Seurustelin monta vuotta naisen kanssa joka oli nuori, sporttinen, reipas, optimistinen, elämäniloinen, mutta liian mustasukkainen ja omistushaluinen, hiukan dominoivakin. Meillä oli kuitenkin joku ihmeellinen sielujen sympatia jota ei ole ollut ennen häntä kenenkään kanssa eikä hänen jälkeensä.
Jätin hänet ilman mitään selityksiä. Nyt parin vuoden jälkeen on iskenyt aivan hirveä ikävä. En tiedä onko hän vapaa ja miten hänellä menee. Ei ole kanttia kysyä, vaikka mieli tekisi. Minulla on uusi ihminen, mutta asia vaivaa mieltäni joka päivä. Mitä sinä tekisit?
Jätin hänet ilman mitään selityksiä. Nyt parin vuoden jälkeen on iskenyt aivan hirveä ikävä. En tiedä onko hän vapaa ja miten hänellä menee. Ei ole kanttia kysyä, vaikka mieli tekisi. Minulla on uusi ihminen, mutta asia vaivaa mieltäni joka päivä. Mitä sinä tekisit?
Vastaukset 12
Vanhimmat
menisin selvittelemään pääkoppaani terapeutin sohvalle. tuollainen dumppaaminen, uusi suhde ja vanhan suhteen kaihoaminen kertoo, ettei sulla oo kaikki kunnossa ja mieli tasapainossa. aikuistumista kannattaisi myös kokeilla. älä siis tee mitään ennen kuin oot selvitellyt omia asioitasi. on tosi väärin sotkea entisesi ja nykyisesi elämät oman pienen päähänpistosi takia.
vastattu!!!
Upeata, että joillain sentään järki pelaa vielä :)
Kiitos! Näin on varmaan tehtävä, mutta asian teki aikanaan vaikeaksi väkivalta jonka takia jouduin käymään paikkailtavana terveyskeskuksessa. Tämä asia vaikutti siihen äkkinäiseen ja ilman selityksiä tapahtuneeseen lähtööni. En osannut hoitaa sitä eroa, sen myönnän. Oisko pelko ollut suurin syy... en tiedä. Silti minulla on tunteita häntä kohtaan edelleen. Yritän nyt kuitenkin pysyä aloillani jatkossa enkä vaikeuta muiden olotiloja....
olla yksin. Siltä tuo kuulostaa.
Suhde, jossa on ollut väkivaltaa ihan paikkailtavaksi asti, alkaa olla sen verran vakava juttu, että sitä ei vuodet korjaa. Nyt taot järkeä päähäsi. Kirjoita paperille syyt miksi aikoinaan lähdit. Kirjoita syyt miksi nyt haluaisit hänet takaisin. Ole rehellinen. Älä romantisoi. Aika pehmittää kulmia, mutta älä anna sen hämätä. Vertaile nykyistä suhdettasi ja vanhaa. Jos et ole riittävän rakastunut nykyiseesi ollaksesi täysin onnellinen, ei se tarkoita että kannattaa palata takaisin vanhaan.
Jos joku ratkaisu on tehtävä (mikä voisi olla reiluakin, tuskin nykyisesi haluaa olla kenenkään korvikkeena) niin eroa nykyisestäsi, ja opettele olemaan yksin, kunnes tulee joku sellainen jonka kanssa voit alkaa puhtaalta pöydältä. Vanhojen suhteiden parsiminen on riittävän epätoivoista hommaa ilman selkeitä ongelmiakin (esim. väkivalta, päihteet, pettäminen jne.) Kokemuksesta voin sanoa, että vaikka toinen olisi kuinka halukas muuttumaan, niin alkuhuuma kyllä häviää nopeasti ja vanha arki astuu kehiin. Ne pohjimmaiset syyt, miksi suhde ei alkujaankaan toiminut, ovat tuskin kadonneet. Tai jos ovat, täytyy sen olla täysin muuttujan itsensä toiveista ja haluista lähtevää, pelkästään toisen toiveiden takia harva muuttuu lopullisesti.
Harrasta sitä itsepohdiskelua. Haluatko suhteen jossa sinua lyödään? Haluatko kaivaa vanhat asiat auki ja käydä niitä läpi entisesi kanssa, joka ei muuten välttämättä ole yhtään sovinnollinen tai halukas ottamaan sinua takaisin? Jos näin on, niin siitä sitten vain. Ehdota tapaamista ja puhu suusi puhtaaksi. Jo pelkkä puhuminen saattaa selventää mielesi ja kadottaa ne ruusuiset harhakuvat, joista joku kirjoitti.
Toinen vaihtoehto on jäädä nykyiseen suhteeseen. Silloin kyllä kannattaisi varmaan miettiä, miksi nyt yhtäkkiä olet saanut päähäsi entisesi. Mikä teillä mättää, kun haikailet jotakuta toista? Pitäisikö sinun itsesi panostaa enemmän, oletteko kamalan kiireisiä ja erkaantuneita, oletteko kuitenkaan loppujen lopuksi oikeita toisillenne? On helpompaa paikata suhdetta joka ei ole vielä rikkoutunut. Puhu ainakin nykyisesi kanssa, ja miettikää miten voisitte parantaa suhdettanne, ja olla onnellisia yhdessä.
Jos kumpikaan näistä ei tunnu hyvältä, niin sitten on tämä ero-kortti. Tosin mikä estää sinua parin vuoden päästä kaipaamasta tätä nykyistäsi, vieläpä jos eron syyt eivät ole noin räikeät? Toivottavasti en nyt sekoita päätäsi entisestään, tuntuu vain että koitat latvasta puuhun. Selvitä ensiksi tämänhetkinen ongelma:nykyinen suhteesi, ja sen jälkeen mennyt ongelma:entisesi. Ja koita miettiä Oikeasti myös järjellä, koska tunteet voivat johtaa harhaan. Onnea matkaan, itsetutkiskelu on vaativa laji:)
-oliivi
Hmm, väkivaltaosiota ja mustasukkaisuutta lukuunottamatta alkuperäinen voisi olla vaikka minun exäni, joka jätti minut melkoisen yllättäen. Tosin silloin syynä oli toisen mukaan lähteminen. Mitään hän ei selittänyt sen kummemmin eikä koskaan suostunut puhumaan asiaa kunnolla läpi, mikä vaikeutti asiasta ylipääsemistä. Erosta on kolmisen vuotta, ja jos hän nyt yhtäkkiä ottaisi yhteyttä ja haluaisi alkaa käymään vanhoja asioita läpi, en luultavasti olisi kovinkaan innoissani. Ei mulla mitään sitä vastaan olisi jos hän haluaisi lähestyä ihan kaveripohjalta ja neutraalisti, mutta jos hän yhtäkkiä yrittäisi sotkea minut jonkun oman kriisinsä tai nykyisen suhteensa selvittämiseen, olisi vastaus selvä ei.
Olivian lista oli hyvä, alkuperäisen kannattaisi todella miettiä siinä esilletuotuja asioita ja vasta sen jälkeen alkaa ottamaan yhteyttä exäänsä jos siltä vielä harkinnan jälkeen tuntuu.
Mikään ei juurikaan ole ahdistavampaa kuin se että joku yhtäkkiä haluaa alkaa "selvittämään" jotain ikivanhoja traumoja. Että tosiaankin, jos exän kanssa haluaa välejään selvittää kannattaa varmistaa että hän todella on halukas puhumaan menneistä.
Ehdotin tuossa aiemmin tapaamista exän kanssa, mutta mielessäni olikin sellainen kevyt kahvihetki (ellei sitten ex tee aloitetta menneiden käsittelyyn). Jos ex on päässyt menneiden kanssa tasapainoon ja elämänsä kaikin puolin kuntoon on julmaa pakottaa hänet avaamaan vanhoja haavojaan.
(ja siis en sano että alkuperäinen kirjoittaja niin olisi ajatellutkaan tehdä, mut tuli tästä vain omia kokemuksia mieleen...)
Viisasta tekstiä, ei voi muuta sanoa. Nyt alkaa tuntua siltä, että selvitän omaa päätäni ja unohdan exän. Nykyinen suhde on ihan jees, joten panostan siihen. Kiitos kovasti asiallisesta ja syvällisestä vastauksestasi. Kannatti laittaa tämä katumiskommentti tänne palstalle ; )
tapaisit tämä exän ihan neutraalisti kaveripohjalta? Saattaahan nimittäin olla että jos et ole tavannut häntä aikoihin alat kehitellä hänestä mielessäsi jotain harhakuvaa, etenkin jos uudessa suhteessasi on jonkinlainen suvantovaihe menossa. Exän tapaaminen saattaisi auttaa sinua muistamaan miksi alunpitäen erositte ja antaisi uutta realismia muisteloihisi. Pyydät häntä vaikka kahville? Miksi ei ole kanttia? Onko niin että haluatkin säilöä hänestä sitä kehittelemääsi haavekuvaa?
Kuulostaa oikeesti ihan järkevältä. Ja totta on että aika kultaa muistot. En halua säilöä mitään omaa kehitelmää hänestä vaan uskon että minuakin helpottaisi kun saisin tästä asiasta "synninpäästön" eli käytäis se meidän puhumaton erojuttu läpi. Ei tarvis munkaan kantaa sitä loppuikää mukanani. Kiitos ehdotuksestasi. (Tämä ei ole ollut mikään helppo case)
Tuossa jo pohdintojasi kommentoitiinkin, ehdotettiin tapaamista ja keskustelua eksäsi kanssa. Hyviä ajatuksia.
Mielessään kun voi muistella niitä menneen ja eletyn ihmissuhteen ihania vaiheita. Syyllistää itseään siitä miksei onnistuttu paremmin, miksi suhde ei jatku nyt. Näkee mahdollisesti sen toisen jonakin haavekuvana, tavoittamattomana, arvoituksellisena kuin avaamattoman lahjapaketin. Sekös pistää ajatuksen askartelemaan ja kaipaamaan noita aikoja vaikka nyt jo aikojenkin päästä olisi elämä, johon osallistua.
Jutteleminen erosta ja siihen johtaneista syistä (niitä varmaankin oli) auttaa, jos asiat jäivät selvittämättä tai auki silloin erotessa. Tapaaminenkin voi näyttää toisen realistisena eikä minään omassa mielessä pyöriteltynä ihannekuvana ja muistojen innoittamana kaipuun kohteena. Huomaa, että nykyisyydessäkin on mahdollisuus pitää yhteyttä, jopa tavata ja että elämää on kaikilla osapuolilla menneistä ja erosta huolimatta. Rohkeutta teille selvittää asioita ja elää eteenpäin sitten kun niiden aika on.
Nyt alan tajuta itsekin että juuri noin asiat ovat. Nykyisyydessä ei ole valittamista - joten yritän hoitaa asian diplomaattisesti exän kanssa kuntoon.