa voitostaan yhteiskunnalle."

Yitykset maksaa voitoistaan veroa, tuota yhteisöveroa jota esim. Helsingistä kupataan kepukuntiin. Sitten olet vielä vaatimassa voittoja yhteiskunnalle.

Häpeä!

Lue lisää

... korjata tuo yleinen väärinkäsitys että yritykset osallistuisivat yhteisöveroa maksamalla yhteiskunnan kustannuksiin.

Yhteisöveron tuotto on samaa suuruusluokkaa kuin pelkästään tuotekehittelyyn käytetty rahasumma. Valtio jakaa mukavasti tätä yritystukea mm. TEKESin kautta, ja se mikä tapahtuu yritysten omasta budjetista, vähenee veronmaksusta. Yritykset eivät Suomessa osallistu yhteiskunnan kustannuksiin, eivät mihinkään infrastruktuurin, peruskoulutuksen, yleisen terveydenhuollon tai maanpuolustuksen, tms, kustannuksiin.

Yrittäjät, varsinkin nämä kilpailuhengen sisäistäneet pienyrittäjät, ovat sosiopaatteja, joilla ei ole todellisuudentajua sen suhteen, mitä yhteiskunta on heille antanut ja mitä heillä on ollut yhteiskunnalle annettavana.

Suomessa 2000-luvulla.

taas kerran... kirjoitti:

... korjata tuo yleinen väärinkäsitys että yritykset osallistuisivat yhteisöveroa maksamalla yhteiskunnan kustannuksiin.

Yhteisöveron tuotto on samaa suuruusluokkaa kuin pelkästään tuotekehittelyyn käytetty rahasumma. Valtio jakaa mukavasti tätä yritystukea mm. TEKESin kautta, ja se mikä tapahtuu yritysten omasta budjetista, vähenee veronmaksusta. Yritykset eivät Suomessa osallistu yhteiskunnan kustannuksiin, eivät mihinkään infrastruktuurin, peruskoulutuksen, yleisen terveydenhuollon tai maanpuolustuksen, tms, kustannuksiin.

Yrittäjät, varsinkin nämä kilpailuhengen sisäistäneet pienyrittäjät, ovat sosiopaatteja, joilla ei ole todellisuudentajua sen suhteen, mitä yhteiskunta on heille antanut ja mitä heillä on ollut yhteiskunnalle annettavana.

Suomessa 2000-luvulla.

Lue lisää

Yritystuet ovatkin ihan /c:stä. Ne pitäisi kilpailua vahingoittavina ehdottomasti poistaa.

Laitapa meille tänne jotain faktaa, muiden väitteidesi perustaksi; sinä kun tunnut tietävän tämän asian niin tarkkaan.

KommentaattoriX kirjoitti:

Yritystuet ovatkin ihan /c:stä. Ne pitäisi kilpailua vahingoittavina ehdottomasti poistaa.

Laitapa meille tänne jotain faktaa, muiden väitteidesi perustaksi; sinä kun tunnut tietävän tämän asian niin tarkkaan.

Lue lisää

Esimerkiksi TEKESin jakamista tutkimus- ja tuetekehittelytuista joutui TV-1n MOT-toimitus käymään oikeustaistelua ennen kuin tietoa herui. Tässä maassa yritystoiminta nauttii yksityisyyden suojaa myös siltä osin kuin sitä julkisilla varoilla tuetaan.

Tiedot siitä millaiset rahasummat tuotekehittelyn nimissä yhteiskunnalta yrityksille ja yritysten omista pusseista omaan taskuun virtaavat, löytyvät esimerkiksi MOT-toimituksen aihetta käsitteleistä ohjelmista. Niiden käsikirjoitukset ovat luettavissa YLEn nettipaltoilla.

tietoa kirjoitti:

Esimerkiksi TEKESin jakamista tutkimus- ja tuetekehittelytuista joutui TV-1n MOT-toimitus käymään oikeustaistelua ennen kuin tietoa herui. Tässä maassa yritystoiminta nauttii yksityisyyden suojaa myös siltä osin kuin sitä julkisilla varoilla tuetaan.

Tiedot siitä millaiset rahasummat tuotekehittelyn nimissä yhteiskunnalta yrityksille ja yritysten omista pusseista omaan taskuun virtaavat, löytyvät esimerkiksi MOT-toimituksen aihetta käsitteleistä ohjelmista. Niiden käsikirjoitukset ovat luettavissa YLEn nettipaltoilla.

Lue lisää

Olisit nyt aloittanut väitteidesi perkaamisen vaikka Nokian maksamista yhteisöveroista, ne kun taitavat edustaa liki 10 % Suomen valtion koko budjetista. Tietysti Nokian palkoolliset maksavat myös palkkatuloistaan omat tuloveronsa. Mutta sehän on jo ihan eri juttu.

Lämpimiksesi taisit vain kirjoitella... mitään substanssia et kuitenkaan väitteillesi esittänyt.

KommentaattoriX kirjoitti:

Olisit nyt aloittanut väitteidesi perkaamisen vaikka Nokian maksamista yhteisöveroista, ne kun taitavat edustaa liki 10 % Suomen valtion koko budjetista. Tietysti Nokian palkoolliset maksavat myös palkkatuloistaan omat tuloveronsa. Mutta sehän on jo ihan eri juttu.

Lämpimiksesi taisit vain kirjoitella... mitään substanssia et kuitenkaan väitteillesi esittänyt.

Lue lisää

...vero on, jota Nokia maksaa noin paljon?

KommentaattoriX kirjoitti:

Olisit nyt aloittanut väitteidesi perkaamisen vaikka Nokian maksamista yhteisöveroista, ne kun taitavat edustaa liki 10 % Suomen valtion koko budjetista. Tietysti Nokian palkoolliset maksavat myös palkkatuloistaan omat tuloveronsa. Mutta sehän on jo ihan eri juttu.

Lämpimiksesi taisit vain kirjoitella... mitään substanssia et kuitenkaan väitteillesi esittänyt.

Lue lisää

Myös MOT-toimitus aloitti TEKES-tukien perkaamisen Nokiasta, se kun jostain syystä vie myös näistä tuista leijonanosan päältä. Kun yritykset yrityksinä maksavat yhteisöveroa, tavallaan erilaisten tukijärjestelmien olemassaolo tarkoittaa, että ne lähinnä uusjakavat omia rahojaan julkisinstanssin kautta - ja tämä jako näyttäisi tapahtuvan vahvimpien ehdoilla.

Kuten saatat tietää, yhteisöverokertymä vaihtelee huomattavasti vuosittain, mikä tietysti kertoo vähän siitäkin että yritykset voivat maksella veroja silloin kun se niille sopii. Kiintopistettä etsittäessä se mihin yhteisöveron keskimäärää pitää verrata on BKT. Pitemmän ajan keskiarvoksi näyttäisi muodostuvan noin 4% BKTsta. Tämä on samaa suuruusluokkaa kuin yrityksissä tutkimukseen ja tuotekehittelyihin käytetty, siis verosta vapautettu, summa.

laulavat kirjoitti:

Myös MOT-toimitus aloitti TEKES-tukien perkaamisen Nokiasta, se kun jostain syystä vie myös näistä tuista leijonanosan päältä. Kun yritykset yrityksinä maksavat yhteisöveroa, tavallaan erilaisten tukijärjestelmien olemassaolo tarkoittaa, että ne lähinnä uusjakavat omia rahojaan julkisinstanssin kautta - ja tämä jako näyttäisi tapahtuvan vahvimpien ehdoilla.

Kuten saatat tietää, yhteisöverokertymä vaihtelee huomattavasti vuosittain, mikä tietysti kertoo vähän siitäkin että yritykset voivat maksella veroja silloin kun se niille sopii. Kiintopistettä etsittäessä se mihin yhteisöveron keskimäärää pitää verrata on BKT. Pitemmän ajan keskiarvoksi näyttäisi muodostuvan noin 4% BKTsta. Tämä on samaa suuruusluokkaa kuin yrityksissä tutkimukseen ja tuotekehittelyihin käytetty, siis verosta vapautettu, summa.

Lue lisää

Jos nyt oikein ymmärsin viestisi, niin sinä esität meille, ettei yritykset saisi vähentää t&k kulujaan nk. luonnollisina vähennyksinä? Niinkö? Aika monet yritykset itse asiassa aktivoivat taseisiinsa nuo kulut ja poistavat ne useamman vuoden aikana.

Yritykset eivät nykyisen verolainsäädännön aikana voi maksella veroja, miten lystää. Tuollaiset tuloksenjärjestelymahdollisuudet elivät aikansa 20 v sitten.

Sinulla ei taida olla pienintäkään käsitystä asiasta, josta kirjoitat.

KommentaattoriX kirjoitti:

Jos nyt oikein ymmärsin viestisi, niin sinä esität meille, ettei yritykset saisi vähentää t&k kulujaan nk. luonnollisina vähennyksinä? Niinkö? Aika monet yritykset itse asiassa aktivoivat taseisiinsa nuo kulut ja poistavat ne useamman vuoden aikana.

Yritykset eivät nykyisen verolainsäädännön aikana voi maksella veroja, miten lystää. Tuollaiset tuloksenjärjestelymahdollisuudet elivät aikansa 20 v sitten.

Sinulla ei taida olla pienintäkään käsitystä asiasta, josta kirjoitat.

Lue lisää

Juu, kyllä ne kaikki tavat, joilla yhteiskunta tulee yrityksiä vastaan hyväksymällä erilaisia tulonhankintakustannuksia, tasaamalla riskejä ja viimekädessä uusjakamalla verorahoja tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, tarkoittavat sitä että yhteisen ja yksityisen pussin rahoja mätetään eestaas kuin lapiomiehet hiekkakasojaan työttömyystöissä ennenvahnaan.

Voi olla tuhat tapaa laskea sitä mitä yhteiset resurssit ja yksityinen hyödyntäjä voivat olla toisilleen velkaa. Inhimillinen perustotuus on, että kaikki inhimilliset ominaisuutemme ovat seurausta siitä että ihminen on lajina sosiaalinen. Yrittäjä, joka omaa sosiopaattisen mielenlaadun ja kiehuu sisäistä vihaa yhteiskuntaa kohtaan, ei tajua, ettei hänen toimintansa tapahdu tyhjiössä eivätkä hänen ansionsa ole hänen omiaan. Eikä pidä kuvitella että velat tai ansiot ovat jotain senkaltaista että yksi yksilö ottaa jotain toisen yksilön taskusta - siitä ei ole kysymys. Kysymys on lajin perustavanlaatuisten elämisen ja selviämisen ehtojen tajuamisesta. On pidettävä huolta siitä että yhteisöllisyys ominaisuutena säilyy meissä, sillä vaihtoehtona ovat viidakon lait ja kaaos. Jos halutaan elää sopimusyhteiskunnassa, jossa ihmiset tunnistavat toisensa jonkinlaisen yhteenkuuluvuuden pohjalta, jossa vallitsee suhteellisen sitova moraali, ja jossa sellaiset yhteistä sopimuspohjaa edellyttävät symbolijärjestelmät kuin esimerkiksi raha voivat merkitä jotain, silloin yhteiskunnan perusedellytyksistä on pidettävä huolta. Hyvin yksinkertainen juttu.

Se mitä esitin koski yritysten maksamia yhteisöveroja ja toisaalta yritysten saamia suoranaisia tukia ja niille epäsuorasti annettua yhteiskunnan tukea. On tosiasia, että yhteisöveron kertymä on samaa suuruusluokkaa kuin yritysten saamat tuet. Tämän johdosta halusin todeta, ettei yrittäjien kannattaisi juuri retostella sillä että ne verorahoilla osallistuisivat yhteiskunnan kustannuksiin. Todellisuutta kuvaa paremmin toteamus, että yritykset vain uusjakavat yhteisöveron tuoton keskenään, ja vieläpä varsin epäsolidaarisella tavalla.

ja ansiot" kirjoitti:

Juu, kyllä ne kaikki tavat, joilla yhteiskunta tulee yrityksiä vastaan hyväksymällä erilaisia tulonhankintakustannuksia, tasaamalla riskejä ja viimekädessä uusjakamalla verorahoja tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, tarkoittavat sitä että yhteisen ja yksityisen pussin rahoja mätetään eestaas kuin lapiomiehet hiekkakasojaan työttömyystöissä ennenvahnaan.

Voi olla tuhat tapaa laskea sitä mitä yhteiset resurssit ja yksityinen hyödyntäjä voivat olla toisilleen velkaa. Inhimillinen perustotuus on, että kaikki inhimilliset ominaisuutemme ovat seurausta siitä että ihminen on lajina sosiaalinen. Yrittäjä, joka omaa sosiopaattisen mielenlaadun ja kiehuu sisäistä vihaa yhteiskuntaa kohtaan, ei tajua, ettei hänen toimintansa tapahdu tyhjiössä eivätkä hänen ansionsa ole hänen omiaan. Eikä pidä kuvitella että velat tai ansiot ovat jotain senkaltaista että yksi yksilö ottaa jotain toisen yksilön taskusta - siitä ei ole kysymys. Kysymys on lajin perustavanlaatuisten elämisen ja selviämisen ehtojen tajuamisesta. On pidettävä huolta siitä että yhteisöllisyys ominaisuutena säilyy meissä, sillä vaihtoehtona ovat viidakon lait ja kaaos. Jos halutaan elää sopimusyhteiskunnassa, jossa ihmiset tunnistavat toisensa jonkinlaisen yhteenkuuluvuuden pohjalta, jossa vallitsee suhteellisen sitova moraali, ja jossa sellaiset yhteistä sopimuspohjaa edellyttävät symbolijärjestelmät kuin esimerkiksi raha voivat merkitä jotain, silloin yhteiskunnan perusedellytyksistä on pidettävä huolta. Hyvin yksinkertainen juttu.

Se mitä esitin koski yritysten maksamia yhteisöveroja ja toisaalta yritysten saamia suoranaisia tukia ja niille epäsuorasti annettua yhteiskunnan tukea. On tosiasia, että yhteisöveron kertymä on samaa suuruusluokkaa kuin yritysten saamat tuet. Tämän johdosta halusin todeta, ettei yrittäjien kannattaisi juuri retostella sillä että ne verorahoilla osallistuisivat yhteiskunnan kustannuksiin. Todellisuutta kuvaa paremmin toteamus, että yritykset vain uusjakavat yhteisöveron tuoton keskenään, ja vieläpä varsin epäsolidaarisella tavalla.

Lue lisää

Kun sinulla ei ole esittää asiallesi mitään fakta- ja tietopohjaa, turvaudut mielikuvitukseesi. Se sinulla tuntuu juoksevan paremmin kuin paremman luokan pikamatkan juoksijalla.

KommentaattoriX kirjoitti:

Kun sinulla ei ole esittää asiallesi mitään fakta- ja tietopohjaa, turvaudut mielikuvitukseesi. Se sinulla tuntuu juoksevan paremmin kuin paremman luokan pikamatkan juoksijalla.

Lue lisää

Se että yritykset maksamansa yhteisöveron kautta jotenkin osallistuisivat yhteiskunnan kustannuksiin on nimenomaan mielikuva. Se ei ole fakta. Siksi jo suuruusluokkia erittelevä ajattelu riittää sen toteamiseksi, että puntit yrityksiltä yhteiskunnalle ja yhteiskunnalta yrityksille ovat noilta osin tasan. Mutta tämä ei tietenkään merkitse vielä mitään, sillä yhteisöllisyyden kriteerein arvioituina yritykset ovat yhteiskunnalle velkaa jotain jota ei millään rahalla voi korvata. Se on se kaikkein painavin fakta.

Talouden numeropeleistä puuttuvat tulkinnat, ja ilman merkityksenantoa mikään numeerinen tarkastelu ei ole mielekäs. Tietoteoreettisesti on niin että nämä väheksymäsi "mielikuvat" ovat tavallaan ensisijaisia ja niillä on roolinsa jo siinä vaiheessa kun faktuaalista maailmaa valitaan tarkastelujen kohteeksi. Yleensä ajatellaan niin että todistustaakat ovat väitteiden esittäjillä. Tässä tapauksessa olet ottanut lähtökohdaksi oman mielikuvasi yritysten suuresta merkityksestä yhteiskunnan tukipylväinä. En edes yritä vaikuttaa kaltaisiisi "yrittäjähengen" läpitunkemiin "faktatiedon" manipulaattoreihin, koska oman käsitykseni mukaan nämä asenteelliset vammat ovat korjaamattomia ja ylipääsemättömiä - en ole koskaan tavannut liberalistia joka olisi jossain elämänsä vaiheessa parantunut tunnevammaisuudestaan - mutta tietysti silloin tällöin on hyvä heitellä hieman suuruusluokkatason faktaa tällaisten toimintadraivin riivaamien yrittäjien kaikkein vimmaisimpia yhteiskunnanvastaisia hyökkäyksiä hillitsemään.