Sinä, yön kulkija,
hämärän hallitsija,
piiritit jälleen vuoteeni.
Tulit roihuten
pettoni alle.
Ajatukseni vangitsit,
sinuun tiukasti sidoit.
Teit minusta jälleen
kaipuun kerjaläisen
hellyyden vonkaajan.
Tulitikun kipinänä
kuljit päästä varpaisiin
ja takaisin.
Aikasi vaelsit
pyörteenä kiersit.
Kunnes taas katosit.
Miten olet voinut
muutamalla sanalla
halkaista minut,
jota vahvaksi,
vuoreksi luulin.
hämärän hallitsija,
piiritit jälleen vuoteeni.
Tulit roihuten
pettoni alle.
Ajatukseni vangitsit,
sinuun tiukasti sidoit.
Teit minusta jälleen
kaipuun kerjaläisen
hellyyden vonkaajan.
Tulitikun kipinänä
kuljit päästä varpaisiin
ja takaisin.
Aikasi vaelsit
pyörteenä kiersit.
Kunnes taas katosit.
Miten olet voinut
muutamalla sanalla
halkaista minut,
jota vahvaksi,
vuoreksi luulin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Osaat valita oikeat sanat ja laittaa oikeaan järjestykseenkin .
on vain helpomman tuntuista kirjoittaa. Kiitos jos sanani saivat sinussa mietteitä aikaan. Itse et ole ollenkaan huono sanavalinnoissasi. Öiden vaetaja sinäkin.
jokaisen runon, minkä kirjoitat tänne.
Öiden vaeltaja minäkin.
.... tota...miten nyt en osaa oikein ilmaista itseäni. Nye ei löydy sanoja. Olen oikeasti otettu ja hämilläni. Kiitos.
sattuvat ja halkaisevat kun sivaltaen sanotaan,
olet vahva ihminen...:=))) mutta nyt nin kaipuuta täynnä...hyvää päivänjatkoa aurinko taas paistaa
kannan kaipuun kiemuroita. Väsyneenä sitä kaipaakin enemmän. Olet aurinkoni, ystäväiseni.
Saat runoihisi oikeaa sisältöä,vahvakin voi
tulla yllätetyksi yön tunteina:)
vapisee, kun oikeat sanat osuvat kohdalle. Luulin, että olen jo immuuni kaikille hellille sanoille, runojen aiheuttamille tunnemyrskyille, mutta katin villat. En muutu koskaan ja oikeastaan en haluakkaan.