Mä oon ollu ihastunu yhteen jätkään jo puol vuotta, kun se tuli takas mun elämään...
Tunnettiin neljä vuotta sitten, leikittiin pienenä kahdestaan...
Ei nähty moneen vuoteen... Mä olin jo sillon hyvin ihastunu häneen...
Kuulin hänestä juttuja kamuiltani.
Mutta nyt tämä poika on koulussani.
Hän on suloinen ja kaverini kaveri...
Hän katselee mua aina ja hymyilee.
Hän muistaa minut.
Mutta hemmetti ku tää on vaikee selittää..
Mä oon iha riippuvainen siihen, en voi olla vkl erossa siitä tai siis sen näkemisestä...Mä aina kävelen sen talon ohi ja mietin sitä. Koulussa meillä on tunnit aina melkeen samassa paikassa.Mulle sattuu koko aja niin noloja juttuja.
Se pyörii mun mielessä koko aja, koulussakin mä vaan kirjottelen sen nimee joka paikkaan.
Me sit juteltiin mesessä, yhen operaation kautta.
Sitten juteltiin menneitä, se ei enää muista mitään. mut se tietää mut ja jotain.
Äh, en jaksa enää...
Kaikki sanoo mulle että se on kusessa muhu ku se aina hymyilee ja kattelee mua mutta kun tuntuu että mulla on siihe huonot mahikset, niin huono itsetunto...
Okei, tänään koulussa hän yritti katsoo mua silmiin et ois sanonu jtn tai jotain mut mä en antanu itseni ees katsoo sinne päin.
Musta tuntuu et se tietää et oon ihastunu siihe.
Mä oon jo suunnitellu talon ja kaikki valmiiks tuntuu et voisin heti tehä sen kanssa lapsia.
Älkää panko mua lyttyyn, tämä on vaikee tilanne.
Sanokaa nyt mitä mä teen, kun en tiedä.
En enää uskalla mesessäkään sanoa sille mitään... :'( tuntuu et jotenkin naureskelis mulle, mut ei oo ees mtn noloo sattunu sen läsnäolessa... emmä oo sille noloillu, mut en vaan tiedä mitä teen.
Nään siitä unia. hmm...
Tunnettiin neljä vuotta sitten, leikittiin pienenä kahdestaan...
Ei nähty moneen vuoteen... Mä olin jo sillon hyvin ihastunu häneen...
Kuulin hänestä juttuja kamuiltani.
Mutta nyt tämä poika on koulussani.
Hän on suloinen ja kaverini kaveri...
Hän katselee mua aina ja hymyilee.
Hän muistaa minut.
Mutta hemmetti ku tää on vaikee selittää..
Mä oon iha riippuvainen siihen, en voi olla vkl erossa siitä tai siis sen näkemisestä...Mä aina kävelen sen talon ohi ja mietin sitä. Koulussa meillä on tunnit aina melkeen samassa paikassa.Mulle sattuu koko aja niin noloja juttuja.
Se pyörii mun mielessä koko aja, koulussakin mä vaan kirjottelen sen nimee joka paikkaan.
Me sit juteltiin mesessä, yhen operaation kautta.
Sitten juteltiin menneitä, se ei enää muista mitään. mut se tietää mut ja jotain.
Äh, en jaksa enää...
Kaikki sanoo mulle että se on kusessa muhu ku se aina hymyilee ja kattelee mua mutta kun tuntuu että mulla on siihe huonot mahikset, niin huono itsetunto...
Okei, tänään koulussa hän yritti katsoo mua silmiin et ois sanonu jtn tai jotain mut mä en antanu itseni ees katsoo sinne päin.
Musta tuntuu et se tietää et oon ihastunu siihe.
Mä oon jo suunnitellu talon ja kaikki valmiiks tuntuu et voisin heti tehä sen kanssa lapsia.
Älkää panko mua lyttyyn, tämä on vaikee tilanne.
Sanokaa nyt mitä mä teen, kun en tiedä.
En enää uskalla mesessäkään sanoa sille mitään... :'( tuntuu et jotenkin naureskelis mulle, mut ei oo ees mtn noloo sattunu sen läsnäolessa... emmä oo sille noloillu, mut en vaan tiedä mitä teen.
Nään siitä unia. hmm...
Vastaukset 1
Vanhimmat
meet juttelee sille. eikä se sulle naura. otat vaa rennosti.