Tänään avataa Pietarissa suuri jäteveden puhdistamo.
Puhdistamo on rakennettu ulkomaisten avustusten turvin, Suomikin avusti 10 milj. eurolla.
Laitteistotilauksia tuli 30 milj. edestä. Ei raha Valtion kassaan tullut mutta takaisin kuitenkin.
Suomella on hyvä asema osaamisellaan. Kun kyse on suurista investoinneista ei hintaa kysytä vaan hyvää osaamista ja korkeaa laatua.
Meillä on vielä mahdollisuuksia!
Puhdistamo on rakennettu ulkomaisten avustusten turvin, Suomikin avusti 10 milj. eurolla.
Laitteistotilauksia tuli 30 milj. edestä. Ei raha Valtion kassaan tullut mutta takaisin kuitenkin.
Suomella on hyvä asema osaamisellaan. Kun kyse on suurista investoinneista ei hintaa kysytä vaan hyvää osaamista ja korkeaa laatua.
Meillä on vielä mahdollisuuksia!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut näkyvät olevan vastatuulessa. Niistä kyllä tulee tiuhaan tahtiin maistereita ja insinöörejä, mutta koulujen taso ei taida vastata jatkuvasti muuttuvia teollisuuden tarpeita. (Kuinka voisikaan).
Teollisuus tuottaa yhä suurempia laivoja ja lentokoneita, yhä monipuolisempia ja pienempiä kännyköitä... Uudet autot ovat niin digitalisoituja, ettei niille voi tehdä tavanomaisia korjauksia lainkaan.
Teollisuus on joutunut samaan kierteeseen, kuin ilmastonmuutos. Se ruokkii itse itseään yhä suurempiin yksiköihin, yhä mahtavampiin myrskyihin.
Hei, me mennään mukana tahdoimmepa tai emme!
Ei ole väliä kuka pyytää, kunhan on ulkomaalainen taho. Kyllä suomalainen antaa apuaan. Yhteiseen hyvään tietysti.
Rahapulaa kyllä valitetaan oman maan vaikeuksissa.
Ei löydy rahoitusta millään.
On se niin ihmeellistä.
Nyt täytyy lopettaa sokerijuurikkaiden viljely EU:n toimesta. Ala on kannattava, mutta toinen kahdesta tehtaasta on suljettava. Tehtaalle korvataan sulkeminen, viljelijät saavat 5%.
Kyllä kansa tiesi, kun EU:hun mentiin, että itsenäisyys menee myös.
Jos yhteiseen hyvään, tässä tapauksessa veden puhdistamiseen) annettu apu, jopa hyödyntää meitä auttajina on se poikkeuksellisen järkevää.
Ei avustuksia pidä antaa mihin tahansa. "kankkulan kaivoja" on riittävästi ja sinne heittäviäkin.
Ennen vanhaan, kerrotaan, Naantalin akat tulivat toimeen pesemällä pyykkiä toisilleen. Nykyisin näissä avustuksissa on vähän samanlainen leima. Kuljetaan lähellä kuritushuoneen aidanviertä, tarkoitan lahjontaa.
Sinä Ruuneperi, Naantalin tuntijana voinet selventää, onko kaupungilla jokin erityinen kyky oivaltaa asioita alkaen Pyhästä Birgitasta tai nykyisestä presidentin residenssistä.
En oikein oivaltanut sanomaasi - kysyitkö vai pilkkasitko?
En ole hyvä Naantalin tuntija, en ymmärrä lahjonnan ja avustusten rinnastusta - tyhmä kun olen.
naette,aanestin EU hun liittymista vastaan ,eletaan kuin kommunisti valtiossa,ei ole maanviljelialla itsenaista paatosvaltaa ja mihin on kadonnut suomalainen kadentaito?
Sorry Ruuneperi, yritin olla vitsikäs, minua aina vain on huvittanut tuo pyykinpesu toisilleen. Tuntuu siltä (nyt en vitsaile), että avustuksilla todellakin on vahva kaupallinen merkitys. Niitä verhotaan inhimillisyyteen, mutta samalla tehdään kauppaa. Tuokin Pietarin homma: annat niin saat takaisin.
Joskus tuntuu, että meitä suomalaisia höynäytetään, mutta en ole enää niin varma. Eteviä, eteviä ovat poliitikkomme liikemiehistä puhumattakaan.
Jos me olisimme pyykkiämmiä ja:
a) Sinä pesisit minun pyykkini, olisit ystävällinen ja avulias naapuri.
b) jos minä pesisin Sinun pyykkisi, olisin minä kuin Sinä.
Jos kumpikaan ei pesisi toinen toisensa pyykkiä emme auttaisi lainkaan toisiamme!
Pesemeällä toinen toistemme pyykkiä autamme toisiamme - molemmat.
Kyllä Naantalin pyykkimuijissa on paljon oppimista.
Kerron sinulle myös suhteellisuusteorian, lienet kuullutkin. Tämä ei ole se Einsteinin kuuluisa.
Juutalainen selitti teorian toiselle näin:
Katsos, jos sinä panet nenäsi minun takapuoleeni, meillä molemmilla on nenä takapuolessa. Kuitenkin minulla on suhteellisesti mukavampi olla kuin sinulla.
Maalaismies*!
Kerrotaan, että kun Einstein oli menossa Bostoniin, hän olisi kysäissyt konnarilta, milloin Boston pysähtyy junan kohadalla. Tietenkään se ei ole totta. Mutta jatketaan, Ruuneperi kaikkien elämän mahdollisuuksien (ja mahdottomuuksien selvittämistä). Mielestäni olet varteenotettava tekijä sillä alalla.
Meillä osataan. Myymme osaamistamme. Samalla työllistymme. Ja se taas on hyvä asia, ellei parempikin kuin rahan palautuminen Valtion kassaan.
Jos satsaamme, saamme talouselämän rattaat paremmin pyörimään kotomaassamme.
Olen samaa mieltä kanssasi, meillä on mahtavat mahdollisuudet, varsinkin itäänpäin katsottuna.
Businessin kasvot hirvittävät siksi ettei sillä ole kasvoja. Kukaan ei ole minkään takana. Maailman kansoja ohjaa business. Me joudumme hyväksymään kasvottoman tapahtuipa meille mitä hyvänsä.
Puheet informaation avoimuudesta ovat hölynpölyä.
mutta jos tämän kerran vielä.
Paljon on tehtävä työtä epäkohtiemme parantamiseksi. (Missäpä niitä ei olisi ja ainahan niitä jonkunlaisia tulee olemaan) Mutta junasta ei Suomen pidä jäädä maailman muuttuessa. Ja meillä on edellytyksiä.
Hölynpölyäkö? Tietyistä syistä en millään toistaisi seuraavaa, mutta tähän se jotenkin soveltuu: kun lukee enemmän, tietää enemmän! Anteeksi!:) Mielestäni tietoa jaetaan nykyisin enemmän kuin tavallinen ihminen jaksaa lukea, kuunnella, mieltää. Kyllä tiedotuspolitiikka alkaa olla jo reilassaan niin yritystasolla kuin valtionhallinnossakin. Huomattavasti avoimempaa verrattuna takavuosiin. Vai sisäiseen tiedottamiseen liittyen vieläkö kansalaiset saavat lukea irtisanomisistaan vasta lehdistä, en usko.
Tänäänkin innostuin eräässä lehdessä mainitusta keskustelu- ja tiedotustilaisuudesta (talouselämää), mutta osallistusmismaksu oli hurja, eli oli tarkoitettu luonnollisesti vaikuttajatasolle. Mutta aikanaan tilaisuuden annista tulee saamaan tietoa lehdistä.