Asustelen vanhaa puutaloa, rakennettu -30 (hirsirunko) ja jatkettu siitä suorakaiteen mallisena -60 (lauta). Ulkokuorena riippilaudoitus. Avovintti on vanhalla systeemillä: alumiinipeltikatto ja hyvä tuuletus kosolti purua. Kylmä lasiveranta ennen sisääntuloeteistä, ulko-ovi vanha sekin, ei kai kovin kummoinen eristyksiltään. Ikkunat kaksinkertaiset. Kellari vajaalta puolelta osin maapohjainen, muutoin kylmää kellaritilaa. Lämmitys vesikiertoinen sähkö/puu, kattila on suht vanha, mutta toimii jotakuinkin. Takka olohuoneessa, "puolivaraava" kaiketi. Kylpyhuoneessa lattialämmitys. Kesällä talo pysyy helteilläkin mukavan vilpoisana, mutta talvella meinaa kylymä tulla...
Sähkönkulutus on kuitenkin melkoista, vaikka asumislämpötila onkin talvisin noin 18´C eikä saunakaan lämmitetä kuin silloin tällöin. Mitkä lienevät järkevät kikat (vai onko niitä), joilla saisi taloa vähän matalaenergisemmäksi??
Olen onneksi hyvä kutomaan, jos en siis asiallisia vastauksia saa, niin teen vaan paksumpaa villapaitaa ja sukkaa :o)
Sähkönkulutus on kuitenkin melkoista, vaikka asumislämpötila onkin talvisin noin 18´C eikä saunakaan lämmitetä kuin silloin tällöin. Mitkä lienevät järkevät kikat (vai onko niitä), joilla saisi taloa vähän matalaenergisemmäksi??
Olen onneksi hyvä kutomaan, jos en siis asiallisia vastauksia saa, niin teen vaan paksumpaa villapaitaa ja sukkaa :o)
Vastaukset 10
Vanhimmat
antaa vastausta, koska kyseessa on sentään "harvinaisuus" omasta mielestäni! Toiset antakoot omia neuvojaan, mutta suhtaudu niihin . . .
Onnittelen!!!!!!!
tekemälläkään, pitää vain tyytyä siihen ja poltella ilmaisia puita sähkön säästämiseksi.
...ja juuri menetin idioottimaisuuksissani taas 5000e exmiehelle. Että osaa nainen olla tyhmä!!! Silläkin olisi jo aika lailla lämmitellyt...
mutta lämmityskulut vastaavasti suuremmat.
Voisithan siellä tuttua rakennusmiestä käyttää kylässä ja samalla kysellä voisiko jotain remppaa tehdä ja eristyksiä parannella.
Missä se sähkölämmitin sijaitsee siihen kattilaan nähden? Onko se siinä kattilassa?
...
Onko pelti kiinni, kun on sähkölämpö päällä?
Paljonko sitä sähköä sitten menee? Ja minkä verran neliöitä ja kuutioita?
Itse tuossa tutkisin mistä tulee ylimääräisiä ilmavuotoja eli vetää. Esimerkiksi ikkunoiden sisälasien tiivistäminen on tavallinen, mutta sitä löytyy vanhasta talosta muitakin paikkoja.
Niiden vetokohtien hakeminen on helpointa pakkasilla -- silloin tuntee kylmät paikat. Siinä on enemmän ja vähemmän konttaamista lattian rajassa tai muualla asunnossa, jotta löytää ne olennaisimmat paikat. Uretaanivaahdolla tukkiminen on helppoa, mutta sitten kannattaa tietää mitä tekee. Jos maalarinteipillä rakoset teippaa, niin ei kosteudesta tule ongelmaa, paitsi kun maalarinteippi kuivaa... ei lähde siististi pois.
Kaksinkertaisia ikkunoita ei heti kannata vaihtaa pois. Raha ei tule alle 10v takaisin (pellettilämmittäjällä menee 20v).
Netissä on paha sanoa mistä tiivistää paikan päällä sen huomaa helpommin. Siihen tarvitaa vain kekseliäisyyttä, jos ei ole aikaisemmin tiivistänyt.
Tuli mieleen pula-aika, sodan jälkeen talvea vasten, suoritettiin seuraavia toimenpiteitä:
Kun ei ollut varaa uusia hataria kaksipokaisia ikkunoita, niin talveksi kaikkien pokien raot peitettiin valkoisella ikkunapaperilla, joka kasteltiin veteen ja liimattiin raot kiinni ( aivan kun nimim."juha_h" mainitsi ) eipä ollut pahemmin vetoa ikkunoista.
Lumen tultua talon seinustat vuorattiin lumella melko korkealle, lunta ei sotkettu vaan lisättiin mahdollisuuksien mukaan.
Sellaisista huoneista jossa ei ollut tarvetta asua otettiin lämmöt pienelle ( peruslämpö pitää olla noin 10° C vesiputkien takia ) ja ovet peitettiin "vilteillä/täkeillä".
Puita poltettiin uuneissa ja mahdollisimman paljon hellassa myös ruuanlaiton ulkopuolella.
Muuten puuhellat on tulossa uudestaan takaisin ( suosittelen kysyjällekin )
Myös nimim."Vanhemman Suunnittelijan" kysymys pannusta ja onko sähkövastus, vastus saattaa olla koko ajan päällä.
Kutsu asiansa tunteva naapurin isäntä kahville, samalla tette pienen tutkimusmatkan lämmön lähteille esim.pannuhuoneeseen, sekä kartoittatte mahdolliset säästökohteet lämmön sisällä pitämiseksi.
Muuten se takka, jonka sanoit olevan mahdollisesti osittain varaava, jos se ei ole kokonaan varaava, ehdottaisin takan tilalle varaavaa uunia/leivinuunia.
Jos uuni vielä sattuisi olemaan keskeisellä paikalla, asiat olisi paremmin.
Ei myöskään sovi unohtaa Ilmalämpöpumppua joka voisi olla ihan hyvä lämpökustannuksia säästävä laite.
Jos takassa polttaa pellettiä, niin siitä saa lämpöä pitkään. Tämä on silloin vaihtoehto, kun ostaa puut ja saa kuskattua kotiin 500kg säkkejä (20kg säkeissä pellettiä ei kannata ostaa, jos ei saa alle 5e/20kg). Tunnelma polttaminen on sitten toinen asia. Takassa polttamiseen tarvitaan pelletille kori, kun tavallisen arinan päällä se ei pala hyvin.