Eli onko olemassa levänsyövää kalalajia, joka ei kasvais isoksi. Noi leväbarbitkin tarviis niin julmetusti enemmän tilaa... Meinaa tossa 63 litrasessa poikasakvaariossa levä ottaa ylivallan, vaikka sitä ahkeraan yritänkin raappailla ja kasvitkin kärsii tosissaan. Varsinkin Vesirutto taitaa olla kohta mennyttä kalua.
Vesiarvoissa ei oo mitään hämminkiä. Nitraatti pyörii 10- 15 välillä, nitriittiä ei ole= 0, GH suunnilleen 12 ja ph 7,5.
Nestemäistä lannoitetta olen varovasti laitellut (vähemmän, ku ohjeessa). Levät ovat ilmeisesti puna- ja partalevää, kasvaa jopa laseissa, kasveissa ja koristeissa.
Mikä ois sopiva valaisuaika, jos sitä lyhentäisi, tai oisko muita konsteja mitä kokeilla( esim. muita levää syöviä asukkeja). Vesi on pakko pitää keskikovana kalojen vaatimusten vuoksi.
Helppiä pliis!
Vesiarvoissa ei oo mitään hämminkiä. Nitraatti pyörii 10- 15 välillä, nitriittiä ei ole= 0, GH suunnilleen 12 ja ph 7,5.
Nestemäistä lannoitetta olen varovasti laitellut (vähemmän, ku ohjeessa). Levät ovat ilmeisesti puna- ja partalevää, kasvaa jopa laseissa, kasveissa ja koristeissa.
Mikä ois sopiva valaisuaika, jos sitä lyhentäisi, tai oisko muita konsteja mitä kokeilla( esim. muita levää syöviä asukkeja). Vesi on pakko pitää keskikovana kalojen vaatimusten vuoksi.
Helppiä pliis!
Vastaukset 20
Vanhimmat
http://satuj.aqua-web.org/jutut2.php
Niukka ruokinta.
Säännöllinen veden vaihto
Valaisu 10h/pvä
Nypi leväiset lehdet pois säännöllisesti
Koristeiden huolellinen pesu
Kalaston lisäys viimeinen konsti, akvaarion pieni koko rajoittaa, paljonko nyt kalastoa?
Kovan veden levänsyöjät vaihtoehdot vähissä
Mille kasveille tarkoitat nestemäistä lannoitetta?
Kyllä siitä voiton päälle päästään pitkällä
tähtäimellä
Akvaario on tosiaan ihan poikas käytössä tällä hetkellä. Ja tarkoitus on pitää niin jatkossakin.
Tämän hetkinen kalasto:
5 pian täysikasvuista platyä ( n. 3 cm), joista uros jääneekin pieneksi( n.2,5 cm nyt) kuten isänsäki on.
3 n. 0,5 cm platyä ( uudesta poikueesta)
3 miekkapyrstön poikasta ( n. 2,5 cm)
2 miekkapyrstön poikasta ( n.1,5 cm, eri poikue)
1 miekkapyrstön poikanen ( juuri löydetty ja pelastettu parin päivän ikäinen)
Lisäksi 3 kääpiömonnista( n.2 cm. Ns. koeryhmä, mutta hyvin voivat tuossa keskikovassakin vedessä, tarkoitus muodostaa parvi, jos ongelmia ei ilmene).
Ja yksi pieni partamonni uros n. 4cm- siirtyy isompaan akvaarioon kasvaessaan. Ei siis jää pysyvästi ahtaisiin oloihin. Vähän laiskannihkee kaveri.
Poikaset on tarkoitus myydä/ antaa eteenpäin, jahka ovat hyvän kokoisia, eli kalamäärä tulee vaihtelemaan jatkossa. Uusia babyjä tulee vähän väliä. Suurin osa tosin ennättää luonnollisesti mennä parempiin suihin.
Vettä olen nyt vaihtanut noin puolet 5- 6 päivän välein. Samalla raappaan lasit, nypin kasveista leväisiä ja huonompia lehtiä ja harjaan koristeista levän pois. Mut sitä vaan tulee uutta heti tilalle.
Putsaria olen puhdistellu tarpeen vaatiessa- kuitenkin vähintään 3 viikon välein, koska kasvien töhnä tahtoo tukkia sitä. Kalathan nyppivät kasveja koko ajan...
Niin ja kalat ruokin 2 kertaa päivässä- aamuin illoin- pienille vauvoille luonnollisestikin vain vähäsen kerrallaan.
Kasvit joille olen tuota nestemäistä lannosta tyrkytellyt ovat lähinnä karvalehti ja kiviin sidottu jaavansaniainen. Lisäksi sitten löytyy vallisneriaa jokunen taimi, vesiruttoa ( jotka kohta olen siis levän vuoksi joutunut pätkimään kokonaan) ja pieni anubiaksen taimi, josta olen nyt harjannut levän pois vedenvaihtojen yhteydessä.
Akvaario on ollut toiminnassa nyt noin puolisen vuotta- että hakisiko vielä tasapainoa sitten???
Isommassa akvaariossa täysin vastaavat vesiolot- ei leväongelmaa lainkaan.
Voiko kalaston lisäys sitten auttaa jotenkin leväongelmaan? Sellaista en ole tiennytkään. Sitä olen kyllä miettinyt, josko kasveja pitäisi olla enemmän- veisikö ne voimaa leviltä?
Valoja olen pitänyt n. 12- 13 tuntia, eli täytyy nyt ainakin lyhentää sitä. Ja jatkaa toivotonta lasien ja koristeiden hankausta... Kiitos taas kerran avusta!
Ei kalaston lisäys ole keino varsi
naisesti päästä eroon levästä, tavallaan, toki on olemassa tiettyjä lajeja jotka syövät levää mutta se ei todellakaan ole tapa lähteä tappamaan levästöä niinkuin itse kyselit.
Jaavansaniainen ei vaadi nestemäisen lannoitteen annostelua.
Sen käyttö kun on rajoitettu sellaisille kasveille jotka ottavat ravinteita suoraan vedestä eivätkä juurillaan pohjasta. Nestemäisen lannoitteen liika annostelu räjäyttää yleensä leväkasvun koska leväitiöt juuri ravitsevat itseään kasveilta käyttämättä jääneiltä ravinteilta. Enkä usko että karvalehtikään on tällainen, anubiakset ja muut ulokejuurakkoiset kasvit kuuluvat niihin joita voi lannoittaa nestemäisellä lannoitteella.
Tuo Kotilo ehdotus on hyvä, leväkatkojen kovan veden kestoisuudesta en mene sanomaan mutta oletan niidenkin pärjäävän sillä vaativathan nekin kuoren kovettamiseen kalkin tapaisia kemikaaleja????
Monnisille annan ite tuomion mutta en toden näköisesti pysty tähän vaikuttamaan joten ei siitä sen enempää.
Suodattimen (putsarin) huoltoväli voi hyvinkin olla kuukausia, kunhan se jaksaa antaa virtausta eikä ala samentamaan vettä eli ominaisuus häviää, ei ole mitään syytä huoltaa kohtuu hyvää bakteerikanta alustaa liian usein. Hiekassa silti, sisäsuodatin tapauksessa, 90% akvaarion bakteerikannasta.
Ruokit kalojasi ehkä inasen liikaa, perus ruoka-aika on päivällä annoksena, niin paljon kuin kalat jaksavat syödä ilman että ruokaa vajoaa pohjalle asti.
2-3 pohjapellettiä / pohjakala pitänee ne kylläisinä.
Pienemmän akvaarion tasapaino on aina vaikeampi saavuttaa kuin suuremman akvaarion jossa toleranssi heilahdukset eivät vaikuta niin radikaalisti vesiarvoihin kuin pienemmässä tilavuudessa.
Olikos tässä kaikki tällä kertaa, oleppas hyvä vaan...
Juu, mua vaivaa välillä tämmönen lievä lukihäriö, vaikka päässä ei ookkaan muuta vikaa- vikaa... Ei vais.
Asiaan: Kaloja en nyt ala hommaileen enempää, koska poikasmäärä tulee vaihteleen varmasti jatkossa. Kääpiömonnisiakaan en vielä lisäile vaan seurailen miten ne sopeutuvat- toistaiseksi voivat hyvin, ovat vilkkaita touhuajia, eikä ongelmia ole ilmennyt. Ainahan ei noi viljellyt välttämättä pärjää niille luonnossa ominaisissa vesioloissa, mut toistaseks näyttää hyvältä.
Niin ja saan parin päivän sisään toisen pikkuakvan, johon voin monniset tarvittaessa pelastaa pehmeämpään veteen.
Valaisuajan olen jo lyhentänyt, täytyy vielä vähentää ruokkimista. Tosin olen antanut pohjapellettejä vain yhden kerrallaan iltaisin, toi 2/ pohjakala kuullostaa aika paljolta. Pintaruokaa annan hyppysellisen- joskus lisään hieman, kun entinen on syöty. Yleensä ei hirveitä pohjalle kerkeä vajota.
Eikö Jaavansaniainen tosiaankaan ota vedestä ravinteita, vaikka se on mulla sidottu kivien päälle, eikä siis ole kosketuksessa pohjaan? Silloin olen ollut hakoteillä, myönnetään. Karvalehtihän nyt onkin vaatimaton. Menköön lannoite nyt sitten vaikka anubiakselle, onhan sitäkin siellä taimi... Ei mulla ainakaan noi kasvit ilman lannotteita menesty. Ennen en lannoitellu ja kokoajan sai ostella uusia rehuja. Nyt isommassa akvassa kasvit päässeet jo hyvään vauhtiin.
Putsarille teen lähinnä sellasen huuhtasun, en siis puunaa ja hankaa sitä putipuhtaaksi, vaan huljautan pahimmat töhnät vekka. Harvemmin sitten pesen kunnolla ( oisko 3- 4 kertaa vuodessa, ehken).
Juu, taidan nyt kokeilla noita omppukotiloita ja mahdollisesti leväkatkoja, jos niitä meidän suunnalla on tarjolla. Jospa se tästä ajan kanssa tasottus.
Kiitti vielä kerran, moi!
Nuolimonni on pieneksi jäävä levänsyöjä.
Googletappa.
Kävin kattelemassa ja on noi vesiarvo vaatimukset ihan eri, ku meidän akvassa. Ku on toi ph 7,5, eli liian korkee ja vesi on keskikovaa ja nuolimonnit näkys tarttevan pehmeetä vettä...
Muuten koon puolesta voiskin olla menettelevä, mut eipä nyt taida menestyä meidän oloissa. Noiden kääpiömonnienkin kanssa pähkäilin aikas kauan ennenku päätin kokeilla. Jotenkin vaan tuntu, et pelkät kierteiset ei pohjalla riittäny.
Mut korjaa jos oon väärässä- tuolta googlen kauttakin tuntuu löytyvän yhtä monenlaisia vesiolovaatimuksia, ku on linkkejäkin.
Joka tapauksessa kiitti tästäkin vinkistä, jatkanen perehtymistä aiheeseen.
Ootkos sitten katsastanut levänsyöjärapua, Caridina japonicaa? Taitaa tulla n viis senttiseks.
Oon ymmärtänyt että tulee toimeen erilaisissa vesissä ja lämpökin voi olla 23-28. Ph 6.5-7.5 (tai jotain sinnepäin).
Juu, ei oo noita rapujakaan koskaan tullu kokeiltua. Vois olla ihan jännä otus sekin. Täytyypä ruveta googlettamaan kyseistä otusta. En kyllä tiedä onko meillä päin helposti saatavillakaan... Mut rupes kyllä kiinnostaan.
Pitäskös niitä olla kuinka monta, vai viihtyykö paremmin yksineläjänä? Entä pystyykö kiipeileen kivien ja koristeiden päällä vai syökö levää vain pohjahiekasta? Ja toivottavasti ei sit pistelis kalanpoikasia lisäruuaksi.
Anyway hyvä vinkki, kiitti taas!
Moisista otuksista.
Kaverilla on niitä muutama, mutta en hirveästi ole niistä kysellyt. Aika harvoin niitä näkee, lasissa ne ei ole koskaan vaan putsaavat levää kasveilta, pohjasta, somisteista.
Monnit ym levänsyöjäkalathan ottavat levän suullaan, tämä rapu raapii levän jaloillaan ja laittaa sitten suuhun. Kuulema jaloilla saa levän tehokkaammin irti...
Olen ymmärtänyt että aranpuoleisia kavereita ovat, eivätkä kiusaa kaloja. Jotkut kalat tosin saattaavat olla ravuille häiriöksi ja pysyttelevätkin sitten enemmän piilossa.
Mutta googlella taas saat paljon varmempaa tietoa kuin tämä mun mutu-tieto.
Tuosta kasviravinteen käytöstä.
Itse käytän tetran nestemäistä kasviravinnetta (muuta en sitten käytäkkään).
Akvaarioni on 120l ja enemmän taitaa olla kasveja kuin vapaata tilaa ;). Ihastun kaupassa jos nään jonkun mulle uuden kasvin ja jos se vaan suinkin sopii mun oloihin niin pakko saada.. toisesta päästä sitten joutuu aina välillä lahjoittamaan kavereille kun meinaa käydä ahtaaksi.
Anyway tuosta ravinteesta; laitan sitä alle puolet annostuksesta ja n joka toinen tai kolmas vedenvaihto. Huomasin että ohjeen mukaan kerran viikossa lisättynä pientä vihreää pilkkua ilmestyy lasiin jo viikonkin aikana aika paljon.
Kasvit kumminkin viihtyvät todella hyvin ja viikottain niitä saa lyhennellä rankalla kädellä.
Anubiakset kukkivat välillä hienosti ja työntävät useampaa uutta lehteä kerralla.
Mulla on sisä sekä ulkosuodatin ja sisäsuodattimen päälimmäisen levyn vaihdan kyllä viikottain. Viikossa muuttuu jo ihan mustaksi. Vähintään parin viikon välein putsaan aina jonkun isomman tyynyn. Mulla siis 4 n 3cm paksua "superloonia" ja päällä ohut valkoinen.
Ulkosuodattimeen en sitten kajoakkaan kuin useamman kuukauden välein.
Tiedä sitten onko nämä mun akvanhoitoperiaatteet aivan oppikirjan mukaan, mutta omasta kokemuksesta olen huomannut että tämä tyyli toimii hyvin mun akvassa.
Mullakin toi isompi akva voi hyvin, eli ei liikaa levää ja kasvit kasvaa hyvin. Anubiaat kukkii siellä mullakin. Mä oon laittanu nestelannosta joka toisella vedenvaihdolla ja toisessa akvassa sen huomannu sopivaks määräks. Viikottain ois kyllä auttamatta liikaa.
Kattelin tossa niitä leväkatkoja ja vois toimiakin meillä, eli tarttee ruveta kyseleen saako niitä mistään täällä meidän suunnalla.
No, yritän keksiä jotain- jospa se tästä.
akvasta ulos sähköjohtoja tai muita letkuja pitkin joten kannattaa viritellä esteitä niin ettei aamusella astu ravun päälle unen pöpperössä, inha liiskamainen tunne, nimim. vaari-ona kokenut :O
Harakka on oikeilla jäljillä, osaaks ne muuten sanoa R ää, HEII GAWEGRII ! ! !
Mun poika 1v 7kk oppi viime viikolla sanomaan R:n!! Hienosti tulee ÄRRän kieRRän ooen ympä ättänpittätakku ja kauhee hihitys päälle ;))))))))
JOOJOO, vähän asian vierestä :@
No, riittääkö jos laitan 100 metrin esteet, vai kerkeekö yön aikana pitemmällekin?
Multa niitä on löytynyt olohuoneen joka kolkasta ennenkuin laitoin ritilikköä akvaarion "pakoreitille".
Yllättävän kauas ne jaksaa tepastella???
Täytyy sit jotain verkkoa tms. viritellä aukkoihin, muuten akva on kyllä kannellinen, mut molemmissa päissä on laitteistoja varten aukot.
Isäntä on kyllä puuseppä, mut taitaa tulla turhan kalliiks ruveta niille urheilukenttää rakentaan.
Ja kun on toi kisulikin talossa, niin tulee pian turhan kalliit gourmet- ateriat sille... Luin kyllä jostain, et noi omputkin saattaa lähteä rimpalle välillä. Viisain jokatapauksessa siis kehitellä suojia ottaapa kumpia niljakkeita hyvänsä.
Joku omenakotilo tms. niitähän on vaikka mitä jotka syö levää ?
Kierteisiä ja yksi ilmeisesti kehäkotilo(?) löytyy jo, mutta omenakotiloita ei ole. Niitä voisi kyllä kokeilla, jos ovat ahkeria levänsyöjiä. Vaan kuinka mahdottomia ovat lisääntymään? Ettei sitten kohta vaihdu leväongelma kotilo- ongelmaksi... ja syövätkö kasvit samalla?
Sopivan kokoisia olisivat puhtaanapitotyöläisiksi eikä tartteis hommata kaloja enempää, ku uusia poikasia kuitenkin tulee lähtevien tilalle.
Kiitos vinkistä- ei oo tullu noihin kotilolajeihin niin perehdyttyäkään.
Ei varmaan kauheasti syö kasveja, jos levää ja muuta ruokaa on, lisääntymisestä en tiedä mutta ne on isohkoja joten ei varmaan kannata ottaakaan kuin yksi. Olisin itsekin ottanut (on nätti) tohon lisko altaaseen, mutta voi syödä sarvet niiltä joten pitää kehittää jotain muuta.
Juu, olen nyt googletellut kovasti ja huomasin itsekin, et aika kookkaita ovat ( jopa 5 cm). Eli ei niitä montaa tohi ottaa. Nättejä on ei käyt kieltäminen ja väriskaalaakin tuntuu löytyvän. Ja kovasti taitavat lisääntyäkin...
Toisaalta kovia näyttävät noi leväkatkatkin sit lisääntymään, eli kahdenvaiheilla tässä ollaan kumpi ois parempi vaihtoehto. Paljolti riippuu nyt siitä mitä on kohtuu etäisyydellä saatavilla.
Täytyy ruveta ottaan selvää tarjonnasta.