Hei,
olen ottamassa kissan ja minulla ei ole niistä ennenstään kokemusta. Tuttavaperheen ihana kissa sai pentuja ja yksi niistä on unelmieni kissa, maailman kaunein tiikeriraita! :-) Olen täältä lukenut ja opiskellut ja paljon nähnyt kommentteja että kahdella pennulla on toisistaan paljon seuraa ja että ne tuhoaisivat vähemmän kotia. Siksi päädyin ajatukseen että otankin kaksi pentua samasta pesueesta. Mutta nyt kuitenkin perhe haluaisikin pitää niistä toisen itsellään... Ja ymmärrän sen kyllä. Se heidän suosikkipentunsa on ollut heidän suosikkinsa koko ajan ja se onkin jännän näköinen pitkäkarvainen savumusta maatiainen. Muttei niin kaunis kuin minun Tiikerini :)
No, mutta nyt siis kysyisin kokemuksia sekä yhden että kahden kissan omistajilta. Onko ihan tuhoon tuomittu ajatus ja kamalaa, jos ottaa vaan yhden kissan?
Voisin kyllä ottaa toisen pennun tädiltäni, jonka kahdella kissalla on myös pennut. Kahden pentuni ikäeroksi tulisi noin viikko. Mutta, tädilläni on maatalo ja kymmenkunta kissaa itsellään plus ne kaikki naapureiden kissat nurkissa. Eli siellä on aina jollain korvatulehdus :-( Minulle tulevien pentujen (kahdesta eri pentueesta siis) pitäisi tottua ensin toisiinsa, joten sen tätini kissan pennun pitäisi mennä tuttavilleni aluksi ennenkuin ne joulun jälkeen tulevat minulle. En asu Suomessa, mutta tulen Suomeen jouluksi ja sitten uutena vuotena olisi tarkoitus matkustaa kaikki yhdessä tänne kotiin. (lento 3h). Mutta enhän voi lähteä matkustamaan kissojen kanssa jos ne eivät tunne toisiaan??
Auttakaa kiltit. Mitä tekisitte?
1) Otan sen tiikeripennun tutuiltani ja toisen tädiltäni. Pyydän että tuttavaperhe totuttaa ne toisiinsa (ja toivon toivon toivon, ettei tätini kissanpentu onnistu tuomaan korvapunkkeja tuttavaperheen koiriin ja kissoihin...)
2) otan vain sen tiikeripennun ja jos se on yksinäinen, otan myöhemmin asuinmaastani toisen
3) otan vain 1 kissan ja pärjään sen kanssa...
Suuret kiitokset asiallisista vastauksista!
olen ottamassa kissan ja minulla ei ole niistä ennenstään kokemusta. Tuttavaperheen ihana kissa sai pentuja ja yksi niistä on unelmieni kissa, maailman kaunein tiikeriraita! :-) Olen täältä lukenut ja opiskellut ja paljon nähnyt kommentteja että kahdella pennulla on toisistaan paljon seuraa ja että ne tuhoaisivat vähemmän kotia. Siksi päädyin ajatukseen että otankin kaksi pentua samasta pesueesta. Mutta nyt kuitenkin perhe haluaisikin pitää niistä toisen itsellään... Ja ymmärrän sen kyllä. Se heidän suosikkipentunsa on ollut heidän suosikkinsa koko ajan ja se onkin jännän näköinen pitkäkarvainen savumusta maatiainen. Muttei niin kaunis kuin minun Tiikerini :)
No, mutta nyt siis kysyisin kokemuksia sekä yhden että kahden kissan omistajilta. Onko ihan tuhoon tuomittu ajatus ja kamalaa, jos ottaa vaan yhden kissan?
Voisin kyllä ottaa toisen pennun tädiltäni, jonka kahdella kissalla on myös pennut. Kahden pentuni ikäeroksi tulisi noin viikko. Mutta, tädilläni on maatalo ja kymmenkunta kissaa itsellään plus ne kaikki naapureiden kissat nurkissa. Eli siellä on aina jollain korvatulehdus :-( Minulle tulevien pentujen (kahdesta eri pentueesta siis) pitäisi tottua ensin toisiinsa, joten sen tätini kissan pennun pitäisi mennä tuttavilleni aluksi ennenkuin ne joulun jälkeen tulevat minulle. En asu Suomessa, mutta tulen Suomeen jouluksi ja sitten uutena vuotena olisi tarkoitus matkustaa kaikki yhdessä tänne kotiin. (lento 3h). Mutta enhän voi lähteä matkustamaan kissojen kanssa jos ne eivät tunne toisiaan??
Auttakaa kiltit. Mitä tekisitte?
1) Otan sen tiikeripennun tutuiltani ja toisen tädiltäni. Pyydän että tuttavaperhe totuttaa ne toisiinsa (ja toivon toivon toivon, ettei tätini kissanpentu onnistu tuomaan korvapunkkeja tuttavaperheen koiriin ja kissoihin...)
2) otan vain sen tiikeripennun ja jos se on yksinäinen, otan myöhemmin asuinmaastani toisen
3) otan vain 1 kissan ja pärjään sen kanssa...
Suuret kiitokset asiallisista vastauksista!
Vastaukset 6
Vanhimmat
tottuvat toisiinsa helposti.itsellä 5kissaa ja jokainen otettu eri ikäisinä ja silti tottuneet.korvapunkit tulevat melkein kaikille kissoille jo emolta samoin madot,mutta ne on helppo hoitaa pois resepti vapaalla lääkkeellä.suosittelen kahta kissaa niillä on toisilleen seuraa poissa ollessasi.ja jos haluat odottaa sen toisen pennun ottamista niin se onnistuu myöhemminkin koska aikuisen kissan helpompi tottua pentuun kuin toiseen aikuiseen.kivoja hetkiä tiikerin kanssa.
Ikäerolla ei tosiaan niin väliä, ja kyllä aikuinen kissa tottuu toiseen aikuiseenkin kissaan, ei sen välttämättä tarvitse pentu olla.
Ja vielä alkuperäiselle kirjoittajalle, että vaikka ottaisit toisen pennun eri pesueesta niin veikkaanpa että ne kaverustuu hyvin nopeasti.
kannatan kyllä tuota kahta kissaa. Meille tuli keväällä yksi pentu, joka sitten oli koko ajan kimpussa. Kuukausi sitten otimme toisenkin pennun, eikä kummallakaan enää ole aikaa meitä kiusata:). Ovat parhaita kavereita, eikä tottumiseen mennyt kuin viikko, jonka jälkeen ovat nukkuneet vierekkäin, pesseet toisiaan, leikkineet yhdessä, syöneet samalta ruokakupilta ym.:) Ja molemmat ovat TODELLA onnellisia:). Tämän aikaisempikin pentu tuntuu nauttivan suunnattomasti uudesta leikkikaveristaan. Elikkä kaksin aina kaunihimpi:). Mutta tietenkin yksin eläväkin kissa voi olla aivan yhtä onnellinen, kunhan sille uhraa tarpeeksi aikaa. Onnea pennun/pentujen hankintaan:).
mikä tahansa noista vaihtoehdoista on hyvä loppuratkaisu, mutta ehkä paras olisi ottaa ensin se päättämäsi kissa ja myöhemmin sille kaveri, kun pikkuinen on ensin ehtinyt kotiutua sinne. Kyllä aikuinenkin kissa hyväksyy yleensä pennun eikä tarvitse odottaa niinkään kauan, voithan etsiä sille kissakaverin esimerkiksi kissan ollessa puolivuotias.
Hei! Olethan ottanut huomioon kaikki tarvittavat rokotukset, mikrosirutukset yms? Me hankimme ensimmaisen kissamme Suomesta siella asuessamme ja kissa luonnollisesti muutti kanssamme kun muutimme tanne Englantiin. Kannattaa katsoa maasi suurlahetyston sivuilta mita kaikkea kissasi tarvitsee paastakseen maahan. Esimerkiksi tanne tultaessa taytyi odottaa puoli vuotta rabiesrokotuksen positiivisen vasta-ainetuloksen valmistuttua..
Taalla kuitenkin paatimme ottaa toisen kissan ja kissat sopeutuivat nopeasti toisiinsa. Riippuu varmasti paljon kissasta ja rodusta kuinka helposti sopeutuvat. Meilla sopeutumista helpotti varmasti rohkea rotu ja elaimiin valjasulkoilureissuilla tottuminen. Suosittelen kuitenkin etta ottaisit kaksi pentua, koska niista on todellakin paljon seuraa toisilleen. Meilla joka ilta ravataan ympari asuntoa (kokolattiamatoista saa kivasti vauhtia :) ja ylimaarainen energia purkautuu siina. Yksin oleva kissa masentuukin helpommin silla sen ei tarvitse olla valppaana koskaan kun kukaan ei hyokkaile kutsuen leikkiin.
Kiitos ninim 3 kissaa!
En ollut tuota sirutusta huomannut ajatellakaan! Rokotukset, madotukset ja EU-passi hankitaan toki Suomesta, ja lentokoneisiin alaikäraja on 3kk pennulle, joten se ei ole ongelma. Sen sijaan olin ajatellut hankkia mikrosirun vasta täällä, koska käsittääkseni mikrosirut eivät ole ylikansallisessa tai yleiseurooppalaisessa järjestelmässä, ts. täällä ei saada selville suomalaisen sirun tietojen perusteella omistajaa?
Täytyypä siis ottaa lisää selvää!