Olen harkinnut yhtenä jatko-opintovaihtoehtona oieustieteitä, ja olisin halunnuut kysyä siellä jo opiskelevilta, että kuinka huikeita arvosanoja pitää olla, jotta olisi mahdollisuus päästä sisään.. tällä hetkellä todistukseni keskiarvo on 8.7...Mitä lukio aineita painoitetaan? Millaista opiskelu siellä on? Tiedän että rankaa ja paljon pänttäämmistä, mutta haluaisin tarkemman vastauksen eli millaisia tehtävä yms? Millaiselle ihmisielle suosittelisitte alaa.. oletteko katunut valintaanne?
Oikkikseen?
Elina
142509
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Meistä oikislaisista yllättävän moni on kirjoittanut aika huonot paperit, mullakin B-C:n paperit, mutta olemme lukeneet epäinhimillisesti pääsykokeisiin ja käyneet valmennuskurssit.
Opiskelu on aika lukupainoitteista, mutta ei tämä sen kummempaa ole kuin muissakaan tiedekunnissa opiskelu. Pidempiä päiviä tuntuu koululla hikoilevan luokanopettajaksi opiskeleva kämppikseni...
Ekana vuonna ei tarvi stressailla opiskeluista paljon ollenkaan, eikä muutenkaan, kyllä täällä kaikki pärjää ihan hyvin - lukiotaustoista huolimatta!
Rovaniemellä olen kolmatta vuotta...
No kai nyt tekee pidempää päivää, kun niillä varmasti on opetusta. Oikiksessa pakollista opetusta pal mitään ja vapaaehtoistakin aivan liian vähän! Ei käy kateeks, kun joutuvat yksin kirjojensa kanssa pakertamaan, ilman opetusta! Korjatkaa oikeustieteilijät, jos olen väärässä! Tällaista olen kuitenkin kuullut alan opiskelijoilta. Ainakin, jos itse olisin aikoinani päätynyt oikikseen hakemaan - ja herra ties vielä jollain kaupalla päässyt - olisin todella pettynyt jos olisin päätynyt lopulta yksin kirjoineni kirjastoon!!
Pääosa työstä tehdään tosiaan itsekseen kirjan ääressä, koska omaksuttavaa asiaa on niin paljon, ettei asiaa voisi oikein mitenkään aikatehokkaasti luento-opetuksella kattaa. Kyllä käytännössä kaikkiin kursseihin on sitä lueto-opetustakin ympätty, mutta se tuntuu jotenkin päälleliimatulta ajanhukalta. Samat asiat kun lukisi kirjasta paljon nopeammin. Lisäksi muistiinpanojen tekeminen ja lukeminen on rasittavan epätäsmällistä puuhaa; virheitä jää pakostakin, eikä ihan kaikkea tule millään otettua ylös.
Massaluennot tuntuvat jäänteeltä satojen vuosien takaa, jolloin kirjoituspaperi oli niin kallista, että oli järkevintä, kun kirjaa luki luennoitsija, ja luentoyleisö koetti parhaansa mukaan muistaa asian / raapustaa johonkin liitutaululle. Nykyaikaisia yksinpuhelu-massaluennot eivät todellakaan ole.
Muutamalla massaluennolla on minun aikanani kokeiltu Law School-tyylistä kyselytekniikkaa. Toivoisin sen yleistyvän, uskoakseni se tehostaisi oppimista niin kuin nyt tuollaisilla luennoilla vaan pystyy. Joka tapauksessa jos luennot tahdotaan säilyttää yliopisto-opetuksessa jatkossakin, jotain muutoksia tarvitaan.
Niin että kuten esim. Luhtanen pääsi oikeusministeriksi tuntematta lainkaan oikeustieteellisiä juttuja, ei mitään juristikoulutusta enää tarvita!:(
Jos naiskiintiödemari saa ministeripaikan ilman juristikoulutusta, ei se kerro mitään juristikoulutuksen hyödyllisyydestä tai tarpeellisuudesta työmarkkinoilla.
juristikoulutusta ei enää tarvita juristitehtäviin. Paremmat paikat saa ilman juristikoulutusta. Jokaisen juristin unelma olisi oikeusministerin paikka, koska isoin palkka muut edut ulkomaan matkat. Ja työkin olisi haastavaa, koska joutuisi ottamaan kantaa yhteiskunnassa vallitseviin alansa epäkohtiin.
Täytyy sitten pohtia, jotta haenko oikikseen, vaiko oikeusministeriksi.
Menenpä heti aamulla opon puheille..
Taas kerran pakko huomauttaa, että se on "oikis" eikä "oikkis". Eihän ole kauppppistakaan, ellläinlääkkkistäkään tai ammistakaan.
Onko totta että Helsingin, ja Turun oikiseen on paljon vaikeampi päästä opiskelelmaan kuin Rovaniemielle?
Jokaiseen tiedekuntaan on eri pääsykoekirjat ja siten myös pääsykoekysymykset. Eri tiedekuntien sisäänpääsyyn vaadittavia pisteitä on siten aivan turhaa vertailla.
Omien kokemusten mukaan varsinkin Helsinkiin pyrkii paljon sellaisia alle 20 v. taivaanrannanmaalareita, joilla ajatus kulkee jotenkin näin:
Minne haluaisin muuttaa? Tietty Helsinkiin!
Mitäköhän kannattaisi opiskella? Oikis kuulostaisi komeelta!
Sitten haetaan oikikseen, ilman todellista halua tehdä töitä pääsykokeiden eteen. Samalla hakijoiden lukumäärä kasvaa, koska oikiksen pääsykokeisiin pääsevät kaikki ilmoittautuneet.
Kyllähän se noin on. Sisäänpääsyprosentti Hkiin ja Tkuun on sama, Rovaniemelle korkeampi. Ei ole mitään näyttöä siitä, että hakijoiden kyvyissä olisi jotain eroa tiedekuntien välillä. Rovaniemellä yo-todistuksella / aiemmilla oikeustieteen opinnoilla on huomattava merkitys sisäänpääsyssä (niistä saa reippaasti pisteitä, puhdasta pääsykoekiintiötä ei ole), kun taas Helsingissä ja Turussa yo-kirjoituksista hyötyy parhaimmillaankin (4 pitkää/laajaa laudaturia, niidenkin pitää olla tietyistä aineista, ks. tiedekuntien nettisivut) n. 1 - 4 pistettä vuodesta riippuen.
joo no onhan se nyt vähän noinkin mutta Lapin yliopistoon rovaniemelle oli (suhteellisesti) tänä vuonna toiseksi vaikein päästä sisään. Tampereen yliopisto tais olla vaikein.
Lapista valmistuu ihan yhtä päteviä oikkareita kun helsingistä ja turustakin mutta en silti kannustais eteläläisten hakevan rovaniemelle. Samalla vaivalla pääsee kyllä sinne helsinkiinkin. tai turkuun.
nii pergnas täällä on niin kylmäki vielä.
Itse kaukaa läntiseltä uudelta maalta tulleena on todettava,että on tänne Rovaniemelle kannattanut tulla. Toki tänne on pitkä matka (esim. Helsingistä, tosin lentämällä on nykyään melko halpaa kulkea, vaikka edestakaisin -Pääsehän täältä aina pois).
Junalla matkatessa ainakin oma mielikuva Suomesta on kasvanut kummasti, verrattuna siihen mielikuvaan, mikä minulla oli kun lähdin tänne pohjoiseen opiskelujen perässä, vaikka aikanaan sitä pähkäilin tovin kun jäi tuo Helsingistä pääsy puolikkaanpisteen päähän. Mutta kuten jo edellä todettu täältä valmistuu vähintään samaa tasoa olevia juristeja, kuin Helsingistä tai Turusta.
Aivan totta on, että opintomenestys, suuntautuminen ja persoonallisuustekijät ovat paljon tärkeämpiä asioita työllistymisessä kuin opiskelupaikan sijainti. Uskoakseni työllistymisen kannalta sillä seikalla, mistä suomalaisesta oikiksesta on valmistunut, ei ole mitään merkitystä nykyään.
Erikseen toki voitaisiin keskustella esimerkiksi siitä, millainen kurssitarjonta on, ja poikkeavatko opetusmenetelmät tai opettajien laatu jollain tavalla. Ne ovat vain sellaisia asioita, joista ei kannata heitellä ilman parempaa tietoa mitään.