sekeät

Niin, jos paskamaalilla on maalattu eikä kaikkea ole saatu irti, sama kai tuo on vaikka vetää paskamaalin päälle. Sama raaputus ja maalaus on sitten edessä vähintään kymmenen vuoden välein.

Vaihtoehtona on ottaa kaikki vanha maali pois (konsteja löytyy) tai vaihtaa koko verhoilu ja käyttää kunnon aineita.

tapaus kirjoitti:

Niin, jos paskamaalilla on maalattu eikä kaikkea ole saatu irti, sama kai tuo on vaikka vetää paskamaalin päälle. Sama raaputus ja maalaus on sitten edessä vähintään kymmenen vuoden välein.

Vaihtoehtona on ottaa kaikki vanha maali pois (konsteja löytyy) tai vaihtaa koko verhoilu ja käyttää kunnon aineita.

Lue lisää

Kerroppa mitä ovat "kunnon aineet", ja jos mahdollista, niin perustele hieman.

Jään mielenkiinnolla odottamaan.

**** kirjoitti:

Kerroppa mitä ovat "kunnon aineet", ja jos mahdollista, niin perustele hieman.

Jään mielenkiinnolla odottamaan.

Vetelin juuri kesällä oman taloni pintaan kunnon aineet poistettuani suurella vaivalla edellisen asukkaan vetämän Pika-Tehon.

Laitoin sellaisen maalin, joka ei irtoile levyinä tai riekaleina ja jonka uusiminen joskus muutaman vuosikymmenen kuluttua on helppoa.

Jos et ole tietävinäsi mitä kunnon aineet ovat, en voi auttaa. Jos et todellakaan tiedä, laita esim. metrin levyisiä pystyraitoja erilaisia maalityyppejä talosi seinään (jokaista vaihtoehtoa myös etelän puolelle). Vertaile vaikkapa 20 vuoden kuluttua, vaikka eroja toki näkyy jo huomattavasti ennemmin.

Kävinpä tuota mainosta läpi kohdasta ulkoseinämaalit.

Ensimmäisenä (FALU) puhutaan aidosta punamultamaalista, vaikka sideainetta ei mainita ollenkaan, vaikka se on maalissa kaikkein oleellisin asia! Punamultaväriaine (pigmentti) lienee aitoa? Sanotaan sisältävän pellavaöljyä, mutta mitä muuta? Varsinainen sideaine kuitenkin on vesiliukoinen, mutta mikä?

>PELLAVAÖLJYMAALI   
TYYPPI    Perinteinen öljymaali, joka on valmistettu kylmäpuristetusta pellavaöljystä.

Ulkomaalauksessa ei pidä käyttää raakaa pellavaöljyä, koska se kuivuu niin hitaasti, että voi homehtua. Jos pellavaöljystä keitetään vernissaa, se on erinomainen aine.   

>Pika-Teho talomaali
Kestävä, himmeä, öljypitoinen akrylaattimaali puupintojen ulkomaalaukseen.

Tuota muovimaalia on käsitelty tarpeeksi tällä palstalla ja sen minäkin jouduin raaputtamaan pois niiltä osin kuin se ei itse ollut valmiiksi irtoillut riekaleina seinästä.

>Teho öljymaali
Perinteinen, puolikiiltävä, kestävä öljymaali, joka suojaa tehokkaasti puurakennuksia.

Kuitenkin tuoteselosteessa sen sanotaan olevan alkydimaalia. Alkydi EI OLE perinteinen.    

>Ultra talomaali
Huippuluokan 100-prosenttinen akrylaattimaali

Siis muovimaali, jota ei missään nimessä kannata käyttää.

>ÖLJYPOHJAINEN PUNAMAALI   
TYYPPI    Pellavaöljypohjainen, vesiohenteinen punamaali.

Öljy ei liukene veteen, joten mikä on varsinainen sideaine?

Tuossa nyt muutamia, mutta lista jatkuu samanlaisena. "Pellavaöljyä sisältävä" on kai lähinnä mainoskikka, koska vähänkin huomattavampi määrä aiheuttaa homehtumisriskin. Miksi varsinaista sideainetta ei usein mainita ollenkaan? Taitaa noiden alkydien, akrylaattien ja vastaavien muovien maine olla sen verran kyseenalainen.   

tapaus kirjoitti:

Vetelin juuri kesällä oman taloni pintaan kunnon aineet poistettuani suurella vaivalla edellisen asukkaan vetämän Pika-Tehon.

Laitoin sellaisen maalin, joka ei irtoile levyinä tai riekaleina ja jonka uusiminen joskus muutaman vuosikymmenen kuluttua on helppoa.

Jos et ole tietävinäsi mitä kunnon aineet ovat, en voi auttaa. Jos et todellakaan tiedä, laita esim. metrin levyisiä pystyraitoja erilaisia maalityyppejä talosi seinään (jokaista vaihtoehtoa myös etelän puolelle). Vertaile vaikkapa 20 vuoden kuluttua, vaikka eroja toki näkyy jo huomattavasti ennemmin.

Lue lisää

Tuohan on tosi hyvä ohje!
Maalataan talo erilaisilla maaleilla ja jo 20 vuoden kuluttua voidaan tehdä lopullinen maalivalinta.
Ei vaan taida olla hätäisen miehen hommaa.

Toinen mahdollisuus on että kerrot mitä on ne "kunnon aineet" niin maalaamaan pääsee huomattavasti aiemmin. Siis jos ylipäänsä tiedät maaleista mitään.
Vai oletko kenties vaan surkea provoilija jonka tarkoitus on vaan häiriköidä?

taivaanrannan maalari kirjoitti:

Tuohan on tosi hyvä ohje!
Maalataan talo erilaisilla maaleilla ja jo 20 vuoden kuluttua voidaan tehdä lopullinen maalivalinta.
Ei vaan taida olla hätäisen miehen hommaa.

Toinen mahdollisuus on että kerrot mitä on ne "kunnon aineet" niin maalaamaan pääsee huomattavasti aiemmin. Siis jos ylipäänsä tiedät maaleista mitään.
Vai oletko kenties vaan surkea provoilija jonka tarkoitus on vaan häiriköidä?

Lue lisää

En sano tuotenimiä, koska ei ole tarkoitus mainostaa. Itse yleensä sekoittelen maalit raaka-aineista.

Tuo raitatestiohje oli sille, joka ei tiedä tai ei mukamas tiedä mikä on kunnon maalia. Jos ei siis jo yleisesti tiedossa olevalla vuosikymmenten kokemuksella erilaisista maaleista ole mitään merkitystä, silloin voi tehdä kokeen omaan taloonsa.

Jos haluat maalata lateksilla ja pidät sitä kunnon maalina, en minä sinua estä.

Kyllä minä jotain maaleista tiedän, koska minulla on alan koulutus ja kokemusta. Mutta ei tarvita koulutustakaan, jos vain katselee eri maaleilla maalattuja taloja. Lähteekö maali paikoitellen kalvona irti? Lähteekö se kulumalla? Edellinen tuhoaa helposti puun allaan ja on pirullinen uusittava, jälkimmäinen helppo.

Maalien lisäksi ovat "puunsuoja-aineet". Eräässä VTT:n testissä eri ainein käsitellyt päreet kestivät eri aikoja. Useimmat tuhoutuivat noin neljässä vuodessa. Kaksi kesti hyväkuntoisina koko 14 vuotta kestäneen kokeen ajan. Toinen oli tervattu, toisessa ei ollut mitään.

tapaus kirjoitti:

En sano tuotenimiä, koska ei ole tarkoitus mainostaa. Itse yleensä sekoittelen maalit raaka-aineista.

Tuo raitatestiohje oli sille, joka ei tiedä tai ei mukamas tiedä mikä on kunnon maalia. Jos ei siis jo yleisesti tiedossa olevalla vuosikymmenten kokemuksella erilaisista maaleista ole mitään merkitystä, silloin voi tehdä kokeen omaan taloonsa.

Jos haluat maalata lateksilla ja pidät sitä kunnon maalina, en minä sinua estä.

Kyllä minä jotain maaleista tiedän, koska minulla on alan koulutus ja kokemusta. Mutta ei tarvita koulutustakaan, jos vain katselee eri maaleilla maalattuja taloja. Lähteekö maali paikoitellen kalvona irti? Lähteekö se kulumalla? Edellinen tuhoaa helposti puun allaan ja on pirullinen uusittava, jälkimmäinen helppo.

Maalien lisäksi ovat "puunsuoja-aineet". Eräässä VTT:n testissä eri ainein käsitellyt päreet kestivät eri aikoja. Useimmat tuhoutuivat noin neljässä vuodessa. Kaksi kesti hyväkuntoisina koko 14 vuotta kestäneen kokeen ajan. Toinen oli tervattu, toisessa ei ollut mitään.

Lue lisää

Tuotenimiä on turha sano, siinä olen samaa mieltä, koska eri valmistajien samantyyliset tuotteet ovat hyvin lähellä toisiaan.

Vuosikymmenien kokemuksella kait tarkoitit lähinnä itsekeitettyjä maaleja, vai? No, jos joku haluaa talostaan liituavan, niin mikäs siinä (sopii maalaisympäristöön erittäin hyvin). Vai tarkoititko kenties öljymaaleja, jotka tullaan lähitulevaisuudessa kieltämään, kuten automaaleissakin liutteiden käyttö? Petrooliöljymaaleissa hyvä peitto saadaan kerralla, mutta kuivumisaika todella pitkä.

Kaikissa maaleissa on hyvät ja huonot puolet, mutta jostain syystä jotkut "asiantuntijat" saavat asiat kuulostamaan niin mustavalkoisilta...

Voitko yksilöidä VTT:n testin, ihan kiinnostuksen vuoksi?

**** kirjoitti:

Tuotenimiä on turha sano, siinä olen samaa mieltä, koska eri valmistajien samantyyliset tuotteet ovat hyvin lähellä toisiaan.

Vuosikymmenien kokemuksella kait tarkoitit lähinnä itsekeitettyjä maaleja, vai? No, jos joku haluaa talostaan liituavan, niin mikäs siinä (sopii maalaisympäristöön erittäin hyvin). Vai tarkoititko kenties öljymaaleja, jotka tullaan lähitulevaisuudessa kieltämään, kuten automaaleissakin liutteiden käyttö? Petrooliöljymaaleissa hyvä peitto saadaan kerralla, mutta kuivumisaika todella pitkä.

Kaikissa maaleissa on hyvät ja huonot puolet, mutta jostain syystä jotkut "asiantuntijat" saavat asiat kuulostamaan niin mustavalkoisilta...

Voitko yksilöidä VTT:n testin, ihan kiinnostuksen vuoksi?

Lue lisää

En valitettavasti voi yksilöidä tuota VTT:n testiä. Sille naureskelimme koulussa silloin kun opiskelimme tätä alaa pari vuosikymmentä sitten. Harmikseni en laittanut ylös tietoja testistä.

Sen muistan että tuossa testissä olivat vain siveltävät aineet. Kaipa painekyllästetty olisi paremmin kestänyt. Niistäkin on kyllä vahvimpia lainsäädäntö karsinut pois.

Itse voi toki tehdä muitakin kuin keittomaaleja.

Mitähän tarkoitit öljymaaleilla? Eihän oikea öljymaali vaadi välttämättä liuotteita ollenkaan jos vain tietää miten maalata.

Tai voihan vernissaa itseään tietyssä mielessä kutsua liuotteeksi, koska siihen värijauheet sekoitetaan, mutta varsinaisesti vernissa on kuitenkin sideaine. Sitä tuskin kielletään. Liuotteeksi öljymaalille soveltuvat monetkin aineet. Ei minusta petroli ole liuotteena liian hidas.

Jos vernissan liuottimet kiellettäisiin, silloin pitäisi kieltää myös mm. alkydimaalien liuotteet. Vain vesiohenteiset jäisivät jäljelle, mutta niissäkin on yleensä veden lisäksi muitakin liuotteita.

Vernissaa itseään tuskin voitaisiin mitenkään kieltää. Sehän on keitettyä pellavaöljyä. Pellavaöljy on elintarvike.

Eihän se EU pystynyt tervaakaan kieltämään.

Tokihan kaikissa maaleissa on hyvät ja huonot puolensa. Toisissa niitä huonoja on paljon. Paskamaali voi sopivassa kohteessa toimia ihan hyvin aikansa. Kyllä maalausasiat tietyissä tilanteissa ovat hyvinkin mustavalkoisia. Itse käytän kuitenkin mieluiten muitakin värejä.

tapaus kirjoitti:

En valitettavasti voi yksilöidä tuota VTT:n testiä. Sille naureskelimme koulussa silloin kun opiskelimme tätä alaa pari vuosikymmentä sitten. Harmikseni en laittanut ylös tietoja testistä.

Sen muistan että tuossa testissä olivat vain siveltävät aineet. Kaipa painekyllästetty olisi paremmin kestänyt. Niistäkin on kyllä vahvimpia lainsäädäntö karsinut pois.

Itse voi toki tehdä muitakin kuin keittomaaleja.

Mitähän tarkoitit öljymaaleilla? Eihän oikea öljymaali vaadi välttämättä liuotteita ollenkaan jos vain tietää miten maalata.

Tai voihan vernissaa itseään tietyssä mielessä kutsua liuotteeksi, koska siihen värijauheet sekoitetaan, mutta varsinaisesti vernissa on kuitenkin sideaine. Sitä tuskin kielletään. Liuotteeksi öljymaalille soveltuvat monetkin aineet. Ei minusta petroli ole liuotteena liian hidas.

Jos vernissan liuottimet kiellettäisiin, silloin pitäisi kieltää myös mm. alkydimaalien liuotteet. Vain vesiohenteiset jäisivät jäljelle, mutta niissäkin on yleensä veden lisäksi muitakin liuotteita.

Vernissaa itseään tuskin voitaisiin mitenkään kieltää. Sehän on keitettyä pellavaöljyä. Pellavaöljy on elintarvike.

Eihän se EU pystynyt tervaakaan kieltämään.

Tokihan kaikissa maaleissa on hyvät ja huonot puolensa. Toisissa niitä huonoja on paljon. Paskamaali voi sopivassa kohteessa toimia ihan hyvin aikansa. Kyllä maalausasiat tietyissä tilanteissa ovat hyvinkin mustavalkoisia. Itse käytän kuitenkin mieluiten muitakin värejä.

Lue lisää

Olisiko jokin asia kenties kehittynyt 20 vuodessa maalien valmistuksessa, kuvittelin että viittaisit hieman tuoreempaan tutkimukseen!? Eihän Skodakaan nykyisin enää morkata TM:ssä 10/80 olleen vertailun perusteella.

Olen mielenkiinnolla seurannut, mikä taho tekisi testin, jossa verrattaisiin maaleja "puolueettomassa" testissä. Ilmeisesti kukaan ei uskalla ottaa riskiä, että oma näkökanta kokisi kolauksen.

Petrooliöljymaalin kuivuminen kestää 1-3 vrk pelkästään kosketuskuivaksi, kyllä se minusta on aika hidas, rajoittaa maalausajankohtaa kummasti.

**** kirjoitti:

Olisiko jokin asia kenties kehittynyt 20 vuodessa maalien valmistuksessa, kuvittelin että viittaisit hieman tuoreempaan tutkimukseen!? Eihän Skodakaan nykyisin enää morkata TM:ssä 10/80 olleen vertailun perusteella.

Olen mielenkiinnolla seurannut, mikä taho tekisi testin, jossa verrattaisiin maaleja "puolueettomassa" testissä. Ilmeisesti kukaan ei uskalla ottaa riskiä, että oma näkökanta kokisi kolauksen.

Petrooliöljymaalin kuivuminen kestää 1-3 vrk pelkästään kosketuskuivaksi, kyllä se minusta on aika hidas, rajoittaa maalausajankohtaa kummasti.

Lue lisää

>Olisiko jokin asia kenties kehittynyt 20 vuodessa maalien valmistuksessa

Eipä juurikaan ole kehittynyt. Alkydimaali on alkydimaalia silloin ja nyt. Mitään oleellisia muutoksia ei ole tullut sen jälkeen kun nuo maalityypit on keksitty. Jotain on toki tullut kuten tiksotrooppiset maalit vanhojen perusmaalityyppien pohjalle. Nekin olivat kuitenkin olemassa jo tuolloin 80-luvulla. Samoin on lisätty apuaineita mm. parantamaan purkkisäilyvyyttä, estämään vaahtoa tms.

"Puunsuoja-aineissa" on tullut takapakkiakin, koska pahimpia myrkkyjä (mm. pentakloorifenoli, arseeni) on kielletty, joten tehoahan se vie niiltä osin pois.

>Olen mielenkiinnolla seurannut, mikä taho tekisi testin, jossa verrattaisiin maaleja "puolueettomassa" testissä.

Tuopa on eräs ongelma. Samaa minäkin kaipaisin. VTTkin on nykyisin liikelaitos, jolta tilataan tutkimuksia. Eipä muilla kuin maalitehtailla taida olla varaa teettää tutkimuksia, joten...

Sama liikelaitostuminen on tapahtunut myös opetuksessa. Tälläkin hetkellä jatko-opiskelen. Muutoksesta on ollut sekä hyötyä että haittaa.

Jos verrataan tuota petroliöljymaalin kuivumisaikaa (päiviä) maalin kestoikään (vuosikymmeniä), mikä ongelma se on? Ei ainakaan minulle ole ollut koskaan ongelma.

tapaus kirjoitti:

>Olisiko jokin asia kenties kehittynyt 20 vuodessa maalien valmistuksessa

Eipä juurikaan ole kehittynyt. Alkydimaali on alkydimaalia silloin ja nyt. Mitään oleellisia muutoksia ei ole tullut sen jälkeen kun nuo maalityypit on keksitty. Jotain on toki tullut kuten tiksotrooppiset maalit vanhojen perusmaalityyppien pohjalle. Nekin olivat kuitenkin olemassa jo tuolloin 80-luvulla. Samoin on lisätty apuaineita mm. parantamaan purkkisäilyvyyttä, estämään vaahtoa tms.

"Puunsuoja-aineissa" on tullut takapakkiakin, koska pahimpia myrkkyjä (mm. pentakloorifenoli, arseeni) on kielletty, joten tehoahan se vie niiltä osin pois.

>Olen mielenkiinnolla seurannut, mikä taho tekisi testin, jossa verrattaisiin maaleja "puolueettomassa" testissä.

Tuopa on eräs ongelma. Samaa minäkin kaipaisin. VTTkin on nykyisin liikelaitos, jolta tilataan tutkimuksia. Eipä muilla kuin maalitehtailla taida olla varaa teettää tutkimuksia, joten...

Sama liikelaitostuminen on tapahtunut myös opetuksessa. Tälläkin hetkellä jatko-opiskelen. Muutoksesta on ollut sekä hyötyä että haittaa.

Jos verrataan tuota petroliöljymaalin kuivumisaikaa (päiviä) maalin kestoikään (vuosikymmeniä), mikä ongelma se on? Ei ainakaan minulle ole ollut koskaan ongelma.

Lue lisää

Minusta suuntaus vesiohentesien maalien suuntaan on enemmän kuin tervetullut, välineiden puhdistus helpompaa ja mikä parasta ei tarvitse hengittää myrkyllisiä liuottimia keuhkoihinsa.

Se, että maaleista poistetaan myrkyt, niin en sanoisi sitä takapakiksi, vaikken olekkaan vihreän puolueen kannattaja, niin kyllä valitsen mielummin ekologisemman vaihtoehdon.

En tunne petroliöljymaalin ominaisuuksia kovinkaan tarkkaan, mutta jos kuivuminen läpeensä vie viikon (muistan lukeneeni jostain) ja murhyn lain mukaisesti sinä aikana sattuisi tulemaan rankkasade, kuinka mahtaisi käydä? Toinen asia, joka ko. tuotteessa mietityttää, se sisältää 15-25 %:a teollisuusbensiiniä (uulan sivuilta löytyy käyttöturvallisuustiedote) ei mahda olla hirveän luontoystävällinen tuote noin loppujen lopuksi...

Ja jos itsekeitetyt maalit ovat niin hyviä ja helppoja ja halpoja, niin luulisi, että joku bisneksen päälle ymmärtävä olisi tarttunut. Tavara purkkiin, etiketti kylkeen ja myyntiin...

Uskoisin, että jos perinnemaalien kannattajat oikeasti haluaisivat, niin Panu Kailan johdolla saataisiin VTT:llä tutkimus aikaan. Ehkä vielä ei ole aihetta riittävään huoleen!?

Pintakäsittelytekniikan taitajat tuntuvat jakautuvan pariin kuppikuntaan, toiset vannovat perinnemaalien nimeen, ja toiset taas "myrkkytömämpiin vaihtoehtoihin" tai "paskamaaleihin", riippuu näkökulmasta.

**** kirjoitti:

Minusta suuntaus vesiohentesien maalien suuntaan on enemmän kuin tervetullut, välineiden puhdistus helpompaa ja mikä parasta ei tarvitse hengittää myrkyllisiä liuottimia keuhkoihinsa.

Se, että maaleista poistetaan myrkyt, niin en sanoisi sitä takapakiksi, vaikken olekkaan vihreän puolueen kannattaja, niin kyllä valitsen mielummin ekologisemman vaihtoehdon.

En tunne petroliöljymaalin ominaisuuksia kovinkaan tarkkaan, mutta jos kuivuminen läpeensä vie viikon (muistan lukeneeni jostain) ja murhyn lain mukaisesti sinä aikana sattuisi tulemaan rankkasade, kuinka mahtaisi käydä? Toinen asia, joka ko. tuotteessa mietityttää, se sisältää 15-25 %:a teollisuusbensiiniä (uulan sivuilta löytyy käyttöturvallisuustiedote) ei mahda olla hirveän luontoystävällinen tuote noin loppujen lopuksi...

Ja jos itsekeitetyt maalit ovat niin hyviä ja helppoja ja halpoja, niin luulisi, että joku bisneksen päälle ymmärtävä olisi tarttunut. Tavara purkkiin, etiketti kylkeen ja myyntiin...

Uskoisin, että jos perinnemaalien kannattajat oikeasti haluaisivat, niin Panu Kailan johdolla saataisiin VTT:llä tutkimus aikaan. Ehkä vielä ei ole aihetta riittävään huoleen!?

Pintakäsittelytekniikan taitajat tuntuvat jakautuvan pariin kuppikuntaan, toiset vannovat perinnemaalien nimeen, ja toiset taas "myrkkytömämpiin vaihtoehtoihin" tai "paskamaaleihin", riippuu näkökulmasta.

Lue lisää

Teollisten maalien sisällä mainitsemasi kehitys on tervetullut. Hidasta se kehitys silti on. Välihiontaominaisuudet ovat yhtä kehnot kuin tuolloin 80-luvulla... Kysymys onkin osittain siirtymisestä vesiohenteisiin, ei niiden nopeasta kehittymisestä.

Enhän minä sanonut olevani myrkkyjen kannattaja, vaan takpakkia on tullut nimenomaan siinä mielessä, että nuo pahat myrkyt saivat puut säilymään hyvin jatkuvasti märissä olosuhteissa. Itse en moisia aineita käytä.

Jos ei puu jossain tarkoituksessa kestä kuin aikansa, silloin voi uusia tarvittaessa tai käyttää muuta materiaalia. Edelleenkin väitän vain painekyllästyksen antavan merkittävästi suojaa, muilla vaikutus on rajallinen tai suorastaan vahingollinen.

Asuinrakennuksissahan puu kestää vuosisatoja ilman pintakäsittelyä. Kun oli päreistä puhe, isä sanoi tehdessään pärekattoa 70-luvun puolivälissä, että kyllä se hänen elinikänsä kestää. Kunnossa on vieläkin eikä vuoda. Päreet eivät kuitenkaan kestä vuosisatoja, mutta paanut voivat kestää.

Keskustelu lähti ulkomaalauksesta. Maalarin kannalta varsinkin sisämaalauksessa vesiohenteiset ovat toki terveellisempiä kuin alkydimaalit tai muut muuta kuin vettä liuotteeksi vaativat.

On kuitenkin muistettava, että vesiliukoisissakin on usein mukana myös muita haihtuvia aineita liuottimina tai apuaineina. Eräässäkin asuntovaunutehtaassa vaihdettiin vesiliukoisiin, mutta työntekijä sai niistä terveysongelmia, joita hänellä ei aiemmin ollut ilmennyt.

Mutta yleensä vesiliukoinen on maalarin kannalta parempi.

Jos taas unohdetaan maalin kuivumisaika (tunteja tai päiviä) ja verrataan käyttöaikaan (vuosikymmeniä), eli ajatellaan asiaa lähinnä maalin kanssa asujan kannalta, silloin asia muuttuukin toiseksi. Ohenne (olkoon sitten vaikka tinneriä) haihtuu kuitenkin nopeasti, mutta muovimaalien hajoamistuotteena syntyy kaiken aikaa haitallisia kaasuja, joista takavuosien kuuma puheenaihe formaldehydi on vain yksi esimerkki.

Jos minun täytyisi valita muovimaaleista sisäkäyttöön vesiohenteinen tai liuotinohenteinen (esim. alkydi, jota minä en öljymaaliksi laske), valitsisin toki vesiohenteisen.

Mutta kun valintaa ei tarvitse tehdä noiden välillä. Löytyy "syötäviäkin" vaihtoehtoja, joista vernissaan tehty öljymaali on suosikkini. Jos käyttää ohennetta sisätiloissa (ei välttämätöntä), hengityssuojain päälle ja läpiveto.

Kun maalasin omaa mökkiäni petroliöljymaalilla, kesken kaiken alkoi tulla pieniä pisaroita, jolloin lopetin pian siltä erää ja sitten satoi ihan reilusti. Jatkoin vasta seinän kunnolla kuivuttua. Mitään ongelmaa tai värieroa ei tullut. Eihän se tuorekaan maali mihinkään seinästä lähde, koska se ei ole vesiliukoista eikä pisara niin lujaa seinään iske, että se irrottaisi maalin mekaanisesti.

Tuo mainitsemasi teollisuusbensiini on petroliöljymaalin tapauksessa nimenomaan sitä petrolia. Lamppuöljyn tuoksun moni tuntee.

Ulkomaalaukseen en käyttäisi mitään vesiohenteisia muovimaaleja niiden huonojen ominaisuuksien vuoksi. Jos valitsisin vesiohenteisen, keittomaalit ovat vaarattomia talolle ja maalarille.

Keittomaalien (siis ruisjauho ym.) valmistamista myyntiin vaikeuttaa lyhyt säilymisaika tuoreena. Säilyvyyden lisäämiseksi löytyy konsteja ja kyllähän niitä myyjiäkin on.

Kyllähän kuppikuntia syntyy eri kokemusten ja ajattelutapojen vuoksi. Minä en toista kertaa aio oman mökkini seinää raaputtaa vaan valitsin sellaisen vaihtoehdon, jossa tuollaista työtä ei tule kymmenen vuoden kuluttua uudelleen eteen.

**** kirjoitti:

Minusta suuntaus vesiohentesien maalien suuntaan on enemmän kuin tervetullut, välineiden puhdistus helpompaa ja mikä parasta ei tarvitse hengittää myrkyllisiä liuottimia keuhkoihinsa.

Se, että maaleista poistetaan myrkyt, niin en sanoisi sitä takapakiksi, vaikken olekkaan vihreän puolueen kannattaja, niin kyllä valitsen mielummin ekologisemman vaihtoehdon.

En tunne petroliöljymaalin ominaisuuksia kovinkaan tarkkaan, mutta jos kuivuminen läpeensä vie viikon (muistan lukeneeni jostain) ja murhyn lain mukaisesti sinä aikana sattuisi tulemaan rankkasade, kuinka mahtaisi käydä? Toinen asia, joka ko. tuotteessa mietityttää, se sisältää 15-25 %:a teollisuusbensiiniä (uulan sivuilta löytyy käyttöturvallisuustiedote) ei mahda olla hirveän luontoystävällinen tuote noin loppujen lopuksi...

Ja jos itsekeitetyt maalit ovat niin hyviä ja helppoja ja halpoja, niin luulisi, että joku bisneksen päälle ymmärtävä olisi tarttunut. Tavara purkkiin, etiketti kylkeen ja myyntiin...

Uskoisin, että jos perinnemaalien kannattajat oikeasti haluaisivat, niin Panu Kailan johdolla saataisiin VTT:llä tutkimus aikaan. Ehkä vielä ei ole aihetta riittävään huoleen!?

Pintakäsittelytekniikan taitajat tuntuvat jakautuvan pariin kuppikuntaan, toiset vannovat perinnemaalien nimeen, ja toiset taas "myrkkytömämpiin vaihtoehtoihin" tai "paskamaaleihin", riippuu näkökulmasta.

Lue lisää

Vielä jäi mainitsematta, että eräs suomalainen maalitehdashan pimitti sille epäedullisia tutkimustuloksia. Niissä oli kysymys maalien haitallisista terveysvaikutuksista.

Samainen maalitehdas maalausliikkeille jakamassaan lehdessä jaksaa moittia oikeita luonnomaaleja mm. niiden joillekin ihmisille aiheuttamien allergioiden vuoksi!

Ja allergioiden aiheuttajahan on (mm. Tieteen Kuvalehden mukaan) usein kemikaalialtistus, joka aiheuttaa altistuksen myös luonnonaineille.

**** kirjoitti:

Minusta suuntaus vesiohentesien maalien suuntaan on enemmän kuin tervetullut, välineiden puhdistus helpompaa ja mikä parasta ei tarvitse hengittää myrkyllisiä liuottimia keuhkoihinsa.

Se, että maaleista poistetaan myrkyt, niin en sanoisi sitä takapakiksi, vaikken olekkaan vihreän puolueen kannattaja, niin kyllä valitsen mielummin ekologisemman vaihtoehdon.

En tunne petroliöljymaalin ominaisuuksia kovinkaan tarkkaan, mutta jos kuivuminen läpeensä vie viikon (muistan lukeneeni jostain) ja murhyn lain mukaisesti sinä aikana sattuisi tulemaan rankkasade, kuinka mahtaisi käydä? Toinen asia, joka ko. tuotteessa mietityttää, se sisältää 15-25 %:a teollisuusbensiiniä (uulan sivuilta löytyy käyttöturvallisuustiedote) ei mahda olla hirveän luontoystävällinen tuote noin loppujen lopuksi...

Ja jos itsekeitetyt maalit ovat niin hyviä ja helppoja ja halpoja, niin luulisi, että joku bisneksen päälle ymmärtävä olisi tarttunut. Tavara purkkiin, etiketti kylkeen ja myyntiin...

Uskoisin, että jos perinnemaalien kannattajat oikeasti haluaisivat, niin Panu Kailan johdolla saataisiin VTT:llä tutkimus aikaan. Ehkä vielä ei ole aihetta riittävään huoleen!?

Pintakäsittelytekniikan taitajat tuntuvat jakautuvan pariin kuppikuntaan, toiset vannovat perinnemaalien nimeen, ja toiset taas "myrkkytömämpiin vaihtoehtoihin" tai "paskamaaleihin", riippuu näkökulmasta.

Lue lisää

Jäi vielä mainitsematta, että eräs suomalainen maalitehdas pimitti sille epäedullisia tutkimustuloksia. Kysymys oli maalien haitallisista terveysvaikutuksista.

Samainen maalitehdas jaksaa maalausliikkeille jakamassaan julkaisussa moittia luonnonmaaleja niiden joillekin ihmisille aiheuttamien allergisten oireiden vuoksi!

Allergisoitumisen luonnonaineille aiheuttaa kuitenkin usein (mm. Tieteen Kuvalehden mukaan) altistuminen kemikaaleille.

tapaus kirjoitti:

Teollisten maalien sisällä mainitsemasi kehitys on tervetullut. Hidasta se kehitys silti on. Välihiontaominaisuudet ovat yhtä kehnot kuin tuolloin 80-luvulla... Kysymys onkin osittain siirtymisestä vesiohenteisiin, ei niiden nopeasta kehittymisestä.

Enhän minä sanonut olevani myrkkyjen kannattaja, vaan takpakkia on tullut nimenomaan siinä mielessä, että nuo pahat myrkyt saivat puut säilymään hyvin jatkuvasti märissä olosuhteissa. Itse en moisia aineita käytä.

Jos ei puu jossain tarkoituksessa kestä kuin aikansa, silloin voi uusia tarvittaessa tai käyttää muuta materiaalia. Edelleenkin väitän vain painekyllästyksen antavan merkittävästi suojaa, muilla vaikutus on rajallinen tai suorastaan vahingollinen.

Asuinrakennuksissahan puu kestää vuosisatoja ilman pintakäsittelyä. Kun oli päreistä puhe, isä sanoi tehdessään pärekattoa 70-luvun puolivälissä, että kyllä se hänen elinikänsä kestää. Kunnossa on vieläkin eikä vuoda. Päreet eivät kuitenkaan kestä vuosisatoja, mutta paanut voivat kestää.

Keskustelu lähti ulkomaalauksesta. Maalarin kannalta varsinkin sisämaalauksessa vesiohenteiset ovat toki terveellisempiä kuin alkydimaalit tai muut muuta kuin vettä liuotteeksi vaativat.

On kuitenkin muistettava, että vesiliukoisissakin on usein mukana myös muita haihtuvia aineita liuottimina tai apuaineina. Eräässäkin asuntovaunutehtaassa vaihdettiin vesiliukoisiin, mutta työntekijä sai niistä terveysongelmia, joita hänellä ei aiemmin ollut ilmennyt.

Mutta yleensä vesiliukoinen on maalarin kannalta parempi.

Jos taas unohdetaan maalin kuivumisaika (tunteja tai päiviä) ja verrataan käyttöaikaan (vuosikymmeniä), eli ajatellaan asiaa lähinnä maalin kanssa asujan kannalta, silloin asia muuttuukin toiseksi. Ohenne (olkoon sitten vaikka tinneriä) haihtuu kuitenkin nopeasti, mutta muovimaalien hajoamistuotteena syntyy kaiken aikaa haitallisia kaasuja, joista takavuosien kuuma puheenaihe formaldehydi on vain yksi esimerkki.

Jos minun täytyisi valita muovimaaleista sisäkäyttöön vesiohenteinen tai liuotinohenteinen (esim. alkydi, jota minä en öljymaaliksi laske), valitsisin toki vesiohenteisen.

Mutta kun valintaa ei tarvitse tehdä noiden välillä. Löytyy "syötäviäkin" vaihtoehtoja, joista vernissaan tehty öljymaali on suosikkini. Jos käyttää ohennetta sisätiloissa (ei välttämätöntä), hengityssuojain päälle ja läpiveto.

Kun maalasin omaa mökkiäni petroliöljymaalilla, kesken kaiken alkoi tulla pieniä pisaroita, jolloin lopetin pian siltä erää ja sitten satoi ihan reilusti. Jatkoin vasta seinän kunnolla kuivuttua. Mitään ongelmaa tai värieroa ei tullut. Eihän se tuorekaan maali mihinkään seinästä lähde, koska se ei ole vesiliukoista eikä pisara niin lujaa seinään iske, että se irrottaisi maalin mekaanisesti.

Tuo mainitsemasi teollisuusbensiini on petroliöljymaalin tapauksessa nimenomaan sitä petrolia. Lamppuöljyn tuoksun moni tuntee.

Ulkomaalaukseen en käyttäisi mitään vesiohenteisia muovimaaleja niiden huonojen ominaisuuksien vuoksi. Jos valitsisin vesiohenteisen, keittomaalit ovat vaarattomia talolle ja maalarille.

Keittomaalien (siis ruisjauho ym.) valmistamista myyntiin vaikeuttaa lyhyt säilymisaika tuoreena. Säilyvyyden lisäämiseksi löytyy konsteja ja kyllähän niitä myyjiäkin on.

Kyllähän kuppikuntia syntyy eri kokemusten ja ajattelutapojen vuoksi. Minä en toista kertaa aio oman mökkini seinää raaputtaa vaan valitsin sellaisen vaihtoehdon, jossa tuollaista työtä ei tule kymmenen vuoden kuluttua uudelleen eteen.

Lue lisää

Niin, kuppikuntia syntyy ja mikä ettei, minun puolesta kukin saa maalata sillä millä parhaaksi katsoo (ja mitä väliä olisi minun toisenlaisella mielipiteellä)..

"Muovimaalien hajoamistuotteena syntyy... " miksihän siitä ei ole mainintaa käyttöturvallisuustiedotteissa? Jos tälläinen moka on päässyt syntymään, niin sinunhan pitää vaaroista tietoisena kansalaisena olla yhteydessä viranomasiin.

Eihän puu tarvitse mitään suojaa, vaan maalaus suoritetaan ulkonäkösyistä, siis jos puhutaan vähänkin paksummasta panelista.

Painekyllästys suojaa puuta hyvin, tosin näiden uusien "myrkyttömien" kyllästyksien suojaavuudesta ei ole vielä pitkän ajan kokemuksia. Mutta kukapa jaksaa katsoa sitä "kauniin vihreää pintaa".

Tehtaat joissa aiemmin käytetty liuotinohenteisia tuotteita, vaikkapa esimerkkinä maalaamot, niin varsinkin vanhemmat maalarit olivat jo niin tottuneet liuottimien käryyn, että aine ei aiheuttanut mitään sairauksia (paitsi sitten pidemmällä aikavälillä), mutta jos aine vaihtui, niin ihminen reagoi helposti muutokseen.

**** kirjoitti:

Niin, kuppikuntia syntyy ja mikä ettei, minun puolesta kukin saa maalata sillä millä parhaaksi katsoo (ja mitä väliä olisi minun toisenlaisella mielipiteellä)..

"Muovimaalien hajoamistuotteena syntyy... " miksihän siitä ei ole mainintaa käyttöturvallisuustiedotteissa? Jos tälläinen moka on päässyt syntymään, niin sinunhan pitää vaaroista tietoisena kansalaisena olla yhteydessä viranomasiin.

Eihän puu tarvitse mitään suojaa, vaan maalaus suoritetaan ulkonäkösyistä, siis jos puhutaan vähänkin paksummasta panelista.

Painekyllästys suojaa puuta hyvin, tosin näiden uusien "myrkyttömien" kyllästyksien suojaavuudesta ei ole vielä pitkän ajan kokemuksia. Mutta kukapa jaksaa katsoa sitä "kauniin vihreää pintaa".

Tehtaat joissa aiemmin käytetty liuotinohenteisia tuotteita, vaikkapa esimerkkinä maalaamot, niin varsinkin vanhemmat maalarit olivat jo niin tottuneet liuottimien käryyn, että aine ei aiheuttanut mitään sairauksia (paitsi sitten pidemmällä aikavälillä), mutta jos aine vaihtui, niin ihminen reagoi helposti muutokseen.

Lue lisää

Tuotakäyttöturvallisuustiedotetta voisi verrata elintarvikkeiden pakollisiin pakkausteksteihin, vaikkei maaleilla yhtä tarkkaa olekaan. Esim. säilöntäaineista elintarvikkeissa täytyy olla maininta, maaleissa ei.

Maalien käyttöturvallisuustiedote koskee lähinnä käytettyjä liuottimia. Jos käyttämättä jäänyt vesihenteinenkin maali kehotetaan viemään ongelmajätteiden keräyspisteeseen, mitä se kertoo?

Elintarvikepakkauksissa tai perunoiden kyljessä ei ole mitään mainintaa mahdollisista myrkkyjäämistä.

>Niin, kuppikuntia syntyy ja mikä ettei, minun puolesta kukin saa maalata sillä millä parhaaksi katsoo (ja mitä väliä olisi minun toisenlaisella mielipiteellä)..

Täsmälleen samaa mieltä.

>Eihän puu tarvitse mitään suojaa, vaan maalaus suoritetaan ulkonäkösyistä, siis jos puhutaan vähänkin paksummasta panelista.

Täsmälleen samaa mieltä.

>Painekyllästys suojaa puuta hyvin, tosin näiden uusien "myrkyttömien" kyllästyksien suojaavuudesta ei ole vielä pitkän ajan kokemuksia. Mutta kukapa jaksaa katsoa sitä "kauniin vihreää pintaa".

Täsmälleen samaa mieltä.

>Tehtaat joissa aiemmin käytetty liuotinohenteisia tuotteita, vaikkapa esimerkkinä maalaamot, niin varsinkin vanhemmat maalarit olivat jo niin tottuneet liuottimien käryyn, että aine ei aiheuttanut mitään sairauksia (paitsi sitten pidemmällä aikavälillä), mutta jos aine vaihtui, niin ihminen reagoi helposti muutokseen.

Samaa mieltä. Käryyn voi tottua, mutta se ei poista pitkäaikaisen altistuksen vaaroja. Tarkoitinkin sitä, että vesiliukoisuus ei takaa turvallisuutta.

(Alemmas viestini tuli erehdyksessä kahteen kertaan. Ensin ei näyttänyt menneen perille.)

läpi kirjoitti:

Kävinpä tuota mainosta läpi kohdasta ulkoseinämaalit.

Ensimmäisenä (FALU) puhutaan aidosta punamultamaalista, vaikka sideainetta ei mainita ollenkaan, vaikka se on maalissa kaikkein oleellisin asia! Punamultaväriaine (pigmentti) lienee aitoa? Sanotaan sisältävän pellavaöljyä, mutta mitä muuta? Varsinainen sideaine kuitenkin on vesiliukoinen, mutta mikä?

>PELLAVAÖLJYMAALI   
TYYPPI    Perinteinen öljymaali, joka on valmistettu kylmäpuristetusta pellavaöljystä.

Ulkomaalauksessa ei pidä käyttää raakaa pellavaöljyä, koska se kuivuu niin hitaasti, että voi homehtua. Jos pellavaöljystä keitetään vernissaa, se on erinomainen aine.   

>Pika-Teho talomaali
Kestävä, himmeä, öljypitoinen akrylaattimaali puupintojen ulkomaalaukseen.

Tuota muovimaalia on käsitelty tarpeeksi tällä palstalla ja sen minäkin jouduin raaputtamaan pois niiltä osin kuin se ei itse ollut valmiiksi irtoillut riekaleina seinästä.

>Teho öljymaali
Perinteinen, puolikiiltävä, kestävä öljymaali, joka suojaa tehokkaasti puurakennuksia.

Kuitenkin tuoteselosteessa sen sanotaan olevan alkydimaalia. Alkydi EI OLE perinteinen.    

>Ultra talomaali
Huippuluokan 100-prosenttinen akrylaattimaali

Siis muovimaali, jota ei missään nimessä kannata käyttää.

>ÖLJYPOHJAINEN PUNAMAALI   
TYYPPI    Pellavaöljypohjainen, vesiohenteinen punamaali.

Öljy ei liukene veteen, joten mikä on varsinainen sideaine?

Tuossa nyt muutamia, mutta lista jatkuu samanlaisena. "Pellavaöljyä sisältävä" on kai lähinnä mainoskikka, koska vähänkin huomattavampi määrä aiheuttaa homehtumisriskin. Miksi varsinaista sideainetta ei usein mainita ollenkaan? Taitaa noiden alkydien, akrylaattien ja vastaavien muovien maine olla sen verran kyseenalainen.   

Lue lisää

Ultra talomaali
Huippuluokan 100-prosenttinen akrylaattimaali
Siis muovimaali, jota ei missään nimessä kannata käyttää.>

No, menin sitten maalaaman talon nurkkaludat, ikkunapielet jaräystäät (siis valkoiset osat) akrylaattilateksimaalilla.
Miten minun käy?
Koska maali lohkeaa pois?
Mätäneeekö talo?

Olen nyt odottanut katastrofia 10 v (maalaus suoritettiin 1999), kaikki näyttää vielä ulospäin 100% OK.
Tietyissä kohdissa on havaittavissa likaantumista lateksi näyttää siis olevan erittäin herkkä nokeentumiselle ilmansaasteiden vaikutuksesta?

Mitä teen, poisraapiminen näyttää lähes mahdottomalta, koska maalissa ei näy mitään alkavaa lohkeamista.
Maali on vedetty tehdaspohjamaalatulle sahalaudalle.

Odotanko toiset 10v?

tapaus kirjoitti:

Vetelin juuri kesällä oman taloni pintaan kunnon aineet poistettuani suurella vaivalla edellisen asukkaan vetämän Pika-Tehon.

Laitoin sellaisen maalin, joka ei irtoile levyinä tai riekaleina ja jonka uusiminen joskus muutaman vuosikymmenen kuluttua on helppoa.

Jos et ole tietävinäsi mitä kunnon aineet ovat, en voi auttaa. Jos et todellakaan tiedä, laita esim. metrin levyisiä pystyraitoja erilaisia maalityyppejä talosi seinään (jokaista vaihtoehtoa myös etelän puolelle). Vertaile vaikkapa 20 vuoden kuluttua, vaikka eroja toki näkyy jo huomattavasti ennemmin.

Lue lisää

Pisteet sille. Huippumaalisi pysynyt seinässä jo yhden vuoden.
Itse maalasin v1964 rakennetun talon 18 vuotta sitten Pika Teholla. Kaikkialla muualla maalipinta kuin uutta paitsi auringon nousupuolella. Talo pulpettikattoinen eikä siten kunnon räystäsrakenteita.
Seuraava maali tulee olemaan myös Pika Teho.