Tässä kun on lukenut eri otsikoita, ei ole tullut hullua hurskaammaksi.
toiset suosivat pellavaa, toiset kivivillaa jne.
Toisaalta kun katsoo museoviraston sivuja, niin
eristämistä tärkempää olisi vuotokohtien tilkitseminen ja nurkkien vuoraaminen vuorauspaperilla. Ja sen jälkeen vaikka 22mm huokolevevyä päälle.Tämän pitäisi toimia ainakin jos hirren paksuus on 6-7".
Kommentteja
toiset suosivat pellavaa, toiset kivivillaa jne.
Toisaalta kun katsoo museoviraston sivuja, niin
eristämistä tärkempää olisi vuotokohtien tilkitseminen ja nurkkien vuoraaminen vuorauspaperilla. Ja sen jälkeen vaikka 22mm huokolevevyä päälle.Tämän pitäisi toimia ainakin jos hirren paksuus on 6-7".
Kommentteja
Vastaukset 11
Vanhimmat
tänä kesänä pistettiin pystyyn rantasauna käsinveistettyä pelkkahirttä ja valitsin eristeeksi pellavanauhan ja salvoksiin laitettiin pystytysvaiheessa vielä hitusen vuorivillaa jotta ei varmasti jää rakoja. Pellava eikä vuorivilla näy tai tursu mistään kohtaa.
jos haluat höyrysulun, laitat muovia, laitat kunnon villaa, ja se eristää loistavasti. eikä hengitä. jos laitat pellavaa tai muuta ilmavaa niin jätät muovit pois ja tilalle tervapahvi, se hengittää, mutta vaatii rakenteelta sen, ettei kosteus jämähdä eristeisiin, tuuletusvälit siis merkitsevät enemmän. kummallakin pääset samaan lopputulokseen, pellavalla vain tarvitset hieman paksumman kerrokset, näin.
jämähtämisellä ja tuuletuksella. Ulkovuorausessa on laudoitus ja sen alla hirsi ,tuuletuksen siis pitäisi toimia, eikö?Entä vuoraupaperin käyttö kannattaako sitä vetää sisäpuolisiin seiniin kauttaaltaan, vai vain nurkkiin
sinua lainatakseni, ei tarvi huolehtia, että kosteus jämähtää. Talot on kestäneet 100 vuotta ilman tuuletusvälejä, kun ei ole käytetty muita kuin hengittäviä materiaaleja. Sitten kun laitetaan mineraalivillaa, on syytä huolehtia tuuletusväleistä ja höyrynsuluista.
kun paksu tuulensuojalevy siis jos ulkopuoli on purettu
Tässä lisää sekoittavia kommentteja.Ennekuin lähdetään laittamaan yhtään mitään villaa mihinkään mietitään mikä on sen villoittamisen tarkoitus ja kohde?
Eli villoittamisen pääasiallinen tarkoitus on säästää lämmitysenergia kustannuksia.Eli siitä päästäänkin itse asiaan teetkö mökkiä vai taloa?
Sitten kun se on saatu selville mietitään tulevaa lämmitysmuotoa ja eritoten sen kustannuksia?Jos tönö on mökki ja ja lämmitysmuoto on puu omasta metsästä niin mikä järki on laitella villoja ollenkaan?Lienee sama poltatko siellä uunissa lämpöä saadaksesi puoli syliä vai yhden sylin puita.
Jos taas kyseessä on jatkuvasti lämmin esim.omakotitalo ja lämmitysmuoto jotakin melko arvokasta niinkuin sähkö tai öljy niin silloin on ymmärrettävästi järkevää miettiä villoitus asioita.
Mutta vieläkään ei villoiteta mitään vaan lasketaan oletetut kustannussästöt aiotulla lämmöneristys vahvuudella ja mietitään sen investoinnin mielekkyyttä eri näkövinkkeleistä,valitettavasti valtiovallalla on omia näkemyksiään tässä kohtaa joita pitää noudattaa.
Vasta sen jälkeen aletaan miettiä millä materiaalilla se eristys toteutetaan? Sen voi tehdä kaikilla olemassa olevilla materiaaleilla Kivivilla,lasivilla,pellava,puukuituvilla jne. tärkeää on toteuttaa projekti kokonaisvaltaisesti oikein kaikkia eristeitä ei pidä yhdistää kaikkien eri rakenneratkaisujen kanssa.
Ns.hengittävyys asiat ei ole mihinkään suuntaan pakottavia ainoa tärkeä on ottaa se rakennesuunittelussa huomioon valintoja tehdessä.
Kun pääasiallinen käyttötarkoitus on mökkeily toki talvellakin, niin puuta pöntöön.
Toisaalta sitten kun ajatteli että olisi peruslämpö päällä, niin ei sitten olisi talvella niin kosteaa, tietenkin sähkömittari raksuttaa, jos ei sitten laita kauko-ohjattua termostaattia.
puuta pönttöön vaan,niin mä tekisin joku muu voi tehdä jollakin toisella tavalla.Ei hirsirunko peruslämpöäkään välttämättä tarvi ne on vaan niitä asujien vaatimuksia.Tuuletukset kannattaa pitää kunnossa.
kai se lisäeristyksen tarve useimmiten tulee asumismukavuuden takia eikä lämmityslaskusta?
oma suositus: ensimmäiseksi ilmavuodot kuriin (lattianrajat, nurkat, ovet ja ikkunat ja niiden karmiraot jne), sitten (jos tarttee lisää eristää) lämpöleijonat sisäpuolelle, sitten (jos vieläkin tarttee lisää eristää) tuulensuojat ulkopuolelle ja vasta sitten (jos ihme kyllä ei vieläkään eristys riitä), koolaus ja pellava tai puukuitueriste (ekovilla/vastaava).
ei mineraalivillaa puutaloihin, ei muovejakaan.
Tuo on yleinen harhaluulo,että lisäeristyksen tarpeen määrittää asumismukavuus.lämmitys laskusta se nimenomaan tulee ja lämmityslaitteen alkuinvestointi kustannuksista,ei pelkästä asuinmukavuudesta.
Kyllähän teknisesti on mahdollista tehdä oikein mukava talvilämmin teltta jos vaan pörssi kestää sen lämmittämistä.
Lisäeristyksen tarpeellisuutta tulisi nimenomaan määrittää lämmityskustannuksista.Jos talo tuntuu talvella kylmältä niin ongelmat on muualla.Esim,hataruuteen oikea lääke ei ole lisäeristys vaan tiivistys vasta sen jälkeen mietitään lisäeristyksiä,jos se vielä tuntuu aiheelliselta.
Mineraali villoja ja muoveja voi halutessaan käyttää puutalossakin jos vaan ymmärtää niiden toiminta dynamiikkaa.Niissä on omat pienet pääsääntönsä mistä olisi syytä pitää kiinni ongelmien välttämiseksi mutta itsekin korjausrakentajana suosin rakenteita ilman niitä.
Seinien tiivistämisen jälkeen voi lisätä lämmöneristettä ylä- ja alapohjaan, sillä kompensoidaan seinien vähäisempää eristystä. Ainakin avoullakolle on helppo lisätä puhallusvillaa, ja jos lattiaa täytyy remontoida, samassa yhteydessä voi tarkistaa rossipohjan lisäeristystarpeen.