Hei, arvon mummit ja papat!
Minkä ikäisinä olette tulleet isovanhemmiksi? Ja miltä se on tuntunut ihan rehellisesti sanoen?
Itse olen tulossa mummiksi joulukuun lopussa. Olen vähän paniikissa!!! Apua! Olen kuitenkin vasta 41-vuotias. Kun katson peiliin, en näe mummia, vaan itseni...en mitään mummia. Kauheaa, mikä minussa on vikana?
Minkä ikäisinä olette tulleet isovanhemmiksi? Ja miltä se on tuntunut ihan rehellisesti sanoen?
Itse olen tulossa mummiksi joulukuun lopussa. Olen vähän paniikissa!!! Apua! Olen kuitenkin vasta 41-vuotias. Kun katson peiliin, en näe mummia, vaan itseni...en mitään mummia. Kauheaa, mikä minussa on vikana?
Vastaukset 30
Vanhimmat
on mukavaa.Itsekin tulin 41-vuotiaana mummiksi,nuorena vielä itseäni pidin,mutta nyt voisin jo tulla vaikka isomummiksi.En ole vielä,mutta ensimmäinen lapsenlapseni on jo siinä iässä.
Ei tule minusta mummia koskaan, lapset jäi tekemättä.
kuin monella!
Minustakin tulee mummi - ja juuri joulukuun lopussa! Olen ihan innoissani ja kudon vaaleanpunaisia tumppuja ja sukkia tyttövauvalle.
Eikö se normaali mummiksituloikä ole siinä neljän-viidenkympin korvilla (minä 47) - tosin hyvä ystäväni tuli mummiksi jo 35-vuotiaana.
Ei se mummiksi tulo ketään muuta - samalla tavalla meinaan pomppia rokkikonserteissa ja kulkea farkuissa ja bootseissa kuin ennenkin. Enemmän se äidiksi tulo elämää mullistaa kuin mummin rooli: pääasia että rakkautta riittää!
Ja onnea paljon! Autuas isovanhemmuus koitti minulle kun olin 42. On hyvä tehdä lapset ajoissa, silloin isovanhempanakin jaksaa temuta lastenlasten kanssa.
tultuanin mummiksi(lapsenlapset sanovat mummuksi)
Tenavat 5 kpl syntyivät yhteen syssyyn, paitsi nuorin, nyt vähän yli 2 kk vanha.
Toivottavasti sukumme - tai perheemme lisääntyy vielä! Eikä mikään epärealistinen toive, sillä kaksi nuorinta lastamme ovatkin vielä lukioikäisiä!
Olin ylpeä ja onnellinen kun viimeisin pikkuinen sai kasteesa nimeni (ei ole renata, vaikkakin vähän eksoottinen nimi kylläkin)
Olin 36v kun minusta tuli mummo. Ensin toki tuntui vähän oudolta, mutta ensi järkytyksen mentyä ohi, olo oli melkoisen ylpeä. Tällä hetkellä olen itse 45vuotias ja lapsenlapsia on neljä. Ihan mukavaa olla mummo.
anteeksi syysmummi, tarkoituksena ei ollut kirjoittaa sinun nimimerkilläsi. Olin vaan niin innoissani!!!!!
Muistan lukeneeni joskus vuosia sitten lehdestä, että suomen nuorin isoäiti oli 38-vuotias. Olet lyönyt sen ennätyksen. Onko sinulla tietoa siitä, olitko silloin maan nuorin isoäiti?
Luoja, miten se yksi puhelinsoitto vauvan syntymästä mullisti maailmani! Olen nyt 50 , en hätäillyt mummoksi tulemisella mutta olisin voinut tulla jo aiemminkin.
Sitä miettii kun odottaa tulevaa vauvaa että minkälainen sitä pitäisi/pitää olla. Nyt tiedän että olen samanlainen sinkkumummo kuin ennenkin, pukeudun just niin kuten ennenkin kuljen siellä missä ennenkin, mutta niin äärettömän ylpeänä mummona!! Tyttöni tietää, että tämä mummo on takuuvarma tukimummo jos jossain tarvitsee vauvan kanssa apua. Onnea ja iloa sinulle koko sydämestäni!
Et hätäillyt mummoksi tulosta,ei kai se sinusta olut kiinni?
Itsellä ei vielä lapsenlapsia tulossakaan,olisi jo mukavaa
Ja vaareille,nykyisille ja tuleville!
Siihen olisin ollut valmis aiemminkin! Mutta nuorethan tekevät lapsensa omaan tahtiin, niinkuin pitääkin, eivätkä tulevan mummon toiveesta! Jokatapauksessa, ihanaa on. Sähköpostiini lennähtää tuon tuostakin niitä maailman ihanimman tytsänyytin kuvia!
Poikamme ovat jo kolmikymppisiä molemmat,vaimot kyllä on mutta lapsia ei edes suunnitteilla
Tänäpäivänä nuoret tekevät vaan suunnitelmansa tarkemmin kuin meidän sukupolvi aikoinaan.....
Se on sitten hujaus, kun nämä miniät alkavat tehdä lapsia. Kun toinen perhe alkaa odottamaan, toinen tulee pian perässä! Siinä pian vähän kilpaillaankin isovanhempien huomioista, luulen niin!
Minä tulin mummiksi 40 vuotiaana,muistan miten tohkeissaan olin kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi:)))
Molempien vaimoila vielä opiskelut meneillään joten ei lähitulevaisuudessa
Sorry kun innostuin kertoilemaan omasta 'pesueestani' ja en huomannut onnitella.
Voi että tuletkin olemaan 'otettu' ensimmäisen lapsenlapsesi synnyttyä!
Ne ovat sellaisia alati tostuvia ihmeitä nuo 'mukulat.'
Sanoisin sentän tähän kuitenkin vielä,että onnellista täysipainoista elämää voi elää ilman lapsikatrastakin. Elikä kenenkään lapsettoman ei ole aiheellista kokea riittämättömyyden tunnetta, vaikka se pesue on jäänyt hommaamatta.
Kaikella kun on tarkoituksensa, niin uskon - että aina on hyvä niinkuin käy.
minusta papan.Kyllähän se silloin tuntui,että
ompas vuodet menneet nopeasti kun näinkin
nuoresta miehestä tuli isoisä.Lapsenlapsia
tulee lellittyä vähän liikaakin,se on kai meidän kaikkien isovanhempien heikko kohta.Eikä sinun
tarvitse siitä iästä huolehtia,aika menee niin
nopeasti,kohtahan sinä käyt kuudetta vuosikymmentä;))
..olo on aivan fantastista. Onnea kovasti ja peilistä näet ihan oman itsesi. Minulla 1v5kk ikäinen tyttärenpoika, siis oikea kaakkunassu. Itse ole 50-puolenvälin ikäinen ja parasta se, että jaksan leikkiä ja olla pojan kanssa. Kunpa olisin voinut olla silloin kotiäiti kun lapseni olivat pieniä, nyt nautin tästä pikkuisesta aina kun siihen on tilaisuus. Käyn vielä kokopäivätyössä ja nämä tapaamiset ovat kultaakin kalliimpia.
kirjoittaa, pääsin mummoksi 42n. ja oma kuopukseni oli silloin vuoden. Siinä ne on mukelot varttuneet molemmissa kodeissa ja kumpikaan äiti ei aina tiedä kasvattaako veljeä vai omaa poikaa, vaiko omaa poikaa ja mummon mussukkaa. Eipä sillä merkitystä kasvatus periaatteet samansorttiset ja nyt on mummolla kolme ipanaa ja se kuuluisa keikkakalenteri. Tytär kysyy ensin hoitoapua tarvittaessa "katsoisitko mummo sitä keikkakalenteria kävisikö hoito" ja mikä jos vaan on vapaata...
51 vuotiaana ja sitten vasta appiukko 56 vuotiaana se on tämä atomiaika tällaista.
Kyllähän se tuntui erittäin mukavalta tulla ukiksi joka sana otettiin käyttöön odotus aikana ja toiset vanhemmat ovat mamma ja pappa tämä oli selvää jo hyvissä ajoin.
Sehän tässä on myös kivaa kun saa nukkua mummin vieressä.
Paljon hoidetaan lapsia kun heillä ei ole tarkoituksella haettu hoitopaikkaa vaikka molemmat vanhemmat tekevät vuorotyötä.
No vanhempi lapsi on nyt eskarissa jossa kuljetamme myös.
Tervetuloa vaan tänne isovanhempien puolelle sinulla on vielä paljon hauskoja hetkiä edessä ja tuskin se jää siihen yhteen lapseen kun on noin nuori mummi joka hoitaa.!!!!
Olen "hoitomummi" eräälle tytölle jolla ei ole paikkakunnalla muita sukulaisia kuin äitinsä,haen häntä välillä tarhasta kun opettaja-äidillä on iltatöitä tai kokouksia,tämä tyttö nukkuuu myös joskus luonamme yötä
Omia lapsenlapsia ei meillä vielä ole,toisaalta onneksi koska teimme tytöt vanhoina ja he ovat vielä opiskelijoita
pääsin 42v ja nyt noita mukeloisia on jo 5ja puoli.Olin onnesta pyöreä ja olisin halunnut,että mummoksi olisivat ruvenneet kutsumaan,mutta toinen mummo oli jo aiemmin päässyt mummoksi ,joten olen tyytynyt mummina kuljeksimaan .
Paljon onnea vaan.
Aina kun olen saanut uuden lapsenlapsen on se ollut yhtä jännää.
51v. ja oli elämäni suurimpia juttuja, olin haljeta ylpeydestä, ja kyllä lapsenlapset ovat tosirakkaita. nyt heitä on jo kolme ja kaikki yhtä rakkaita. kälyni tuli mummiksi 38 v. eikä ollut moksiskaan, tiedän mummoja ja ukkia jotka eivät suvaitse, että heitä mummotellaan ja ukitellaan. ja eikö ole kiva, että lapsenlapsia tulee nuoremmalla iällä, niin jaksaa heidän kanssaan kontata ja telmiä ja tehdä kaikenlaisia kivoja juttuja.
Tulin mummoksi 44-vuotiaana ja monen ystäväni mielestä ei minun aina olisi tarvinnut sitä kaikille kertoa, niinkuin muka siitä olisin tullut nuoremmaksi ja eihän siinä muutenkaan mitään häpeämistä olut,tytträeni oli ollut jo kolme vuotta naimisissa ja tuolloin lapsen syntyessä 24 vuotiaskin
juuri saanut vakituisen työn jossa yhtenä hakukriteerinä oli alle 35 vuoden ikä.
Leivoin uusille työkavereilleni varpajaiskranssin ja sanoin että olette saaneet mummun työkaveriksi, kaikki halusivat halata mummua!
Olin 54 v kun sain ensimmäisen kerran mummin tittelin, ja tällä hetkellä olen jo 6 lapsen mummi.
Anoppini tuli mummoksi viimeisen kerran juuri täytettyään 80!Sitäkin lasta ehti vielä hoitaa muutaman vuoden
Olin 40-vuotias, kun tulin mummiksi. Ja arvaapa mitä, syysmummi! Olin neljäkymmentäkaksi, kun sain oman kuopukseni. Niin että tulin mummina vielä äidiksikin : ))) Onnellinen olen omista lapsistani, yhtä onnellinen lapsenlapsistani. Heitä on nyt jo kolme ja kuopuksenikin on jo 10 v. Onnea syysmummille!