.. onko koiralla oikeasti miellyttämisenhalua?
Minä sanon että ei.
Koira(kin) tekee juttuja ja tottelee siksi että tietää saavansa siitä jotain hyvää: makupalan, silityksiä, kehuja, ihastelua.
Ottaa pattiin kun koiraa morkataan miellyttämisenhaluiseksi möllykäksi.
Minä sanon että ei.
Koira(kin) tekee juttuja ja tottelee siksi että tietää saavansa siitä jotain hyvää: makupalan, silityksiä, kehuja, ihastelua.
Ottaa pattiin kun koiraa morkataan miellyttämisenhaluiseksi möllykäksi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
sinä sanoit. Eikö se silloin ole juuri sitä miellyttämisen halua?
Koira haluaa miellyttää itseään tekemällä juttuja josta saa hyvän mielen tai palkkion.
Sitä vaan meinaan että kun aina kissoja kehutaan viisaiksi ja ylpeiksi kun eivät yleensä tee temppuja ihmisten käskystä, ja koiria pidetään ihmisten edessä matelevina miellyttäjinä :(
mutta mielestäni koira se on viisas kun tietää että tottelemalla käskyä saa hyvän mielen ja laumanjohtajankin hyvälle mielelle.
Kuten hatamm tuossa osoitti, sinun pitäisi tarkentaa mitä tarkoitat miellyttämisenhalulla tai yleensä miellyttämisellä tässä yhteydessä. Lisäksi pitäisi määritellä koiran halu -termi.
Mielestäni koira nimenomaan yrittää hyvin usein miellyttää omistajaa tai toista koiraa.
Otetaan esimerkki. Meidän koiramme(pentu) lähestyy ennestään tuntemattomia koiria yleensä nöyristelemällä ja iloisesti. Se selkeästi yrittää miellyttää uutta tuttavuutta. Se ei ole lainkaan pelokas tällaisessa tilanteessa. Se ei myöskään voi TIETÄÄ, kuinka vastapuoli häneen suhtautuu. Tokihan koiran käytös on aina enmmän tai vähemmän vaistomaista, mutta niin kai monet halut ovat.
Eikä miellyttämisenhaluisessa koirassa mitään pahaa tai vikaa ole, ellei sitten halua koiransa olevan raivohullu sekopää...Tai jos haluaisi esittää kovista, jolla on kaltaisensa koira. Minun itsetuntoni tai miehisyyteni ei kärsi tippaakaan, vaikka koira haluaa olla kaikkien koirien ja ihmisten kaveri. Tai siitä, että se "matelee" kaikkien edessä, vaikka ei ole todellakaan arka, päinvastoin.
mutta arka koira. Eli tämä on yhdistelmä, jossa pitää tarkkaan miettiä, koska päästää koiran kontaktiin, koska ei. Vika koiran käytökseen ei ole koiran, vaan edellinen omistaja pieksi sen araksi. Olenkin miettinyt, mikähän hurmuri koirani olisi, jos ei olisi näitä huonoja kokemuksia;)
Minusta on ainakin ihanaa kun koirani ja minä miellytämme toinentoisiamme. Kummatkin saamme siitä todellakin hyvänmielen..se on hauskaa....
miellytetään toinen toisiamme. Eivät omat koirani mitään tee makupalojen toivosta,vaan vain ja ainoastaan miellyttääkseen minua.
sekä yksilöiden, että etenkin rotujen välillä.
Palveluskoiraroduthan on ihan vasiten yritetty saada miellyttämisenhaluisiksi: siksihän niillä juuri on sitä palveluhalua. Eikä siinä mitään pahaa, päinvastoin!
Itsekin haluan laumassani pitää ainakin yhtä palveluskoiraa, koska sen herkän tottelevaisuuden avulla saan enemmän "villiä alkukantaisuutta" edustavat muut koirani pysymään ruodussa.
Kyllä se miellyttämisen halu on juuri sitä, että tekee juttuja palkkion toivossa, ja saadakseen suosiota.
Alkukantaisuus taas on kissamaisempaa käytöstä.
Minusta eroa luonnehtii hyvin jonkun viisaan ajatelma:
"Koira ajattelee, että tuo (=ihminen) on varmaan jumala, kun se antaa minulle ruokaa. Kissa (ja alkukantaiset koirat)taas ajattelee: minä olen varmaan jumala, kun tuo antaa minulle ruokaa."