Selittäkää mulle Heinzin Dilemma?

Mikäs tuossa on se ongelma? Ei tietenkään pidä varastaa. Jos jollain on varaa ylihinnoitella, hän on merkittävä taloudellinen toimija. Talouden lait sanovat että omaisuus ja sen hinnoittelu on loukkamatonta. Heinzin vaimo pääsee kuoltuaan talouden taivaaseen, mihin hän ei pääsisi jos tekisi taloususkonnolle syntiä.

oli...? kirjoitti:

Mikäs tuossa on se ongelma? Ei tietenkään pidä varastaa. Jos jollain on varaa ylihinnoitella, hän on merkittävä taloudellinen toimija. Talouden lait sanovat että omaisuus ja sen hinnoittelu on loukkamatonta. Heinzin vaimo pääsee kuoltuaan talouden taivaaseen, mihin hän ei pääsisi jos tekisi taloususkonnolle syntiä.

Lue lisää

on uudelleentulkintaa, alkuperäisessä asiayhteydessä ei puhuta mistään ylihinnoittelusta. Tuote on siis aivan oikean hintainen, mutta Heinzin vaimolla ei ole varaa siihen. Eli mitään ongelmaa ei ole, on aivan normaalia, että kauppiaat pyrkivät myymään tuotteita voitolla, ei tappiolla. Sinustako ongelma ratkeaisi niin, että apteekkari luopuisi voitontavoittelusta ja siten ajaisi itsensä pois markkinoilta?

Alkuperäinen Heinzin dilemmahan liittyy filosofiassa Kantin moraalifilosofiaan, joka ei ollut mitään vapaan talouden kritiikkiä. Kant oli taloudellisesti ajateltuna liberaali.

Liberaali kirjoitti:

on uudelleentulkintaa, alkuperäisessä asiayhteydessä ei puhuta mistään ylihinnoittelusta. Tuote on siis aivan oikean hintainen, mutta Heinzin vaimolla ei ole varaa siihen. Eli mitään ongelmaa ei ole, on aivan normaalia, että kauppiaat pyrkivät myymään tuotteita voitolla, ei tappiolla. Sinustako ongelma ratkeaisi niin, että apteekkari luopuisi voitontavoittelusta ja siten ajaisi itsensä pois markkinoilta?

Alkuperäinen Heinzin dilemmahan liittyy filosofiassa Kantin moraalifilosofiaan, joka ei ollut mitään vapaan talouden kritiikkiä. Kant oli taloudellisesti ajateltuna liberaali.

Lue lisää

Hups, tarkoittaako tuo nyt sitä ettei vaimo pääsekään taloususkonnon taivaaseen?

Esimerkki ei mielestäni kylläkään liity morfaalifilosofiaan vaan nimenomaan liberalismiin ja talouteen. Liberalistin tuntee siitä että hän ottaa lähtökohdaksi pisteen a ja kieltäytyy kytkemästä mitään tätä pistettä määritteleviä käsitteitä mihinkään pisteen ulkopuolelle. "Hinta on oikea, piste."

Hyvä lähtökohta muuten, paitsi että pitäisi pystyä kuvittelemaan hinta joka ei muodostuisi mitenkään. Jos nimittäin hinta muodostuu, joudutaan aina hinnanmuodostuksen ongelmiin. Mutta tässä annetaan käsite "hinta" ja pyydetään tyhjentämään se käsitteen sisällöstä niin että jää jäljelle jokin jo itsessään ongelmallinen lähtökohta. Tällaiseltä pohjalta koko kysymyksensasettelu on ikään kuin liberalismille ominainen Alku, se otetaan annettuna ja siinä toteutuu Vapaus kaikista kytkennöistä ja käsitteisiin sisältyvistä implikaatioista. Niinpä tässä on kyseessä nimenomaan liberalismi, ja uskonnon piirissä uskonnolliseen ongelmaan kelpaa vain uskonnollinen vastaus.

Kantin moraalifilosofian fundamenteista en niinkään osaa sanoa. Kategorinen imperatiivi on muodollinen ja rakenteellinen määrittely, mutta silti minusta vaikuttaa siltä, että Kant koki tiettyjen sisältöjen vääjäämättä kuuluvan hyveiden piiriin. Muotojen pelkistämiseen päädytään kun yleistetään yksittäistä pois, mutta moraalilaki ei voi olla kaava, eikä se Kantillakaan sitä tainnut olla. Samoin on Heinzin dilemman laita: sen on rakennettu näennäisesti elämänmakuisilla käsitteillä kovertamalla asetelmasta sisällöt pois ja kysymällä miten kuoret asettuisivat "oikein" paikoilleen. Kuoria koskevilla laskentatoimella ei kannata yrittää ratkaista moraalisten sisältöjen ongelmia.

hinnoittelu kirjoitti:

Hups, tarkoittaako tuo nyt sitä ettei vaimo pääsekään taloususkonnon taivaaseen?

Esimerkki ei mielestäni kylläkään liity morfaalifilosofiaan vaan nimenomaan liberalismiin ja talouteen. Liberalistin tuntee siitä että hän ottaa lähtökohdaksi pisteen a ja kieltäytyy kytkemästä mitään tätä pistettä määritteleviä käsitteitä mihinkään pisteen ulkopuolelle. "Hinta on oikea, piste."

Hyvä lähtökohta muuten, paitsi että pitäisi pystyä kuvittelemaan hinta joka ei muodostuisi mitenkään. Jos nimittäin hinta muodostuu, joudutaan aina hinnanmuodostuksen ongelmiin. Mutta tässä annetaan käsite "hinta" ja pyydetään tyhjentämään se käsitteen sisällöstä niin että jää jäljelle jokin jo itsessään ongelmallinen lähtökohta. Tällaiseltä pohjalta koko kysymyksensasettelu on ikään kuin liberalismille ominainen Alku, se otetaan annettuna ja siinä toteutuu Vapaus kaikista kytkennöistä ja käsitteisiin sisältyvistä implikaatioista. Niinpä tässä on kyseessä nimenomaan liberalismi, ja uskonnon piirissä uskonnolliseen ongelmaan kelpaa vain uskonnollinen vastaus.

Kantin moraalifilosofian fundamenteista en niinkään osaa sanoa. Kategorinen imperatiivi on muodollinen ja rakenteellinen määrittely, mutta silti minusta vaikuttaa siltä, että Kant koki tiettyjen sisältöjen vääjäämättä kuuluvan hyveiden piiriin. Muotojen pelkistämiseen päädytään kun yleistetään yksittäistä pois, mutta moraalilaki ei voi olla kaava, eikä se Kantillakaan sitä tainnut olla. Samoin on Heinzin dilemman laita: sen on rakennettu näennäisesti elämänmakuisilla käsitteillä kovertamalla asetelmasta sisällöt pois ja kysymällä miten kuoret asettuisivat "oikein" paikoilleen. Kuoria koskevilla laskentatoimella ei kannata yrittää ratkaista moraalisten sisältöjen ongelmia.

Lue lisää

että sellaista mieltä sinä olet. Joka tapauksessa aiheen aloittaja viittasi nimenomaan implisiittisesti Kantin filosofiaan eikä sinun omiin filosofioihisi.

Tuohan nyt on aivan tuttu juttu, jos sinulla on mielipide x, niin sitten ei voi olla samaan aikaan mielipide z:taa. Mutta ei se tarkoita sitä, ettei mielipiteitä voisi pitää.

Mitenkö hinta muodostuu? Siis hetkellä t1 hinta on jokin tietty ja se on muodostunut aikaisemmin hetkellä t0 vallitsevan informaation perusteella, toki informaatio voi muuttua hetkellä t1 aivan eriksi kuin se oli hetkellä t0, jolloin hintaa täytyy uudelleen muokata. Useinhan juuri uudet tuotteet ovat kalliita, koska niiden kehityskustannukset ja markkinoille lanseeraaminen maksavat. Jos tuote ei pääse markkinoille, niin silloin se ei myöskään voi saavuttaa tarvittavaa volyymia tullakseen voitolliseksi tuotteeksi, jolla se voisi auttaa sairaita ihmisiä. Harvinainen tauti ei helpolla saa lääkettä kun autettavia ei ole tarpeeksi, jotenka ei ole mielekästä hukata resursseja sellaisille markkinoille, josta ei voi saada voittoa. Sinustako siis erittäin harvinaisten sairauksien omaavia ihmisiä pitäisi auttaa tieteellä, vaikka se olisi taloudellisesti kannattamatonta? Toki sosialistinen valtio voisi pakottaa ihmiset kustantamaan kalliita tutkimuksia, joilla autetaan ehkä jotain pientä joukkoa ihmisiä, mutta se kävisi kalliiksi ja ainakin utilitäärisesti ajateltuna se olisi kommunisminkin vastaista. Jännä juttu, että puhut jostain ontoista muodoista, mutta sitten et osaa esittää mitään ei-muodollista näkemystä tuosta Heinzin dilemmasta.

Kantin moraalifilosofiahan on nimenomaan yksilökeskeistä ja se lähtee yksilön eettisten ratkaisujen pohjalta, ei se siis ole politiikkaa. Kant oli liberaali, ei sosialisti. Ja anteeksi vain, liberaalitko uskovaisia talouden suhteen? Liberaalithan myöntävät resurssien rajallisuuden ja niukkuuden, mutta kommunistit ja sosialistit kuvittelevat, että niitä voidaan jaella miten lystää ja kohdella miten vain.

Liberaali kirjoitti:

että sellaista mieltä sinä olet. Joka tapauksessa aiheen aloittaja viittasi nimenomaan implisiittisesti Kantin filosofiaan eikä sinun omiin filosofioihisi.

Tuohan nyt on aivan tuttu juttu, jos sinulla on mielipide x, niin sitten ei voi olla samaan aikaan mielipide z:taa. Mutta ei se tarkoita sitä, ettei mielipiteitä voisi pitää.

Mitenkö hinta muodostuu? Siis hetkellä t1 hinta on jokin tietty ja se on muodostunut aikaisemmin hetkellä t0 vallitsevan informaation perusteella, toki informaatio voi muuttua hetkellä t1 aivan eriksi kuin se oli hetkellä t0, jolloin hintaa täytyy uudelleen muokata. Useinhan juuri uudet tuotteet ovat kalliita, koska niiden kehityskustannukset ja markkinoille lanseeraaminen maksavat. Jos tuote ei pääse markkinoille, niin silloin se ei myöskään voi saavuttaa tarvittavaa volyymia tullakseen voitolliseksi tuotteeksi, jolla se voisi auttaa sairaita ihmisiä. Harvinainen tauti ei helpolla saa lääkettä kun autettavia ei ole tarpeeksi, jotenka ei ole mielekästä hukata resursseja sellaisille markkinoille, josta ei voi saada voittoa. Sinustako siis erittäin harvinaisten sairauksien omaavia ihmisiä pitäisi auttaa tieteellä, vaikka se olisi taloudellisesti kannattamatonta? Toki sosialistinen valtio voisi pakottaa ihmiset kustantamaan kalliita tutkimuksia, joilla autetaan ehkä jotain pientä joukkoa ihmisiä, mutta se kävisi kalliiksi ja ainakin utilitäärisesti ajateltuna se olisi kommunisminkin vastaista. Jännä juttu, että puhut jostain ontoista muodoista, mutta sitten et osaa esittää mitään ei-muodollista näkemystä tuosta Heinzin dilemmasta.

Kantin moraalifilosofiahan on nimenomaan yksilökeskeistä ja se lähtee yksilön eettisten ratkaisujen pohjalta, ei se siis ole politiikkaa. Kant oli liberaali, ei sosialisti. Ja anteeksi vain, liberaalitko uskovaisia talouden suhteen? Liberaalithan myöntävät resurssien rajallisuuden ja niukkuuden, mutta kommunistit ja sosialistit kuvittelevat, että niitä voidaan jaella miten lystää ja kohdella miten vain.

Lue lisää

Onko sellaista asiaa kuin "hinta". Tähän käsitteelliseen munankuoreen ei ole olemassa yhtä tiettyä, pysyvää ja kiinteää sisältöä. On vain erilaisia ajanhetkien, tarkastelijaosapuolten, erilaisten odotusten, eri lähtökohdista eri tavoin koottujen arvonmuodostusketjujen ja eri tavoin strategisten pyrkimysten kimppuja. Joskus asiaan liittyvät kuvailut voivat olla sisäisestikin hyvin ristiriitaisia. "Toki sosialistinen valtio voisi pakottaa ihmiset kustantamaan kalliita tutkimuksia" on esimerkki kuvailusta jossa eri konteksteista otetuilla käsitteillä luodaan näennäisesti todellinen vaikutelma. Todellisuudessa sosialismin käsitesisällöt ja markkinahinnanmuodostus törmäävät toisiinsa yhtä vähän kuin valonnopeudella liikkuva äärettömän pitkä auto ja kolmen metrin autotalli. Markkinahinnanmuodostuksillakaan ei ole mitään jäännöksettömästi reaalimaailmaan palautuvaa ominaisuutta. Smithin timanteilla, apteekkarin lääkkeellä ja Einsteinin suhteellisuusteorialla on kaikilla erilainen hinnanmuodostus, eikä ole olemassa muuta kuin projektiivista todellisuusvastetta tällaisten hinnanmuodostusten kuvailulle tai selittämiselle. On houkuttelevaa palauttaa hallitsematon sisältö esim. liberalismin paradigmaan kahden vapaan sopijaosapuolen keskenään vapaasti sopimasta vaihtokaupasta, mutta tällaiset kaavat eivät sisällä olennaisia todellisuudessa vaikuttavia voimia, kuten moraalia. Liberalismi on uskoa siihen, että on olemassa alkupisteitä, sellaisia kuin yksilö ja vapasti sovittu kauppa, ja että se mitä taloudessa (tai yleisesti yhteisössä) tapahtuu, voidaan palauttaa alkupisteisiin. Tämä on vain uskoa, eikä utilitarismilla voida eikä pidä yrittääkään korvata realismia.

arvokkaampaa? kirjoitti:

Onko sellaista asiaa kuin "hinta". Tähän käsitteelliseen munankuoreen ei ole olemassa yhtä tiettyä, pysyvää ja kiinteää sisältöä. On vain erilaisia ajanhetkien, tarkastelijaosapuolten, erilaisten odotusten, eri lähtökohdista eri tavoin koottujen arvonmuodostusketjujen ja eri tavoin strategisten pyrkimysten kimppuja. Joskus asiaan liittyvät kuvailut voivat olla sisäisestikin hyvin ristiriitaisia. "Toki sosialistinen valtio voisi pakottaa ihmiset kustantamaan kalliita tutkimuksia" on esimerkki kuvailusta jossa eri konteksteista otetuilla käsitteillä luodaan näennäisesti todellinen vaikutelma. Todellisuudessa sosialismin käsitesisällöt ja markkinahinnanmuodostus törmäävät toisiinsa yhtä vähän kuin valonnopeudella liikkuva äärettömän pitkä auto ja kolmen metrin autotalli. Markkinahinnanmuodostuksillakaan ei ole mitään jäännöksettömästi reaalimaailmaan palautuvaa ominaisuutta. Smithin timanteilla, apteekkarin lääkkeellä ja Einsteinin suhteellisuusteorialla on kaikilla erilainen hinnanmuodostus, eikä ole olemassa muuta kuin projektiivista todellisuusvastetta tällaisten hinnanmuodostusten kuvailulle tai selittämiselle. On houkuttelevaa palauttaa hallitsematon sisältö esim. liberalismin paradigmaan kahden vapaan sopijaosapuolen keskenään vapaasti sopimasta vaihtokaupasta, mutta tällaiset kaavat eivät sisällä olennaisia todellisuudessa vaikuttavia voimia, kuten moraalia. Liberalismi on uskoa siihen, että on olemassa alkupisteitä, sellaisia kuin yksilö ja vapasti sovittu kauppa, ja että se mitä taloudessa (tai yleisesti yhteisössä) tapahtuu, voidaan palauttaa alkupisteisiin. Tämä on vain uskoa, eikä utilitarismilla voida eikä pidä yrittääkään korvata realismia.

Lue lisää

todellisuudessa asiat muuttuvat noepasti, mutta jotta asiat pysyisivät järjestyksessä, niin tietty sitä tarvitaan selkeitä käsitteitä, jotta voidaan toimia todellisuudessa. Jos taas näkee jo käsitteetkin ihan sekavina, niin kovinkaan hyvin ei todellisuudessa sitten pärjää.

Sisäinen ristiriita? Siis se, että sinä näet jossain minun ajatuksissa ristiriitoja, ei tarkoita, että minulla olisi jotain sisäisiä ristiriitoja.

Einsteinin suhteellisuusteorian arvo oli Einsteinille se, että hän sai siitä elantonsa, toimiessaan tutkijana. Siis se oli yksi osa hänen tutkimustaan. Muille taas Einsteinin teoria taas on ilmainen ja voi tuottaa arvoa vain osana tieteellistä tutkimusta, tutkimuksen alkuperustana, koska kuka tahansa saa opetella sen ilmaiseksi, siis ilman rahan maksua, toki lukeminen maksaa elinaikaa lukijalle.

Ja miten tämä moraali vaikuttaa todellisuudessa? Tarkoitatko, että moraalista ja taloudesta ei voi puhua erikseen? Eiköhän ihan jokaisella ihmisellä, joka kykenee järkevään käytännölliseen toimintaan ole joitain alkupisteitä.

Liberaali kirjoitti:

todellisuudessa asiat muuttuvat noepasti, mutta jotta asiat pysyisivät järjestyksessä, niin tietty sitä tarvitaan selkeitä käsitteitä, jotta voidaan toimia todellisuudessa. Jos taas näkee jo käsitteetkin ihan sekavina, niin kovinkaan hyvin ei todellisuudessa sitten pärjää.

Sisäinen ristiriita? Siis se, että sinä näet jossain minun ajatuksissa ristiriitoja, ei tarkoita, että minulla olisi jotain sisäisiä ristiriitoja.

Einsteinin suhteellisuusteorian arvo oli Einsteinille se, että hän sai siitä elantonsa, toimiessaan tutkijana. Siis se oli yksi osa hänen tutkimustaan. Muille taas Einsteinin teoria taas on ilmainen ja voi tuottaa arvoa vain osana tieteellistä tutkimusta, tutkimuksen alkuperustana, koska kuka tahansa saa opetella sen ilmaiseksi, siis ilman rahan maksua, toki lukeminen maksaa elinaikaa lukijalle.

Ja miten tämä moraali vaikuttaa todellisuudessa? Tarkoitatko, että moraalista ja taloudesta ei voi puhua erikseen? Eiköhän ihan jokaisella ihmisellä, joka kykenee järkevään käytännölliseen toimintaan ole joitain alkupisteitä.

Lue lisää

>> jotta asiat pysyisivät järjestyksessä, niin tietty sitä tarvitaan selkeitä käsitteitä, jotta voidaan toimia todellisuudessa. Jos taas näkee jo käsitteetkin ihan sekavina, niin kovinkaan hyvin ei todellisuudessa sitten pärjää.

Kuinka se todellisuus näissä näkymissä pärjää? Jos liberalistit näkevät käsitteensä selkeinä, ja siitä huolimatta maailma on ihan sekaisin? Todellisuus, jossa tautiin on olemassa lääke, mutta se on köyhien ulottumattomissa, ei ole järjestyksessä. Moraali, moraaliset tunnot sanovat, etteivät asiat ole silloin kohdallaan. Jos eivät sanoisi, mitään Heinzin dilemmaa ei tietenkään olisi.


>> Einsteinin suhteellisuusteorian arvo oli Einsteinille se, että hän sai siitä elantonsa,

Uskon että ajatushistorian yleisesti antama todistus on jokseenkin päinvastainen. Monet tällaiset työt tehdään elannon kustannuksella. Joitakin tekijöitä kiitellään jälkikäteen, mutta on vaikea nähdä, että edes kiitosten kaipaaminen olisi toiminut motiivina. Motiivit ovat määriteltävissä pakoksi ajatella, sopeutumattomuudeksi annettuihin ajatuksiin, puhtaaksi tiedonjanoksi, tms., mutta ei nimenomaan palkkion tarpeeksi. Puhdas tiedonjano on realiteetti, jolla ajatukselliset löydöt täytyy selittää, ja myös moraali on aivan samanlainen tekijä, joka vaikuttaa ihmisten tekemisissä. Pitää hyväksyä lähtökohdaksi, että ihminen on olento, joka on utelias omaa myös moraalisia tuntoja. Kun utilitaristista selitystä päälleliimataan tällaisiin suhteellisuusteoria-yhteyksiin, kyse on yksinkertaisesti siitä ettei nähdä oikein sitä mitä todellisuudessa tapahtuu.

aterioita? kirjoitti:

>> jotta asiat pysyisivät järjestyksessä, niin tietty sitä tarvitaan selkeitä käsitteitä, jotta voidaan toimia todellisuudessa. Jos taas näkee jo käsitteetkin ihan sekavina, niin kovinkaan hyvin ei todellisuudessa sitten pärjää.

Kuinka se todellisuus näissä näkymissä pärjää? Jos liberalistit näkevät käsitteensä selkeinä, ja siitä huolimatta maailma on ihan sekaisin? Todellisuus, jossa tautiin on olemassa lääke, mutta se on köyhien ulottumattomissa, ei ole järjestyksessä. Moraali, moraaliset tunnot sanovat, etteivät asiat ole silloin kohdallaan. Jos eivät sanoisi, mitään Heinzin dilemmaa ei tietenkään olisi.


>> Einsteinin suhteellisuusteorian arvo oli Einsteinille se, että hän sai siitä elantonsa,

Uskon että ajatushistorian yleisesti antama todistus on jokseenkin päinvastainen. Monet tällaiset työt tehdään elannon kustannuksella. Joitakin tekijöitä kiitellään jälkikäteen, mutta on vaikea nähdä, että edes kiitosten kaipaaminen olisi toiminut motiivina. Motiivit ovat määriteltävissä pakoksi ajatella, sopeutumattomuudeksi annettuihin ajatuksiin, puhtaaksi tiedonjanoksi, tms., mutta ei nimenomaan palkkion tarpeeksi. Puhdas tiedonjano on realiteetti, jolla ajatukselliset löydöt täytyy selittää, ja myös moraali on aivan samanlainen tekijä, joka vaikuttaa ihmisten tekemisissä. Pitää hyväksyä lähtökohdaksi, että ihminen on olento, joka on utelias omaa myös moraalisia tuntoja. Kun utilitaristista selitystä päälleliimataan tällaisiin suhteellisuusteoria-yhteyksiin, kyse on yksinkertaisesti siitä ettei nähdä oikein sitä mitä todellisuudessa tapahtuu.

Lue lisää

sekaisin siinä mielessä, että tulevaisuutta ei voi kukaan hallita, mutta siis kyllä tietyillä käsitekokonaisuuksilla voidaan saada ainakin vähän tulevaisuutta hallituksi.

Eli materiaalisia resursseja on rajallisesti. Myöskin työkykyisiä ihmisiä on rajallisesti. Jos joku valtio laskee kaikkien ihmisten työntulokset yhteen ja alkaa sitten jakaa kaikille tasapuolisesti, niin ahkerat kärsivät, koska helpollakin pääsee. Jos taas kaikki saavat ansioidensa mukaan, niin kukaan ei pyri elämään toisten työstä, siis vapaamatkustajia ei ole. Tällöin myös perhesuhteiden arvo korostuu, kun vanhetessa vanhempien on hyvä olla hyvissä väleissä lastensa kanssa. Myös lapsia kannattaa hankkia ja kasvattaa ne kunnon kansalaisiksi, koska eläkepäivien kannalta katsottuna lapset ovat oiva tulonlähde tai ainakin tuki. Liberalismi suosii nepotismia, joka on ihan terve yhteiskuntaa kasassa pitävä voimavara. Sosialismi taas pyrkii tuhoamaan perheen ja tekemään kaikista yksilöitä, joilla ei ole mitään perheitä, ehkäpä jotain uusperheitä suositaan.

Onko kuolema sitten niin kauhea asia? Kaikki kuolevat aikanaan, jos joku lähtee aikaisemmin sen takia, että ei ole kyennyt hankkimaan pitkälle elämälle edellytyksiä, niin miksi niiden ahkerien ihmisten elämää sitten pitäisi lyhentää laiskojen kustannuksella? Sinulle taitaa köyhät olla jotain herroja ja rikkaat ovat jotain toisen luokan kansalaisia vai? Ja niin, liberalismi pyrkii eliminoimaan ilmaiset ateriat, mitään arbitraasi mahdollisuuksia ei pyritä tarjoamaan, koska se on elämälle haitallista, että ihminen elää toisten työstä. Jos elämäsi olisi kiinni toisten säälistä, niin haluaistiko todella ottaa vastaan sen lahjan, siis elämän säälistä?

Väitätkö, että Einstein ei tullut kuuluisaksi suhteellisuusteoriallansa ja siten saavuttanut elannon itsellensä? En tosiaan sanonut mitään Einsteinin omista motiiveista, esitin vain miten Einsteinin suhteellisuusteorialle voidaan antaa rahallinen arvo.

Liberaali kirjoitti:

sekaisin siinä mielessä, että tulevaisuutta ei voi kukaan hallita, mutta siis kyllä tietyillä käsitekokonaisuuksilla voidaan saada ainakin vähän tulevaisuutta hallituksi.

Eli materiaalisia resursseja on rajallisesti. Myöskin työkykyisiä ihmisiä on rajallisesti. Jos joku valtio laskee kaikkien ihmisten työntulokset yhteen ja alkaa sitten jakaa kaikille tasapuolisesti, niin ahkerat kärsivät, koska helpollakin pääsee. Jos taas kaikki saavat ansioidensa mukaan, niin kukaan ei pyri elämään toisten työstä, siis vapaamatkustajia ei ole. Tällöin myös perhesuhteiden arvo korostuu, kun vanhetessa vanhempien on hyvä olla hyvissä väleissä lastensa kanssa. Myös lapsia kannattaa hankkia ja kasvattaa ne kunnon kansalaisiksi, koska eläkepäivien kannalta katsottuna lapset ovat oiva tulonlähde tai ainakin tuki. Liberalismi suosii nepotismia, joka on ihan terve yhteiskuntaa kasassa pitävä voimavara. Sosialismi taas pyrkii tuhoamaan perheen ja tekemään kaikista yksilöitä, joilla ei ole mitään perheitä, ehkäpä jotain uusperheitä suositaan.

Onko kuolema sitten niin kauhea asia? Kaikki kuolevat aikanaan, jos joku lähtee aikaisemmin sen takia, että ei ole kyennyt hankkimaan pitkälle elämälle edellytyksiä, niin miksi niiden ahkerien ihmisten elämää sitten pitäisi lyhentää laiskojen kustannuksella? Sinulle taitaa köyhät olla jotain herroja ja rikkaat ovat jotain toisen luokan kansalaisia vai? Ja niin, liberalismi pyrkii eliminoimaan ilmaiset ateriat, mitään arbitraasi mahdollisuuksia ei pyritä tarjoamaan, koska se on elämälle haitallista, että ihminen elää toisten työstä. Jos elämäsi olisi kiinni toisten säälistä, niin haluaistiko todella ottaa vastaan sen lahjan, siis elämän säälistä?

Väitätkö, että Einstein ei tullut kuuluisaksi suhteellisuusteoriallansa ja siten saavuttanut elannon itsellensä? En tosiaan sanonut mitään Einsteinin omista motiiveista, esitin vain miten Einsteinin suhteellisuusteorialle voidaan antaa rahallinen arvo.

Lue lisää

Resurssien rajallisuus, resurssien jakaminen, ihmisten toiminnan motiivit, älyä tai ahkeruutta vaativien suoritusten arviointi asteikoilla - kaikki tuollaiset asiat, jotka ovat täydellisesti erillisiä ja yhteen liittymättömiä, liittyvät yhteen kun ne saavat merkityksiä jonkin opillisen tunnustuksen puitteissa. Muutaman vuosisadan ikäinen eurooppalainen individualismi-liberalismi on tällaisista uskontunnustuksista sieltä todellisuudentajuttomimmista päästä. "Liberalismi suosii nepotismia, joka on ihan terve yhteiskuntaa kasassa pitävä voimavara" -lauseessa liberalismi on kohteita arvottava toimija, joka määrittelee terveen yhteiskunnan ja sitä ylläpitävät voimat. Hyvin yllättäviä määritelmiä, ihan ensikuulemalta luulisi että puhut nyt fasismista. Terve talonpoikainen perhe oli natsi-Saksassa yhteiskunnallinen perussolu. Yhtä yllättävä on määritelmä, jonka mukaan sosialismi pyrkii tuhoamaan perheen ja tekemään kaikista yksilöitä. Minä olen tähän päivään luullut, että nimenomaan liberalismi eriyttää yksilön ja johtaa kaikki langat niin kuvailussa, selityksessä kuin toimintaohjelmissakin yksilöön, ei perheyksikköön eikä yhteisöllisyyteen yleensäkään.


>>> Ja niin, liberalismi pyrkii eliminoimaan ilmaiset ateriat, mitään arbitraasi mahdollisuuksia ei pyritä tarjoamaan, koska se on elämälle haitallista, että ihminen elää toisten työstä. Jos elämäsi olisi kiinni toisten säälistä, niin haluaistiko todella ottaa vastaan sen lahjan, siis elämän säälistä?


Oman käsitykseni mukaan kaikki ihmiset elävät lähinnä toistensa työstä, ja selvitymistaistelua käy laji ja yhteisö, ei yksilö, jonka syntymä ja kuolema on osa elämän kiertokulkua. Elämä on kuitenkin elämistä, ei kuolemista varten. Ihmisten ei erityisesti kannattaisi keskittyä eliminoimaan toisiaan rodunjalostuksen tai taloudellisen liberalismin nimissä, koska jokainen kuolee luonnollisestikin kun se aika tulee.

ylevöittämiset... kirjoitti:

Resurssien rajallisuus, resurssien jakaminen, ihmisten toiminnan motiivit, älyä tai ahkeruutta vaativien suoritusten arviointi asteikoilla - kaikki tuollaiset asiat, jotka ovat täydellisesti erillisiä ja yhteen liittymättömiä, liittyvät yhteen kun ne saavat merkityksiä jonkin opillisen tunnustuksen puitteissa. Muutaman vuosisadan ikäinen eurooppalainen individualismi-liberalismi on tällaisista uskontunnustuksista sieltä todellisuudentajuttomimmista päästä. "Liberalismi suosii nepotismia, joka on ihan terve yhteiskuntaa kasassa pitävä voimavara" -lauseessa liberalismi on kohteita arvottava toimija, joka määrittelee terveen yhteiskunnan ja sitä ylläpitävät voimat. Hyvin yllättäviä määritelmiä, ihan ensikuulemalta luulisi että puhut nyt fasismista. Terve talonpoikainen perhe oli natsi-Saksassa yhteiskunnallinen perussolu. Yhtä yllättävä on määritelmä, jonka mukaan sosialismi pyrkii tuhoamaan perheen ja tekemään kaikista yksilöitä. Minä olen tähän päivään luullut, että nimenomaan liberalismi eriyttää yksilön ja johtaa kaikki langat niin kuvailussa, selityksessä kuin toimintaohjelmissakin yksilöön, ei perheyksikköön eikä yhteisöllisyyteen yleensäkään.


>>> Ja niin, liberalismi pyrkii eliminoimaan ilmaiset ateriat, mitään arbitraasi mahdollisuuksia ei pyritä tarjoamaan, koska se on elämälle haitallista, että ihminen elää toisten työstä. Jos elämäsi olisi kiinni toisten säälistä, niin haluaistiko todella ottaa vastaan sen lahjan, siis elämän säälistä?


Oman käsitykseni mukaan kaikki ihmiset elävät lähinnä toistensa työstä, ja selvitymistaistelua käy laji ja yhteisö, ei yksilö, jonka syntymä ja kuolema on osa elämän kiertokulkua. Elämä on kuitenkin elämistä, ei kuolemista varten. Ihmisten ei erityisesti kannattaisi keskittyä eliminoimaan toisiaan rodunjalostuksen tai taloudellisen liberalismin nimissä, koska jokainen kuolee luonnollisestikin kun se aika tulee.

Lue lisää

"Terve talonpoikainen perhe oli natsi-Saksassa yhteiskunnallinen perussolu."

Vaikuttaa siltä, että sinä et pidä terveistä perheistä, olihan natsi-Saksan perusta terveissä perheissä, joten terveistä perheistä pitää päästä eroon. Tällainen päättely on varmaan sinulla alitajunnassa, et tietenkään sitä kykene myöntämään.

Kuinka ollakaan, varmasti suurimmaksi osaksi tuo lausahdus, että ne kaikki -ismit ovat pahuuden alku jne., lausutaan monen promillen humalatilassa, joka kertookin kyseisen todistelun mielekkyydestä. Ei siitä ole kuin kännisten metelöitsijöiden puheensorinaksi. Sinä siis et tunnusta mitään oppia? Mutta toisaalla tietysti puhut kuinka jokin ideologia voi olla "sieltä todellisuudentajuttomimmista päästä". Eihän sinussa itsessäsi ole mitään vikaa, eipä tietenkään kun et esitä mitään selkeitä argumentteja, joita toinen voisi mitenkään ymmärtää tai kommentoida. Todella rehellistä peliä!

"Minä olen tähän päivään luullut, että nimenomaan liberalismi eriyttää yksilön ja johtaa kaikki langat niin kuvailussa, selityksessä kuin toimintaohjelmissakin yksilöön, ei perheyksikköön eikä yhteisöllisyyteen yleensäkään."

On olemassa niitä liberaaleja, jotka ovat oikeasti sosialisteja. Luepa John Locken Tutkielma hallitusvallasta, niin ymmärrät mistä ajatuksista oikea liberalismi on lähtöisin. Oikea liberaali on sydämeltään puritanisti, joka pyrkii säästämään ja kuluttamaan vain sen minkä itse tuottaa.

Vai että luonnollisestikin ihmiset kuolee? Eikös se ole täysin luonnollinen kuolema, että kuolee ilman jotain lääkettä, jossa materialisoituu ihmisen arvokas ajatustyö? Eipä kai tällaisia lääkkeitä ihan puissa kasva?

Sinä siis väität että yhteisö on terve silloin kun ollaan solidaarisia vieraita kohtaan, siis sorretaan läheisiä ihmisiä. Minä taas, että parhaiten se toimii silloin kun jokainen huolehtii ensisijaisesti itsestään ja läheisistään.

"Elämä on kuitenkin elämistä, ei kuolemista varten."

Ompas ylimielistä, oikein ihmetyttää tajuatkohan edes itse mistä puhut.

Jännää, että otat esille lajin selivitymistaistelun. Adolf Hitler asetti rodun olemassaolon yksilön edelle. Teissä on erona vain se, että sinä puhut lajista ja Hitler roduista. Ehkäpä sinun keinosi ovat vähemmän suoraviivaisen väkivaltaisia, mutta kumpikin tavoite edellyttää väkivaltaa.

Ja voisitko kertoa kuinka moni on täällä Suomessa kuollut "taloudellisen liberalismin nimissä"?

Liberaali kirjoitti:

"Terve talonpoikainen perhe oli natsi-Saksassa yhteiskunnallinen perussolu."

Vaikuttaa siltä, että sinä et pidä terveistä perheistä, olihan natsi-Saksan perusta terveissä perheissä, joten terveistä perheistä pitää päästä eroon. Tällainen päättely on varmaan sinulla alitajunnassa, et tietenkään sitä kykene myöntämään.

Kuinka ollakaan, varmasti suurimmaksi osaksi tuo lausahdus, että ne kaikki -ismit ovat pahuuden alku jne., lausutaan monen promillen humalatilassa, joka kertookin kyseisen todistelun mielekkyydestä. Ei siitä ole kuin kännisten metelöitsijöiden puheensorinaksi. Sinä siis et tunnusta mitään oppia? Mutta toisaalla tietysti puhut kuinka jokin ideologia voi olla "sieltä todellisuudentajuttomimmista päästä". Eihän sinussa itsessäsi ole mitään vikaa, eipä tietenkään kun et esitä mitään selkeitä argumentteja, joita toinen voisi mitenkään ymmärtää tai kommentoida. Todella rehellistä peliä!

"Minä olen tähän päivään luullut, että nimenomaan liberalismi eriyttää yksilön ja johtaa kaikki langat niin kuvailussa, selityksessä kuin toimintaohjelmissakin yksilöön, ei perheyksikköön eikä yhteisöllisyyteen yleensäkään."

On olemassa niitä liberaaleja, jotka ovat oikeasti sosialisteja. Luepa John Locken Tutkielma hallitusvallasta, niin ymmärrät mistä ajatuksista oikea liberalismi on lähtöisin. Oikea liberaali on sydämeltään puritanisti, joka pyrkii säästämään ja kuluttamaan vain sen minkä itse tuottaa.

Vai että luonnollisestikin ihmiset kuolee? Eikös se ole täysin luonnollinen kuolema, että kuolee ilman jotain lääkettä, jossa materialisoituu ihmisen arvokas ajatustyö? Eipä kai tällaisia lääkkeitä ihan puissa kasva?

Sinä siis väität että yhteisö on terve silloin kun ollaan solidaarisia vieraita kohtaan, siis sorretaan läheisiä ihmisiä. Minä taas, että parhaiten se toimii silloin kun jokainen huolehtii ensisijaisesti itsestään ja läheisistään.

"Elämä on kuitenkin elämistä, ei kuolemista varten."

Ompas ylimielistä, oikein ihmetyttää tajuatkohan edes itse mistä puhut.

Jännää, että otat esille lajin selivitymistaistelun. Adolf Hitler asetti rodun olemassaolon yksilön edelle. Teissä on erona vain se, että sinä puhut lajista ja Hitler roduista. Ehkäpä sinun keinosi ovat vähemmän suoraviivaisen väkivaltaisia, mutta kumpikin tavoite edellyttää väkivaltaa.

Ja voisitko kertoa kuinka moni on täällä Suomessa kuollut "taloudellisen liberalismin nimissä"?

Lue lisää

Natsi-Saksassa patriarkaattinen talonpoikainen perusperhemalli oli opillisesti ainoa mahdollinen, koska tällainen perhe piti kokea johtajavaltaisen yhteiskunnan pienoismallina. Ikään kuin jokainen isä voisi olla oman perheensä Führer. Tätä natsit pitivät "terveenä", mikä mielestäni voi siis kertoa jotain yleistäkin siitä miten opillisista lähtökohdista yksittäiset asiat määräytyvät ja arvottuvat.

Tästähän puhuin, vaikka irrotatkin kontekstista yhden lauseen, jonka punaisia vaatteita ripustelet omille pyykkinaruillesi. Ilmankos niitä riitasointuja sikiää. Mitä perhemalliin sinänsä tulee, omasta mielestäni vahva matriarkaattinen perusperhe on se jossa lapset saavat vankimman perusturvallisuuden ja kasvuunsa parhaat edellytykset.

>>> Kuinka ollakaan, varmasti suurimmaksi osaksi tuo lausahdus, että ne kaikki -ismit ovat pahuuden alku jne., lausutaan monen promillen humalatilassa, joka kertookin kyseisen todistelun mielekkyydestä.

En lähde arvailemaan, onko tällainen päättely sinulla alitajunnassa, vai jossain muualla, tai kykenetkö tällaisen täydellisen laaduttomuuden myöntämään, mutta taitaa olla aika turhaa tällaista ryhtyä käsittelemäänkään.

En myöskään lähde mukaan arvausleikkiin siitä millainen on "oikea" liberaali.

Moraalisten tuntojen kannalta on olemassa olennaisia aspekteja, jotka toissijaistavat kysymyksen onko kohdeltavana kaukainen vai läheinen ihminen. Aggressioiden tuhovoimat ja niihin liittyvä psyykkinen regressio ovat ensisijaisesti kohtelijan, eivät kohdeltavan taakka. Lajin selviämistaistelun kannalta on olennaista että yhteisöllisyys säilyy eikä lajinsisäiseen aggressioon sorruta.

Kaikki ihmisen hämmästyttävät saavutukset ovat seurausta siitä että ihminen on sosiaalinen olento, ja kaikki lajinsisäisen väkivallan purkaukset taannuttavat henkisesti ja pitkään jatkuessaan raaistavat yksilöitä. Siksi regressioon perustuvat järjestelmät, kuten natsismi, eivät koskaan tule menestymään. Paljon tuhoa ne kuitenkin voivat saada aikaan ennen sisäistä hajoamistaan.

>> Jännää, että otat esille lajin selivitymistaistelun. Adolf Hitler asetti rodun olemassaolon yksilön edelle. Teissä on erona vain se, että sinä puhut lajista ja Hitler roduista. Ehkäpä sinun keinosi ovat vähemmän suoraviivaisen väkivaltaisia, mutta kumpikin tavoite edellyttää väkivaltaa.

Lajin käymä selviytymistaistelu on kylläkin taistelu eri mielessä kuin Hitlerin taistelut. Ehkä haluaisit selvittää lukijoille mikä on se ainoa "oikea" taistelu? Joka tapauksessa: laji selviytyy, jos selviytyy, sosiaalisena lajina, joka välttää sortumisen lajinsisäiseen aggressioon. Linkolan tarjoamaa vaihtoehtoa ei ole. Lausumassasi sinä yhdistelet mielteitä suoraviivaisen väkivaltaisesti, mutta ehkä tavoitteenasi sitten on väkivalta?


Tätä keskustelua muuten on turhaa astua enää askelmaakaan pitemmälle, koska puheenvuorosi muuttuvat seuraavassa vaihessa parodioiksi.

laadukkuus kirjoitti:

Natsi-Saksassa patriarkaattinen talonpoikainen perusperhemalli oli opillisesti ainoa mahdollinen, koska tällainen perhe piti kokea johtajavaltaisen yhteiskunnan pienoismallina. Ikään kuin jokainen isä voisi olla oman perheensä Führer. Tätä natsit pitivät "terveenä", mikä mielestäni voi siis kertoa jotain yleistäkin siitä miten opillisista lähtökohdista yksittäiset asiat määräytyvät ja arvottuvat.

Tästähän puhuin, vaikka irrotatkin kontekstista yhden lauseen, jonka punaisia vaatteita ripustelet omille pyykkinaruillesi. Ilmankos niitä riitasointuja sikiää. Mitä perhemalliin sinänsä tulee, omasta mielestäni vahva matriarkaattinen perusperhe on se jossa lapset saavat vankimman perusturvallisuuden ja kasvuunsa parhaat edellytykset.

>>> Kuinka ollakaan, varmasti suurimmaksi osaksi tuo lausahdus, että ne kaikki -ismit ovat pahuuden alku jne., lausutaan monen promillen humalatilassa, joka kertookin kyseisen todistelun mielekkyydestä.

En lähde arvailemaan, onko tällainen päättely sinulla alitajunnassa, vai jossain muualla, tai kykenetkö tällaisen täydellisen laaduttomuuden myöntämään, mutta taitaa olla aika turhaa tällaista ryhtyä käsittelemäänkään.

En myöskään lähde mukaan arvausleikkiin siitä millainen on "oikea" liberaali.

Moraalisten tuntojen kannalta on olemassa olennaisia aspekteja, jotka toissijaistavat kysymyksen onko kohdeltavana kaukainen vai läheinen ihminen. Aggressioiden tuhovoimat ja niihin liittyvä psyykkinen regressio ovat ensisijaisesti kohtelijan, eivät kohdeltavan taakka. Lajin selviämistaistelun kannalta on olennaista että yhteisöllisyys säilyy eikä lajinsisäiseen aggressioon sorruta.

Kaikki ihmisen hämmästyttävät saavutukset ovat seurausta siitä että ihminen on sosiaalinen olento, ja kaikki lajinsisäisen väkivallan purkaukset taannuttavat henkisesti ja pitkään jatkuessaan raaistavat yksilöitä. Siksi regressioon perustuvat järjestelmät, kuten natsismi, eivät koskaan tule menestymään. Paljon tuhoa ne kuitenkin voivat saada aikaan ennen sisäistä hajoamistaan.

>> Jännää, että otat esille lajin selivitymistaistelun. Adolf Hitler asetti rodun olemassaolon yksilön edelle. Teissä on erona vain se, että sinä puhut lajista ja Hitler roduista. Ehkäpä sinun keinosi ovat vähemmän suoraviivaisen väkivaltaisia, mutta kumpikin tavoite edellyttää väkivaltaa.

Lajin käymä selviytymistaistelu on kylläkin taistelu eri mielessä kuin Hitlerin taistelut. Ehkä haluaisit selvittää lukijoille mikä on se ainoa "oikea" taistelu? Joka tapauksessa: laji selviytyy, jos selviytyy, sosiaalisena lajina, joka välttää sortumisen lajinsisäiseen aggressioon. Linkolan tarjoamaa vaihtoehtoa ei ole. Lausumassasi sinä yhdistelet mielteitä suoraviivaisen väkivaltaisesti, mutta ehkä tavoitteenasi sitten on väkivalta?


Tätä keskustelua muuten on turhaa astua enää askelmaakaan pitemmälle, koska puheenvuorosi muuttuvat seuraavassa vaihessa parodioiksi.

Lue lisää

ensikerralla kun alat puhumaan taloustieteestä, niin mieti kahdesti kannattaako tuolla ymmärryksellä nykyaikaisesta taloustieteestä alkaa esittämään vastaväitteitä, kun sinulla ei ole minkäänlaisia edellytyksiä edes yksinkertaisten taloustieteen perusasioiden ymmärtämiseen. Varmasti taloustiede saattaa näyttää taikuudelta, jos sellaisia asioita kuin optiot, futuurit jne. tutkii ilman teoreettista pohjatietoa, mutta kyllä niillä on selkeä suhde todellisuuteen ja tarkoitus, jonka ymmärtää kun perehtyy nykyaikaiseen teoriaan tarpeeksi hyvin. Kansainvälinen kauppa ei ole vain keinottelua, ja keinottelullakin on oma tarkoituksensa.

Ja näin keskustelun lopuksi, mitä tuli alkuperäisen kysyjän esittämään kysymykseen, niin toivottavasti hänelle ei jäänyt mitään väärinkäsityksiä, joita sinä yritit ujuttaa Kantin filosofian mukaan noin salakavalasti. Kantin alkuperäisessä asiayhteydessä ei ollut mitään sosialistisia vivahteitakaan, vaan kysymys oli klassisen kristillisestä ajatusasetelmasta, jossa moraalia pohdittiin metafysiikan kautta. Kant oli myös liberaali.

Liberaali kirjoitti:

ensikerralla kun alat puhumaan taloustieteestä, niin mieti kahdesti kannattaako tuolla ymmärryksellä nykyaikaisesta taloustieteestä alkaa esittämään vastaväitteitä, kun sinulla ei ole minkäänlaisia edellytyksiä edes yksinkertaisten taloustieteen perusasioiden ymmärtämiseen. Varmasti taloustiede saattaa näyttää taikuudelta, jos sellaisia asioita kuin optiot, futuurit jne. tutkii ilman teoreettista pohjatietoa, mutta kyllä niillä on selkeä suhde todellisuuteen ja tarkoitus, jonka ymmärtää kun perehtyy nykyaikaiseen teoriaan tarpeeksi hyvin. Kansainvälinen kauppa ei ole vain keinottelua, ja keinottelullakin on oma tarkoituksensa.

Ja näin keskustelun lopuksi, mitä tuli alkuperäisen kysyjän esittämään kysymykseen, niin toivottavasti hänelle ei jäänyt mitään väärinkäsityksiä, joita sinä yritit ujuttaa Kantin filosofian mukaan noin salakavalasti. Kantin alkuperäisessä asiayhteydessä ei ollut mitään sosialistisia vivahteitakaan, vaan kysymys oli klassisen kristillisestä ajatusasetelmasta, jossa moraalia pohdittiin metafysiikan kautta. Kant oli myös liberaali.

Lue lisää

Alkuperäinen kysymyskin ratkesi, lopultakin. Jos apteekkari oli suomalainen, vaimo parannettiin, koska liberalismi ei ole aiheuttanut yhtään kuolonuhria.

ahaa kirjoitti:

Alkuperäinen kysymyskin ratkesi, lopultakin. Jos apteekkari oli suomalainen, vaimo parannettiin, koska liberalismi ei ole aiheuttanut yhtään kuolonuhria.

:D

Liberaali kirjoitti:

on uudelleentulkintaa, alkuperäisessä asiayhteydessä ei puhuta mistään ylihinnoittelusta. Tuote on siis aivan oikean hintainen, mutta Heinzin vaimolla ei ole varaa siihen. Eli mitään ongelmaa ei ole, on aivan normaalia, että kauppiaat pyrkivät myymään tuotteita voitolla, ei tappiolla. Sinustako ongelma ratkeaisi niin, että apteekkari luopuisi voitontavoittelusta ja siten ajaisi itsensä pois markkinoilta?

Alkuperäinen Heinzin dilemmahan liittyy filosofiassa Kantin moraalifilosofiaan, joka ei ollut mitään vapaan talouden kritiikkiä. Kant oli taloudellisesti ajateltuna liberaali.

Lue lisää

Kenen mielestä oikea hinta? Vain kauppiaan omasta mielestä, ei asiakkaan.

Vapaassa markkinataloudessa hinta määräytyy kilpailun, ei kauppiaan subjektiivisen hinnoittelun kautta. Tuotteen hinta on väärä, jos kukaan ei pysty sitä ostamaan, tai kilpailijat pystyvät myymään sen halvemmalla.

Kuvailtu ongelma ratkeaa sillä, että lääkkeen tarvitsija etsii toisen toimittajan tai valitsee vaihtoehtoisen hoitomuodon.

Tässä hieman parempi muotoilu tuosta:

” Heinzin vaimo sairastaa syöpää. Paikallinen apteekkari on kehittänyt lääkkeen, joka voisi parantaa vaimon. Lääkkeen valmistuskustannukset ovat apteekkari pyytää tuotteesta 1 000 euroa. Heinz saa kerättyä kasaan 500 euroa, mutta apteekkari ei suostu myymään lääkettä halvemmalla eikä antamaan maksuaikaa. Pitäisikö Heinzin varastaa lääke, jos muuta mahdollisuutta sen saamiseen ei ole?”

Ihan ensiksi:

Voi vettu, mitä surkeaa pas kanjauhantaa moinen "dilemma" tässä ketjussa on saanuta aikaan! Itseään suurina ajattelijoina pitävät ääliöt taittavat peistä hinnan muodostumisesta! Se ei liity asiaan MITENKÄÄN. Koska vain Heinzin näkökulman faktat vaikuttavat vaimon pelastumiseen tai kuolemaan ja faktat ovat:

1. Vaimon on pikaisesti kuolemassa syöpään
2. Apteekkarilla on lääke, jolla vaimon voisi vielä pelastaa
3. Heinzilla ei ole varaa lääkkeeseen
4. Pitäisikö Heinzibn siis varastaa lääke vai ei?

Hei te hinnanmuodostusidiootit, tässä ei ole kysymys mitä HINNALLE pitäisi tehdä, mistä se muodostuu tai kenties pitäisi muodostua, eikä kysymyksessä ole sekään mitä apteekkarin, vaimon tai hintalautakunnan pitäisi tehdä. Kysymys koskee vain mitä HEINZIN pitäisi tehdä.

No eettisesti, moraalisesti, filosofisesti ja inhimillisesti ainoa oikea vastaus on: TIETENKIN PITÄISI VARASTAA SE HELVETIN LÄÄKE JA NOPEASTI!

Joka muuta esittää, on sielunrakenteeltaan rautakankiakin jäykempi kaksinaismoralistipelle, jonka älykkyystarpeet eivät riitä filosofoimaan muusta kuin korkeintaan aamypökäleensä sitkosta ja väristä.

oli...? kirjoitti:

Mikäs tuossa on se ongelma? Ei tietenkään pidä varastaa. Jos jollain on varaa ylihinnoitella, hän on merkittävä taloudellinen toimija. Talouden lait sanovat että omaisuus ja sen hinnoittelu on loukkamatonta. Heinzin vaimo pääsee kuoltuaan talouden taivaaseen, mihin hän ei pääsisi jos tekisi taloususkonnolle syntiä.

Lue lisää

hahaha vitun rotta
t:kuutti

Luomuketsuppia hinnasta välittämättä!