Kun täällä tuntuu olevan kirjoittajia useammanlaisesti olisi kiva, jos kertoisitte minulle mitkä mielestänne ovat keinot eli vaihtoehdot selviytyä alkoholismista. Niitä on varmaan enemmän kuin yksi. "Raitistumisen" jälkeen ongelma nro yksi on sen raittiuden säilyttäminen. Tuntuu, että se on paljon vaikeampi juttu kuin olla esimerkiksi pari kuukautta ilman viinaa.
kertokaapa
Kranttu
372266
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Raitistumisessa kaikki keinot ovat luvallisia. Muista, että haluat raitistua vain itsesi tähden.
Saavutettu raittius säilyy vain kieltäytymällä täydellisesti alkoholista. Jotkut kutsuvat tätä absolustismiksi.
Olen tältä palstalta oppinut, että AA:laisten mielestä ainoa tapa pysyä raittiina on noudattaa "Isoa Kirjan" ohjeita ja määräyksiä ja saattaa sanomaa vielä kärsiville alkoholisteille siitä, että hekin selviävät jos lukevat kirjan ja alkavat levitellä myös. Mihin on hukattu yksilö ja ihmisten erilaisuus? Minun järkeeni juttu ei mahdu mutta enpä ole alkoholistikaan. Tarvitsevatko alkoholistit todellakin jotain tuonkaltaista selvitäksen?
"Raitistumisessa kaikki keinot ovat luvallisia. Muista, että haluat raitistua vain itsesi tähden.
Saavutettu raittius säilyy vain kieltäytymällä täydellisesti alkoholista. Jotkut kutsuvat tätä absolustismiksi."
Joo... hiukan provo tuo kysymykseni. Mutta kun näitä juttuja selaa, niin jotakin sellaista tulee mieleen parin AA:n jäseneksi itseänsä mainostavan rekisteröityneen kirjoittajan jutuista.
Osallistun itse puoluepolitiikkaan. Päätöksiä tehdään ja niistä yritetään pitää kiinni. Itse kokouksissa kielenkäyttö on usein värikästä ja erimielisyyksiäkin tietysti aina tulee. Mutta kun asiat on sovittu ja päätökset tehty noudatetaan enemmistön mielipidettä. Kokoussalin ulkopuolella sitten esitetään yhteiseksi sovittua linjaa eikä missään tapauksessa lähdetä mollaamaan puoluetta retostelemalla sen sisäisillä erimielisyyksillä. Ihan kuin meillä olisi yhteinen omatunto joka estää ystävän hutkimisen.
Onko AA niin villi systeemi, että siellä ei tunneta minkäänlaista solidaarisuutta muita jäseniä kohtaan? Onko näiden mollaajien ja ainoan oikean tiedon esittäjien omatunto paatunut tunnottomaksi? Kyllä minä ainakin kokisin piston sisälläni jos täällä julkisesti alkaisin kertoa mitä kokouksissamme on tapahtunut ja ketkä siellä olivat (minun mielestäni) väärässä.
No, toivottavasti ylläoleva on jokin marginaali-ilmiö. Tällainen vanha järjestökonkari vaan tunnistaa rotat oitis ja närkästyy. Otetaan tarjottu ruoka auttajan kädestä vastaan mutta kun maha on täynnä purraan takaapäin jalkaan.
Tunnen muutaman AA:laisen. Heistä minulla ei ole pahaa sanottavaa. Ehkä ovat hiukan liian passiivisia politiikassa ts. muutosten kärkimiehiä/naisia he eivät ole. Mutta suotakon se heille näille kovia kokeneille ystävilleni.
En tiedä oliko juttusi provo vai mitä, mutta itse polittiseen järjestötoimintaan osallistuneena olen aina toivonut, että sinnekin olisi siirrettävissä AA:n henki. AA:n Korkeampi Voima on ihan muuta, kuin Iso Paavo tai Pikku Sauli. Kirjoitan vain omasta kokemuksestani, noin kymmenen vuoden kokemuksella, molemmista "leireistä".
Joo. Omastapa omasta. Kokemuksesta. Ja minun kokemuksiini AA ei kuulu! Käsitykseni koko touhusta perustuu pelkästään tähän suomi24 keskusteluun ja siitä ei todellakaan mitään kaunista kuvaa saa... Miten viitsivätkin paskoa omaan pesään.
Jotkut kirjoittavat, että "oikea" AA on jotakin muuta kuin täältä löytämäni jutut. Toivottavasti niin on.
Kuten sanottua, tunnen muutaman ihmisen jotka ovat raittiina AA:n avulla. Eivät asiaa itse missään vaiheessa ole minulle kertoneet ja olen käsittänyt, että se on heille asia josta eivät tällaisille "sivullisille" katso tarpeelliseksi tehdä selkoa. Se on heidän oikeutensa ja valitansa. Mutta arvostettuja henkilöitä ovat. Ehkä sieltä AA:ssa sittenkin jotakin elämänviisautta on tarjolla...
tällä palstalla on: 1. sellaisia jotka ovat tunnustaneet alkoholin (oman tai läheisen ihmisen juomisen) olevan heille ongelma ja 2. sellaisia jotka eivät sitä tunnusta. Ryhmä 1. jakautuu juovaan ja juomattomaan alaryhmään. Tunnut kuuluvan ensimmäiseen ryhmään; siihen joka aloittaa kirjoituksensa "En ole alkoholisti mutta..."
Luultavasti jo sekin, että lukee tätä palstaa on askel parempaan.
"tunnen muutaman ihmisen jotka ovat raittiina AA:n avulla. Eivät asiaa itse missään vaiheessa ole minulle kertoneet ja olen käsittänyt, että se on heille asia josta eivät tällaisille "sivullisille" katso tarpeelliseksi tehdä selkoa."
AA:ta ei koskaan mainosteta tai saarnata sillä tämä aiheuttaisi uudessa tulokkaassa vastustusta. AA-laiset kertovat omia kokemuksiaan ja yhteystietoja siinä vaiheessa kun mainitset heille omasta alkoholiongelmasta ja kysyt neuvoja.
Suuren yleisön käsitys politiikasta ja politiikoista perustuu pitkälti median jakamaan tietoon ja joillakin myös omiin kokemuksiin.
Minkälaisen luulet kuvan olevan? Etteikö niissä piireissä paskota omaan pesään ja varsinkin naapurin?
Jos tältä palstalta luet AA-sta varsinkin noita
riitelyketjuja niin taatusti saat väärän kuvan..olen itsekkin ollut mukana noissa ketjuissa.
Ei AA-ryhmässä riidellä eikä haukuta ketään..tietenkin poikkeuksiakin on olemassa mutta harvoin..itse olen olen saavuttanut raittiuden AA-n avulla päivä kerrallaan jo useiden vuosien ajan, enkä koskaan ole katunut sitä
että menin AA-han aikoinani, jos asia kiinnostaa
niin kirjoittele: [email protected]
Riippuu varmaan puolueesta. Meillä joilla on kristilliset arvot korostettuna osana puolueohjelmaa ja käytännön työssä meitä ohjaamassa tällaista ei esiinny.
Aha! Kranttuja onkin moneksi. Luulin että minä yksin täällä kranttuna vaan. Vaan taitaa meitä löytyä vähän joka puolueesta ja niiden ulkopuolelta kans. Tervetuloa muut krantut!
Puolueohjelmia löytyy joka lähtöön. Ja uskonnollisia ohjelmia. Ja monia muita. Mutta kaikille on yhteistä se että nekin ovat "tavoitteita, suuntaviittoja ja mittapuita" (lainaus 12 x 12 kirjasta). Hiukan eilen kirjastossa selailin... Hieno piirre muihin ohjelmiin verraten oli, että siinä rehellisesti kerrottiin sen olevan ehdotus toipumisohjelmaksi niille, joille alkoholinkäyttö oli muodostunut ongelmaksi. Lähtökohta on hieno! Ei pakollista situtumista marssia muiden pillin mukaan eikä pakollisia jäsenmaksuja ja puoluerekisteriä. Eipä tuntunut olevan edes erottamismahdollisuutta. Upeaa itseasiassa.
Aha! Kranttuja onkin moneksi. Luulin että minä yksin täällä kranttuna vaan. Vaan taitaa meitä löytyä vähän joka puolueesta ja niiden ulkopuolelta kans. Tervetuloa muut krantut!
Puolueohjelmia löytyy joka lähtöön. Ja uskonnollisia ohjelmia. Ja monia muita. Mutta kaikille on yhteistä se että nekin ovat "tavoitteita, suuntaviittoja ja mittapuita" (lainaus 12 x 12 kirjasta). Hiukan eilen kirjastossa selailin... Hieno piirre muihin ohjelmiin verraten oli, että siinä rehellisesti kerrottiin sen olevan ehdotus toipumisohjelmaksi niille, joille alkoholinkäyttö oli muodostunut ongelmaksi. Lähtökohta on hieno! Ei pakollista situtumista marssia muiden pillin mukaan eikä pakollisia jäsenmaksuja ja puoluerekisteriä. Eipä tuntunut olevan edes erottamismahdollisuutta. Upeaa itseasiassa.
Taidat olla ihan tyyppipoliitikko sinäkin. Toistat ja monistat itseäsi.
Mutta ihan vakavasti noista ohjelmista. Minulla ja puolueellamme on kaiken pohjana Iso Kirja. Eräs jäsenistämme ei ole koskaan edes maistanut alkoholia. Hänen suvussaan alkoholismi on yleistä. Mies kertoi tulleensa joskus nuorena siihen tulokseen, että alkoholi ei sovi hänelle. Hän koki kuuluvansa riskiryhmään ja päätti elää elämänsä ilman tätä kiusausta.
Mies on nyt 76 vuotias. Raamattu on ollut hänen ohjenuoransa koko elämän. Täällä sitten saa lukea kuinka joku vielä laatikkoviiniaikanakin - eli melkein eilen - ryypännyt kertoo löytäneensä sen ainoan ohjelman joka on auttanut häntä ja jota muidenkin tulisi noudattaa ehdottomasti. Hävettää puolestasi! Ja hiukan huolestuttaa että joku sattuisi heikkona hetkenään ottamaan juttusi tosissaan.
AA-sata ei voi erottaa ketään, ainoastaan päihtyneenä kehotetaan tulemaan sitten kun on selvinpäin.
Tämäkin on päihtyneen parhaaksi. Päihtyneevä voi estojen vähetessä kertoa asioita, joita katuu tai häpeää myöhemmin ja tämän seurauksena kynnys jatkaa AA:ssa kasvaa.
Kenenkään ei sitten kannata ottaa mun juttuja kovin vakavasti, mutta näyttääs siltä että suurin osa kuvittelee että raittius ostetaan valamiina pakettina kaupan hýllyltä, Eihän se näin ole!.
Suurin osa alkoholin käyttäjistäkin suunnittelee hyvissä ajoin juhlinnan ja valmistelee sitä, eli juomat pitää hankkia, kutsua kavereita mukaan, varata kyyti/kuski, varata pöytä, hommata naposteltavaa, järjestää ohjelmaa, hommata krapulajuomat, sopia vapaapäivästä töistä, tässä vain muutama esimerkki valmisteluista.
Mielestäni raittiuskin, varsinkin alkuaikoina vaatii vähintään yhtä paljon valmisteluja ja "työtä" onnistuakseen.
Pisti ajattelemaan. Jotakin syvällistä alkoholismista ja siihen kuuluvasta ajattelutavasta jutussasi varmaan on.
Sellaisiakin poikkeusyksilöitä on, että ovat olleet jo pitkällä etenevässä alkoholisoitumisessa, sekä olleet ketjupolttajia, niin ovat tehneet päätöksen, että viina ei hänelle sovi, se on loppu nyt, piste. Ja ilman mitään elämöintiä ja ulkopuolista tukea todella lopettivat. Sitten lähes vuoden päästä sama juttu tupakalle. Kateeksi käy heitä. Sellaisia en tunne, että olisivat lopettaneet molemmat riippuvuudet yhtä aikaa.
- AA:sta on useimmille hyötyä ja jotkut menevät AA:han vasta vuosien raittiuden jälkeen. Tutkimusten mukaan säännöllisellä osallistumisella on suurempi merkitys kuin ohjelman noudattamisella (tästä tiedän tulevan vastalauseita tunnetun Anonyymin taholta).
- SSRI-lääkkeistä voi olla hyötyä siinä tapauksessa että mieliala ei nouse eikä ahdistuneisuus vähene mutta usein pelkkä raittius poistaa nämä ongelmat.
- Juodessa on mennyt paljon aikaa alkoholin ympärille, tilalle pitäisi löytää korvaavaa tekemistä. Kun kaikki ajatuksetkin ovat alkoholissa, pitää löytää muuta ajateltavaa.
- Kaveripiirin vaihto juovista henkilöistä raittiisiin, tässäkin on AA:sta apua.
kyseisen tutkimuksen ja sen tekijän nimen, kiitos.
Itse olen löytänyt raittiin elämäntavan AA-ohjelman avulla, ja tiedän että niin kauan kuin pysyn ohjelmassa niin minun ei tarvitse pelätä retkahtamista.
Olen kokeillut myös A-klinikkaa, naistenryhmää, omin voimin yrittämistä, kaverin kanssa yrittämistä.. mutta vasta AA-ohjelman ottaminen käyttöön poisti juomishalun.
Jos itse olet löytäny raittiin elämäntavan ohjelman avulla ja jos joku toinen elää raitista elämää käymällä palavereissa niin so what. Onko sun tosiaankin ihan mahdotonta ymmärtää, että kaikki eivät ajattele sillä tavalla kuin sinä ja että tapoja raitistua on useita. AA:n sisälläkin! Minusta AA palavereiden henki ja sydän on juuri siinä, että ihmisillä on lupa olla oma itsensä. Niissä kokemustenvaihtotilaisuuksissa.
Minäkin olen havainnut, että useimmille ryhmissä kävijöille ne ryhmät ja niiden jäsenet ovat tärkeintä varsinkin raittiuden alkutaipaleella. Kysymys ei ole tiedon ongelmasta - sitä saa ilman AA:takin riittävästi. Mutta useimpia - minä mukaanlukien - se ei pidä raittiina. Jos sinä olet löytänyt raittiutesi kirjoista niin eiku tsemppiä.
sAAmari ymmärrä AA-sta juuri mitään, kuvittelet ja luulet että elät muka AA-toipumisohjelman mukaisesti ja kaiken lisäksi luulet että olet "ottanut" askeleet. Olet liika valmis ja nämät valmiit (valitettavasti) lähes poikkeuksesta tippuvat takaisin kentälle, en kuitenkaan toivo että näin kävisi.
>Tutkimusten mukaan säännöllisellä osallistumisella on suurempi merkitys kuin ohjelman noudattamisella
Olen ihan samaa mieltä muusta kirjoittamastasi, mutta minuakin kiinnostaa kovasti, mihin tutkimukseen viittaat. Esim. se, miten siinä on mitattu ohjelman noudattamista.
AA-ohjelmaa on minun mielestäni vaikea oppia sisäistämään pelkästään lukemalla. Tekisi mieleni jopa sanoa, että mahdotonta. Jok´ainoa tuntemani aa-lainen on tarvinnut siihen palavereja ja toisten aa-laisten tukea. Pelkästään palaverien vertaistuellakin (ja eka askeleen myöntämisellä) on varmasti mahdollista pysyä raittiina, mutta ohjelman muut askeleet tekevät elämästä helpompaa ja mielekkäämpää. Oma kokemus.
Niin, ja on monia muitakin tapoja raitistua kuin AA, mutta kun ei omaa kokemusta ole muista, niin en niistä viitsi kirjoittaa.
On kyllä vaikea uskoa, että tuon tyyppisiä tutkimuksia olisi... Sen tutkijanhan pitäisi olla AA:n jäsen jotta ylipäätään pääsisi suljettuun palaveriin sisälle. Ja vaikka hän "tutkimustaan" - haastattelua ehkä - jossakin ryhmässä onnistuisi tekemäänkin niin varmaan jo toisessa tyssäisi. Että kyllä otanta jäisi heikoksi.
Mutta onhan meillä omat silmät ja korvat kokemukset. Ja muiden kokemukset. Olen tullut samaan tulokseen sisäistämiskäsityksesi suhteen kuin sinäkin vaikka tuskin koskaan olemme samassa palaverissa istuneet. Eikä varmaan olla ainuita. Että kyllä nämä kokemukset tuntuisivat ainakin minulle luotettavammilta kuin asiasta mahdollisesti tehdyt tutkimukset konsanaan.
"Tutkimukset" jatkuvat... Illala palaveriin.
kunpa taas ymmärtäisin mistä minua syytetään.
Kranttu kysyi: "mitkä mielestänne ovat keinot eli vaihtoehdot selviytyä alkoholismista". Minä vastasin kertomalla OMAN keinoni. En voi kertoa täällä muusta kuin OMASTA kokemuksestani. Ei se sulje pois muiden kokemuksia, mutta niistä en voi kertoa minä vaan niistä heidän pitää kertoa jokaisen itsensä.
Minua edeltänyt kirjoittaja ei kirjoittanut pelkästään omasta kokemuksestaan (jos olisi, niin sitä minun ei olisi tarvinnut eikä pitänytkään kyseenalaistaa) vaan hän kertoi, että "TUTKIMUSTEN MUKAAN säännöllisellä osallistumisella on suurempi merkitys kuin ohjelman noudattamisella".
Kun hänellä on esittää tällainen väite niin hänellä lienee siihen myös perustelut. Siis halusin tietää missä ja kuka tuon tutkimuksen on tehnyt. Jos hän olisi kirjoittanut "OMAN KOKEMUKSENI MUKAAN säännöllisellä osallistumisella on suurempi merkitys kuin ohjelman noudattamisella" niin silloinhan hänen ei olisi tarvinnut perustella sitä minulle eikä kenellekään muullekaan.
Mutta odotan edelleen sitä tutkimuksen nimeä, ja edelleen OMA kokemukseni on se, että olen raittiina KV:n avulla ja armosta, ja se kontakti on syntynyt ja pysyy yllä AA-ohjelman avulla.
Omaakin kokemusta minulla, raittiina olen ollut paljon kauemmin kuin sinä. Käyn ryhmissä säännöllisesti eikä sen kummemmin ole alkoholismi mielessä, nykyään tämä palsta tosin on mielenkiintoinen jota tulee seurattua. Joskus 10 vuotta sitten "tein" askelia ja luin kirjallisuutta mutta kun en käynyt säännöllisesti AA-palavereissa ja retkahtelin epäsäännöllisen säännöllisesti
Mainitsemani tutkimus on olemassa mutta en viitsi vaivautua sitä etsimään. Mainitsimpa vain tällaisen, ei normaaleissakaan keskusteluissa aina lähteitä haeta. Kun esim. puhutaan kolmannesta henkilöstä ja mainitaan että hän sanoi niin ja teki näin, pitääkö aina olla äänitallenne keskusteluista ja kuvia tietenkin kaikesta erikoisesta? Täälläpäin on muuten kaupasta särjetty ikkuna toissayönä mutta en voi todistaa sitä koska ei sattunut olemaan kamerakännykkä matkassa.
Mielestäni Saamari voitti tämän erän 3-0. Onnittelut. Semmoseksi peliksihän tämä nettijuttu usein menee. Vaikka vakavasta asiasta on kyse. Omissa tutkimuksissani olen tullut siihen tulokseen että osallistumalla nettikeskusteluun alkoholismista suomi24 palstalla on mahdollista pysyä raittiina. Tämä tietysti edellyttää suurta aktiivisuutta. Niin suurta, että molemmat kädet ja kaikki sormet ovat jatkuvasti näppäimillä. Korostan, että kyseessä on henkilökohtainen tutkimukseni eikä sillä ole edes pyritty objektiivisuuteen.
Jos sinä nimimerkitön kerrot naapurikaupan ikkunoiden rikkomisesta niin uskonhan minä. Sellaista sattuu. Ei sitä kukaan sinua vaadi todistamaan.
Mutta jos sinä kerrot, että minä olen käynyt rikkomassa lähikauppasi lasit niin piru vie olet kyllä selityksen velkaa. Eli jos minä käyn palavereissa ja sinä alat väittää, että palaverissakävijät käyvät siellä tutkimuksen mukaan sillä tai tällä mielellä niin haluan kyllä selityksen. Jos minulta, aktiiviselta palaverissakaävijältä, ei ole koskaan tiedusteltu asiasta enkä ole kuullut kyseltävän keneltäkään muultakaan. Eli juttu koskee minua henkilökohtaisesti. Ja varmaan Saamariakin.
Aloitit keskustelun otsakkeella "kaikki keinot ovat sallittuja". Olisi jo siitä pitänyt huomata että sinulle elämä ilmeisesti on sellaista. Mutta eivät kaikki ole yhtä paatuneita.
Eikä sillä ole tuon taivaallisen merkitystä oletko ollut kymmeniä vuosia selvinpäin vai ympäri päissäsi. Mihin sen seikan mainilla tässä yhteydessä pyrit... Ettäkö jos on kauan juomatta voi käyttäytyä kuin idiootti eikä enää tarvi vastata puheistaan. Että on korotettu johonkin yli-ihmiskastiin.
"Omaakin kokemusta minulla, raittiina olen ollut paljon kauemmin kuin sinä. Enpä viitsi vaivautua..."
Totta. Vaaka heilahti vahvasti Saamarin puolelle. Nimimerkittömällä tuntuu olevan pallo pahasti hukassa... vai pulloko kun nuin uhoo.
Saamari on ihan hyvä tyyppi. Sanotaan, että tulitus lakkaa kun nostaa kädet ylös. Saamari tuon kyllä tietänee.... Ja joskus tekeekin niin. Mutta hänellä on paha tapa potkasta vielä kädet ylhäälläollessakin.
Noo... ei niin vakavasti otettavaa.
Luulenpa vaan, että monen juopporentun poikamiehen raitistumisen takana on nainen. NAINEN isolla. Kun vaan nämä poikamiehet kohtaisivat hänet ennen kuin käy hassusti.
On muutamia mahdollisuuksia selviytyä alkoholismista, tässä ne ovat;
Rakastuminen, uskonnollinen kokemus, AA-liike
ja lopuksi varmin tapa, kuolema.
Mites on kun se Rakastuminen loppuu..? Niin käy aina vuoden kuluttua tai viimeistään kahden ensisilmäyksestä. Että sit muuttuu rakkaudeks tai usein on muuttumatiki. Että mitäs si? Etsitään uusi rakastumisen kohde vai korkataan. Kumpaaki keinoo tiedän sovelletun. Ja sit on niitä, jotka lopettaa juomisen siihen eroon. Minä kuulun niihin. Mutta ihan yksin en silti selvinny...
Olis muuten kiva kuulla jotakin niistä uskoontulolla raitistumisista. Onks se joku humaus ku pullo katoo vai mitä? Uskon kyllä, että teitä on olemassa.
Rupee syömään lääkeitä
Mitäh! Häh? Sa nimi.
Vankila tuntuu auttavan. Olen katsellut kuvia lehdistä Matti Nykäsestä. On kuin toinen mies kuin lähteissään. Niin freesi. Ja ajatukset tuntuvat myös tervehtyneen. Raitista keikkauraa Matille. Varmaan rakkaus Merviin on myös auttanut kestämään kolkon kivisen sellin ankeuden.
Toivoisin kaikille käyvän yhtä hyvin ennenkuin mitään vakavaa tapahtuu.
että pienehkön kokemukseni perusteella olen sitä mieltä, että jos voi olla 2 kk iliman viinoo, ni sit pystyy oleen 2 vuottaki ja seuraavaks 20 vuotta!
Tää "pienehkö kokemus" tarkottaa sitä, et en oo täyspäivänen juoppo, enkä oo koskaan ollukkaan, vaan tulee joskus otettuu täysin kohtuullisesti, ilman, että amusella ois kehno olo, puhumattakaan "korjaussarjoista".
Tossa vasta kerroin kaveristani, joka on vuostolkulla kiskonnu kaljaa 2 -6 litraa joka ikinen päivä. Sit se äkkiä kyllästy siihen ja nyt se kävelee 5 kertaa viikossa 10 - 30 gilsan lenkkei.
Täs oli mun neuvot, parempaan en pysty!
Se on sun kokemus OK. Mutta etkö tosiaankaan havainnut olotilalla eroa oltuasi 2 kuukautta tai 2 vuotta raittiina? Ehkä et itseäsi edes tarkoittanut... Mutta kuitenkin.
Minulle ero oli kuin yöllä ja päivällä. Se ensimmäinen 2 kuukautta oli kova juttu, vaikka viinanhimosta jo viikkoa ennen ensimmäistä palaveria pääsinkin. Kahden vuoden paikkeilla suunnilleen vasta aloin katsella maailmaa "selvin silmin" eli en niin psyykisesti sairaana enää itseäni pitänyt vaan sain voimia suuntautua ulospäin esim. työntekoon. Ja aloin puhua itsestäni - vaivalloisesti vielä tosin. (2 kk raittiudella olin melkein mykkä voitelun puuttuessa.)
Vuoden raittiuden ylitys on monelle kova juttu. Tiedän useita jotka ovat tarttuneet pulloon siinä vaiheessa. Varmaan ihmisten aikakäsityksellä on suuri merkitys tässä. Tiedostamatta otetaan omavoimainen selkeä vuoden tavoite. Kun se on ylitetty ollaan tavallaan tyhjän päällä jos ajatustavoissa ei ole tapahtunut muutosta.
Raittiudessa pysyminen saattaa olla monelle vaikea saavutus. Usealle alkoholin käyttö on ollut tai on elämäntapa ja alkoholistilla sen käyttö on mennyt överiksi. Tietenkin olisi kiva olla vain nousuhumalassa, mutta täytyyhän sitä normalisoituakin tai terveys kärsii.
Mielestäni tämä alkoholin käyttö on vähän luonnekysymyskin ja toiset ei tarvitse ollenkaan, kun on valmis syntymähumala, mutta toisilla on taas jatkuva v....s päällä ja näkevät kriittisesti maailmankuvansa ja etsivät mielihyvää alkoholista. Tietenkin käyttäjäjiä on monenlaisia laidasta laitaan ja syitäkin useita ja sairaus-riippuvaissuhde joillakin.
Raittiudessa pysyminen vaatii tavallaan elämän muutoksen ja henkistä kasvamista, eli arvomaailmansa uudistamista, sekä positiivisuutta itseään ja yhteiskuntaan kohtaan. Joillakin ei ole vaihtoehtoja elämän jatkamiseen täysipainoisesti, vaan hakevat parannusta uskosta tai joutuvat pohjamutia käymään menettäen terveytensä ja sosiaaliset kontaktinsa yhteiskunnassa, jolloin alkoholikiintiö on täysi ja ei ole muuta vaihtoehtoa kuin täydellinen raittius.
Itse en keksi mitään ihmelääkettä raittiudessa pysymiseen, kuin elämäntavan muutoksen ja halu raitistua,sekä erilaisia yhteiskunnan lääkinnällisiä hoitopalvelu, vapaaehtoisryhmät ym tukipalvelu muotoja tarvittaessa hyväksi käyttäen, jos ei omin voimin selviä.