Lapsi vanhemmille joilla ei edes ole minkäänlaista vastuuntuntoo elää perhe- elämää, joilla ei suhteet suju ja tuuptaan sitä rääpälettä hoitoon mitä ihmeellisimpään paikkoihin jotta voi bilettää välillä oman ikäistensä seurassa.
Kuka syntyisi mielummin elämää kokeneelle vanhemmalle aikuiselle kuin kakaralle leikkikaluksi ja nukeksi? Joskin ihan kaikki vanhemmatkaan lapsen tekijät eivät ole murkku ikäistä sen kehittyneempiä mutta kuitenkin säälin eniten näiden teinien kakaroita, mihin riepotukseen ne joutuukaan monet. Varsinkin isättömiä lapsia tekevät teinit. Kenellä ne hoidatuttaa penskaansa kun hakevat uutta kumppania vimmalla? Lyödäänkö ne rääpäleet vanhemmille vai mihinkä?
Kuka syntyisi mielummin elämää kokeneelle vanhemmalle aikuiselle kuin kakaralle leikkikaluksi ja nukeksi? Joskin ihan kaikki vanhemmatkaan lapsen tekijät eivät ole murkku ikäistä sen kehittyneempiä mutta kuitenkin säälin eniten näiden teinien kakaroita, mihin riepotukseen ne joutuukaan monet. Varsinkin isättömiä lapsia tekevät teinit. Kenellä ne hoidatuttaa penskaansa kun hakevat uutta kumppania vimmalla? Lyödäänkö ne rääpäleet vanhemmille vai mihinkä?
Vastaukset 32
Vanhimmat
Kysyn teiltä "vanhemmilta ja viisammilta" (jota, ette selkeästikään käytöksellänne ole), kuinka te jaksatte? Eihän se ole teidän asia puuttua MUIDEN elämiin. Tunnen monia (minä myös), jotka ovat olleet hienoja nuorina äiteinä. Mahtavia. Eivätkä ole juokseneet baarissa etsimässä uutta kumppania.
"Säälin eniten näiden teinien kakaroita," Kuinka monen nuorenäidin elämää olet seurannut? Veikkaampa, ettet yhdenkään. Yleistät aivan turhasta asiasta, mikä ei sinulle kuulu. Elä sinä omaa elämääsi vain. Ei meitä nuoria/teiniäitejä kiinnosta sinun haukkusi :) Meidän lapsistamme tulee vielä hienoja aikusia.
En tietenkään väitä, että kaikki teiniäidit olisivat täydellisiä äiteinä. Ainahan on näitä, mutta niin löytyy myös näistä "Elämää kokeneista vanhemmista aikusista", jotka eivät ole vanhemmiksi. Mutta kylläkin niitä löytyy.
Syntyisitkö mielummin teinille kuin aikuiseen ikään ehtineelle vanhemmalle? Kumpi on vastuuntuntoisempi, elämää kokenut, nähnyt vai joku kakara joka on itsekkin vähän aikaa sitten kohdusta pihalle tullut?
Minä synnyin alkoholistiperheeseen...
Äitini oli 32v ja isäni 35v.
Vastaukseni (=keskisormi) voit päätellä tuosta itse.
Jokainen voi epäonnistua.
toivottavasti kukaan ongelma perheeseen kuuluva ei ainakaan tee lapsia nuorina ilman et ei ole selviytynyt traumoistaan sillä muuten jatkaa sitä sukunsa perinnettä varmasti.
Ei kannata aliarvioida nuorempia äitejä... iästä riippumatta kaikki ovat kumminkin samanlaisia... jos on nuori äiti niin ei se tee yhtään huonommax äidix... Te "kunnon" vanhemmat äidit voisitte välil miettii et onko siitä jotai haittaa jos joku sattuu olee teiniäiti, ei heitä tarvii näkemättä aliarvioida!!
Kylläpä sinä jaat innokkaasti tietojasi, jotka pohjautuvat... ei mihinkään. Olettamuksia omasta maailmankuvastasi, ei muualta... Älä jaa neuvoja asioista, joista et välttämättä mitään tiedä. Älä jaa tietoa faktana, jos se todellisuudessa ei sitä ole... Toisaalta mehän olemme se ryhmä, me lukijat, joiden kuuluu erottaa potaska todellisesta tiedosta. Meidän kuuluu olla niitä kriittisiä lukijoita. Ja voin todentotta sanoa, että suurin osa suomi24:n keskustelupalstan "faktatiedosta" on täyttä kukkua.
Sinä et syntyisi teinille. Se on sinun ratkaisu, mutta voidaanko me päättää kelle me synnymme? Minä olen nyt 16, kolmen kuukauden ikäisen poikalapsen äiti. Ja en ole vielä kertaakaan saanut haukkuja kasvatuksestani, enemminki kehuja. Olen omastakin mielestäni tasapainoisempi kuin muut nuoret. Olen aina liikkunut itseäni montakin vuotta vanhempien seurassa, joten tällöin minua ei ole koskaan kiinnostaneet nk. teinikännäykset tai huumekokeilut tai kotoa karkaillut. Minä olin valmis äidiksi, ja sen takia otinki lapsesta vastuun. Kyllä minä synnyn tasapainoiselle nuorelle ennemmin, kuin vanhemmalle kolmekymmpiselle uraäidille, jolla ei ole aikaa lapsilleen.
etpä osaa ainakaan julkisesti käyttäytyä,enpä usko että palsta on tarkoitettu riitelemiseen kuka on mikäkin äiti
Musta vähän tuntuu, että niin teineille kuin aikuisillekkin sattuu vahinkoja yhtä paljon suhteessa raskauksien kokonaismäärään.
Tottakai tilanne on ikävä kun joku seitsentoistakesäinen pamahtaa paksuksi: opiskelut vielä edessä, poikaystävä on lähinnä hoito, ja täysi-ikäisyys häämöttää houkutuksineen. Ei varmaan kauhean kivaa teiniäidillekkään, ja vahvasti epäilen, että suunnitellusti. Aborttiako suosittelet jos vahinko on käynyt? Siinä on aika vähän aikaa päättää abortista, ja minusta on ihan inhimillistä (ja kertoo myös äidillisistä vaistoista) tehdä päätös, että yrittää ottaa vastuu pienokaisesta. Kristallipalloa kun ei siinä kohtaa ole mistä näkisi, että kaikki tulee joka tapauksessa menemään mönkään.
Kun taas 10 vuotta naimissa olleelle perheenäidille käy vahinko, niin kukaan ei moralisoi itse vahinkoa, vaikka kyseinen nainen ei haluaisi enää yhtään lasta ja tilanne olisi vähintäänkin yhtä harmillinen.
Mutta kyllä mä uskon, että suurin osa näistä teiniäideistä kuitenkin yrittää kantaa vastuunsa. Loppujen lopuksi näitä bilehileäitejä on aika vähän. Nehän onkin juuri niitä mistä mainitsit, jotka tuuppaa tenavan hoitoon mihin sattuu kun täytyy kiitää radalla pari kertaa viikossa vähintään. Niihin kiinnittää huomiota ennemminkin siksi koska niiden käytös on niin silmiinpistävää, ei siksi, että niitä olisi kovin paljon.
Suunniteltuja alaikäisten raskauksia en hyväksy ollenkaan. Silloin tulee mieleen väksinkin, että kyseessä on lähinnä vaan jonkun sisällön hankkiminen elämään nyt kun muutakaan ei ole, eikä opiskelutkaan kiinnosta. Mikäs sen suloisempaa kuin kotileikki sen söötin lippispäisen bemarikuskin kanssa, sillähän on ollut ajokorttikin jo puoli vuotta, kaupassakin voidaan käydä kuin oikea perhe..
Eikös nuo kapakat ole täynnä yksihuoltajia jotka epätoivoisesti hakee kumppania? Tuskin vakituiseesa suhteessa elävän, vaikka mitä vahinkoja sitten tehtäisiinkin niin tarvii bilettää kuppiloissa säännöllisesti. Kotileikit onnistuu työteliäästi iäkkäämmiltäkin vanhemmilta niin miten ihmeessä ne onnistuu nuorilta? Ja vahinko lapsen tai lapsien tekeminen ei hillitse nuoren menohaluja ja toivoo löytää uusi kumppani joten lapsethan kärsii aina vanhempien puutteesta tällaisille nuorille tai vähän vanhemmillekkin parisuhteessa epäonnistuneiden kanssa.
Suosittelen kumia muiden ehkäisyjen lisäksi aina pitkän aikaa uusissa suhteissa. Toisen menneisyyttä ja seksuaali käyttäytymistä kun ei voi tietää, HIV on kasvava uhka myöskin . Mihinkään ei ole luottamista. Nykyään ei enään tarvitse tulla vahinkoja kun kaikki keinot niiden ehkäisyyn on keksitty. En itsekkään ole mitään vahinkoja maailmaan onnistunut saattamaan. Abortti pillerit ja abortit ovat viimeinen hätä keino jos ehkäisy on jäänyt jostain syystä hoitamatta tai pettänyt ja ihan normaaleja hyväksyttäviä apukeinoja sen sijaan että vahinkoja olisi pakko tehdä.
ei sillä ole väliä minkä ikäinen äiti on, koska se on silti yhtä tärkeä ja yhtä rakas. eikö? veikkaan että nyt alkaisi olla jo hyvä aika lopettaa tuo paskanjauhaminen, kun ei täällä kukaan jaksa kuunnella enää tuota jankutusta.. enkä taida olla ainutjoka on tätä mieltä.
..jokainen varmasti haluaisi syntyä äidille, joka huolehtii ja kantaa vastuun lapsestaan. Ikään katsomatta. Teiniäiti voi sen tehdä -tai olla tekemättä- aivan kuten vanhempikin äiti.
hieno kommentti:)Tähän ei ole enään mitään lisättävää.
Jos ei edes osaa itsestään huolehtia niin ettei vahinkoja pääse syntymään. Pystyykö nuori antaan lapselle enemmän laadullisempaa hoitoo kuin vanhempi? Ei ainakaan kukaan nuori tyydy elämään pelkän lapsen kanssa vaan hakee uutta kumppania vimmatusti. Tiedän sen kun äitini jäi nuorena yksinhuoltajaksi ja sen jälkeen se kaikki uusien suhteiden luomiseen ja kuherteluun keskittyminen oli lapsilta pois. Pikku sisarukseni kärsi tilanteesta pahiten. Esikoisena selviydyin paremmin mutta vasta aika pahojen vastoinkäymisien myötä. Näitä masentumisia ja elämän hallinnan vaikeuksia tulee enemmän nuorten tekemille lapsille, uskoisin niin ja olen nähnyt niin monia muitakin saman kohtalon omaavia. Meni pitkään että toivuin siitä vääristyneestä perhemallista mitä vanhemmat antoivat lapsilleen. Opetti se sen verran etten itse lapsia tee koskaan vaan nautin elämästäni aikuisuudessa sen mitä lapsuudessani menetin. Elän vain itselleni nauttien harrastuksistani mitä en koskaan voinut lapsuudessani harrastaa. Olen yhtä itsekäs kun olivat ne vitun aikuiset jotka lapsuuteni pilasivat. Turhaan tekivät minut kun en jatka surkeeta sukuani ainakaan omalta osaltani!
Että puhut nyt vain ja ainoastaan omakohtaisesta kokemuksestasi ja omista vanhemmistasi. Et kaikista nuorista äideistä.
Sääliksi käy niitä jotka eivät nauti nuoruudestaan ja vapaudestaan ilman kahleita vapaasti. Itselleni olisi ollut kamalaa jos olisi täytynyt elää nuorena jotain rajoitettua perhe- elämää. Ei se ole normaalia jos oman ikäiset opiskelee ja bailaa meno mestoissa kun itse väsäisin kakaraa ja alkaisin leikkiin kotia. Johan se on ihan luonnotonta.
Täällä on ilmeisesti pakko toistaa itseään jatkuvasti, kun nämä "kaiken nähneet" eivät ilmeisesti ilman toistoa ymmärrä.
Suurin osa nuorista huolehtii kyllä ehkäisystä, aivan kuten vanhemmatkin ihmiset jotka eivät lasta halua. Kummassakin ryhmässä on lisäksi tietenkin näitä, jotka luottavat vain hyvään tuuriin eivätkä ehkäisyä vaivaudu käyttämään, sekä niitä, joilla se jostain syystä pettää. Nuoret vain nostetaan tässä asiassa enemmän esille, ja saadaan aikaiseksi juuri tuollainen mielikuva, että nuoret ovat vastuuttomia eivätkä kykene huolehtimaan edes itsestään.
"Ei ainakaan kukaan nuori tyydy elämään pelkän lapsen kanssa vaan hakee uutta kumppania vimmatusti". Entä ne nuoret, joiden suhde kestää lapsesta huolimatta? En aivan ymmärrä pointtiasi tässä asiassa, kuinka voit yleistää sen pelkästään nuoriin? Vanhemmatkin äidit jäävät yksinhuoltajiksi ja hakevat niitä uusia kumppaneita, ehkä jopa kipeämmin kuin nuoret koska ajattelevat tarvitsevansa sen elämänkumppanin ennenkuin on "liian myöhäistä".
Vaikka olet itse sattunut syntymään "huonolle" äidille, ei se silti tarkoita sitä että kaikki nuoret niitä olisivat. Joten jätetään nämä yleistämiset nyt vihdoin ja viimein pois?
Niin, ja itse en ole teiniäiti.
Minä luulen, että nuorten (teini-ikäisten) vahinkoraskaudet tulevat helpommin esiin kuin vanhempien, parisuhteessa olevien. Monestikin varmaan jo siistä syytä, että niistä on vähän pikku pakko kertoa vanhemmille, ystäville jne. Tuskinpa kukaan vakiintuneessa avo-/avioliitossa oleva vahingon sattuessa mainostaa, että "prkl kun sattui vahinko"... vaan tekee joko abortin kaikessa hiljaisuudessa, tai sitten synnyttää lapsen muka toivottuna iltatähtenä tms. Tuskin kukaan edes tällaiselta tulee kysymään, että oliko tuo vahinko... toisin kuin teiniltä.
Enkä minäkään ole teiniäiti (äiti kylläkin) - enkä edes teini.
Kyllä minäkin totta kai säälin niitä lapsikultia jotka joutuu kokemaan helvetin kasvaessaan mutta en todellakaan antaisi omaani ihmiselle joka on noin surullinen ja täynä katkeruutta; sellaisen ihmisen kanssa en haluaisi lapseni joutuvan kasvamaan.
Mutta oli ikä 15v taikka 35v, et voi sanoa että nuori äiti on huono äiti ja sinun lainen ei ole, kun se ei ole lainkaan ikäsidonnaista, vaan vanhemmissakin on YHTÄLAILLA huonoja ja hyviä vanhempia, kaikki on ihmisistä kiinni. On lapsellista ja todella kaikkea muuta kuin kokenutta suoltaa moista paskaa. En silti sano etteikö teinivanhemmissa oli monenmoista häslinkiä; ei ole duunia, ei omaa kotia, ei rahaa, ei ehkä autoa; vain vanhemmat ja lapsi. Ihan perusjuttu omasta mielestäni on että perusasiat kuntoon ennen lapsia; mutta kaikille ei niin onnnekkaasti käy, kuitenkin he päättävät pitää elämän siemen ja he tarvitsevat apua ja tukea siinä; ei hysteeristä lässytystä ja loukkaamista.
Asioiden eteen pitää tehdä jotain.
Miten voit sanoa itseäsi (en tiedä sanoitko mutta anyway) kokeneeksi kun sitä et selvästikkään ole; kirjoituksesi on varsin ala-arvoinen ja loukkaava, niitä kohtaan keitä tuollainen loukkaa.
Eikö pääasia ole lapsen onni? Miten sinä siihen vaikutat kun marmatat täällä synkkyyttäsi; tee jotain kongreettista, muuta asioita, auta ihmisiä ja lakkaa pillittämästä ja olemasta surullinen. Ihan tosi; kukaan ei pelastu että sinä selvität asioita jossain suomi24:n nettipalstalla.
Ikävää ettei kaikki voi saada lapsia muttei sitä voi muihin purkaa vaikka se on todella surullinen asia.
lapsi on aina ihme.
tuli se sitten teinille tai vanhukselle.
on teinejä, jotka eivät ole vielä kypsiä kasvattamaan omia lapsia, Mutta
on myös vanhuksia, jotka eivät myöskään kykene vanhemmuuteen ja vastuuseen.
olen itse seurannut hyvinkin läheltä, monien teinien elämää lapsen/lasten kanssa, joka on sujunut erittäin hyvin.
Jopa vanhuksia paremmin.
Olen seurannut samallain vanhuksien elämää lastensa kanssa.
Ei voi katsoa ikään, onko hyvä ja vastuullinen vanhempi.
Ei se katso ikää, niinkuin ei moni muukaan asia.
Ja kyllä, minä olisin voinut syntyä teinin lapsena, ehkä jopa mielummin kuin vanhuksen.
Onhan suurimmalla osalla teineistä enemmän aikaa ja mielenkiintoa touhuta lastensa kanssa mitä työssäkäyvillä ja tapoihinsa kangistuneilla vanhuksilla.
Elämää on monenlaista.
No jos sinä edustat sitä vanhempaa ja kypsempää äitiä ja olet se vaihtoehto esim. nyt vaikka mun omalle äidilleni joka oli nuori minut saadessaan, niin ehdottomasti valitsen äidikseni sen teinin. Sun kirjoituksestasi oikein pursuaa se "kypsyys" ja "elämänkokemus" mistä niin kovasti paasaat ja mitä pidät tärkeänä.
Oma äitini sai esikoisensa 17-vuotiaana, neljännen lapsen synnytti 24-vuotiaana ja voin sanoa ettei parempaa äitiä, isää ja lapsuutta olisi voinut kellään olla.
Eli; ei kannata lässyttää iästä, ihmisistä kyllä.
Minä sain omani 18-vuotiaana ja lapseni ei kerta kaikkiaan voisi parempaa äitiä saada; ei minua hävetä sitä myöntää enkä halua mainostaa itseäni, mutta tiedostan sen ihan puhtaasti itsekin, että olen todella hyvä äiti kaikin puolin, lapseni on todella onnellinen ja iloinen veitikka.
itse asuin teini-äityiden vuoksi aikonaan ensikodissa ja silloin asuessani siellä meitä oli vain muutama reilusti alle puolet teini-ikäisiä loput olivat 20-40vuotiaita eli kaiken ikäisiä. Ainut ero et meistä jokainen alaikäinen asui perhesiivessä eli oli lapsen isä mukana. Mistäköhän mahtoi johtua et yh-äidit, eivät olleet teini-ikäisiä, eikä sieltä silloin löytyny teini-ikäistä.
Muistan yhdenkin mamman sieltä ikää oli lähemmäx kolmeekymmentä, nii lapsi kiersi yöt, joka asukin luona vuorollaan et mamma pääsee miehen metsästykseen. Aika yleistä oli myös mammojen yhteiset ryyppyreissut.
Riippuen tietysti aina ihmisistä itsestää viittiikö tenavastaa huolehtia ei iästä!
Toisaalta kun miettii läpikotaisin asiaa teininä lapsen tehnyt, "noinniinku eron tultaessa" lähtee sitä kumppaniaa "metsästää" on nää lapset jo aika isoja ei mitää rääpäleitä enää, eikä mammakaa vielä mikää vanha ole :))
moi!! itse olen raskaana ja haluaisin tietää niistä ensikodeista.. :) voiko 16 vuotias mennä sinne vai onko sinne joku ikäraja..?
...luonnollisestikin 20-40 vuotias nainen jos asuu ensikodissa, nii elämässä on vialla jotain muutakin kuin vain se, ettei ole miestä. Siis et kai yleistänyt niiden ensikodissa asuvien naisten mukaan, että noin kaikki 20-40-vuotiaat naiset hoitavat asiansa? Yleensä ne hoitavat asiansa niin, etteivät tarvitse tuettua asumista...
ei todellakaan ollut kyse yleistyksestä! Ei minkäänlaisesta! Oli vain esimerkki jonkinlainen siitäkin, ettei kaikki yli teini-ikäiset kuitenkaan pysty sen parempaa tai huonompaa. Miten niin yleensä hoitavat asiansa niin?
Täällä palstalla aika yleistä on teini-äitien haukkujilta:teini-äitien yleistäminen huonoiksi. Kyse on kuitenkin, joka ikäryhmästä löytyy hyviä ja huonoja äitejä ja isejä. Löytyy kuitenkin teini-vanhempia, jotka pysyvät yhdessä vielä lapsen ollessa jo aikuisikäinen, kuin myös eronneita. Löytyy aikuisikäisiä vanhempia, joille ero tulee, ennenkuin lapsi on täysikäinen.
On aikuisia aviopareja, joille ero tulee raskauden aikana tai jälkeen. On teinejä, jotka jää yh-äideiksi jo raskaus aikana. On teinejä jotka eroavat myöhemmin.
Ei, ei ollut kyse yleistyksistä, vaan mitä itse on elämän matkan varrella huomannut.
Yleistä, jos pitäisi ruveta, niin voisin yleistää Suomessa ravintoloihin on 18-vuoden ikäraja, moniin paikkoihin enempi. Siitä jos lähtis miettii yh-äitejä joilla pienen pieni lapsi, niin mitäköhän ikäryhmää mahtaisi nämä yh-äidit edustaa, jotka siellä "metsästää" miehiä.
Lopuksi vielä, vaikka itse teininä olen äidiksi tullut, en tahtoisi siltikään alaikäisten omia lapsia tekevän.
ei ole ikärajaa! Ota yhteys lähimpään sosiaalivirastoon tai suoraan yhteyttä lähimpää ensikotiin ja kysy sieltä. On meinaa jonoja niihin nykypäivänä.
Tuntuu, että jos joku on ollut lapsensa kanssa (ja odotusaikana) ensikodissa; hän on pohjasakkaa. Musta on sanoinkuvaamattoman hienoa, että sellaisia paikkoja on, joihin voi mennä valmistautumaan tulevaan, ja monelle se on myös paikka opetella perusasioita ja olla tarkkailtavana; niille jotka sitä tarkkailua tarvitsevat.
Kunpa vain jokainen, 15v, 25v, 35v ja 45v äidit (ja isätkin) ymmärtäisivät lapsen merkityksen, mutta valitettavasti niin ei aina ole.
Monet lapset kärsii, mutta kärsivien lasten vanhimmat ovat eri-ikäsiä, ei teinejä kaikki.
On tehty vaikka minkämoisia tilastoja kaikesta ja on yksikin olemassa jossa on tutkittu, että yksinhuoltajien lapset saaat elämäänsä paremmat eväät kuin ydinperhelapset.
Itse en noihin tilastoihin juurikaan perusta sillä se ei kerro koko totuuttaa, antaa osviittaa.
Kerroinpa kuitenkin.
olikaan???
Ainakin katkeruus paistaa tekstistä niin paljon läpi ettei oikein tiedä pitäskö itkeä vai vetää päähän sunlaisias..
Ilmeisesti kuulut kategoriaan "käyn hedelmällisyyshoidoissa kun ei muuten tärppää"
Ja kun et muuta enää keksi niin haukut täällä teiniäitejä ajan kulukses.
Huvinsa on kullakin.
Kyllä suurin osa teiniäideistä hoitaa lapsensa paremmin kuin nää ns.normiiässä synnyttävät.
Näkökantaa on kummistakin äideistä.
Kaikista ei tuu hyviä äitejä tekemälläkään ja tiedän paljon 25-40vuotiaiat naisia joille en todellakan toivo yhtään lasta tässä elämässä.
Syitä on monia ja rahalla ei saa aina vaikka kuinka haluaisi.
Jostakin syystä mun nimimerkki ei toimi, mutta kirjotetaan sit ilman...
Mä olen kahdeksantoista ja mulla on kolmikuinen tyttö, turha täällä asioistaan selitellä kun seuraavaks mut leimataan katkeraksi vanhaksipiiaksi, mutta mulla on isätön lapsi siksi, että mies halusi pitää lapsen ja mä suostuin harkinnan jälkeen ja sitten jätti meidät.
Mitä miehen hakemiseen tulee, mä en halua miestä ennen kuin itse tunnen niin. Mulla ei ole aikaa seurustella koska haluan hoitaa lapseni kunnialla.
Mutta jos nyt jätetään nämä arvostelut vähiin... kuka teitä enää oikeesti jaksaa kuunnella?
itse syntyisin mielummin nuorelle äidille,nuorena jaksaa paremmin.lapsien myötä kokemusta kertyy ja kypsyy todella paljon.tästä päätellen sinulla ei ole ainuttakaan lasta..enkä suosittele että hommaatkaan,ei pahalla.
No jo on jollakin jotain pahasti hampaankolossa.
Ikinä en ole miestä "vimmalla hakenut"
Mielummin syntyisin rakastavaan perheeseen, kuin ei rakastavaan.