Häpeän aivan mielettömästi bulimiaani. Haluaisin kuitenkin kertoa siitä poikaystävälleni, mutta pelkään hänen suhtautumistaan.
Haluan aina kierrellä asian kertomista, koska minusta tuntuu, ettei hän ymmärtäisi tai hän jättäisi minut.
Minulla on huonoja kokemuksia kertomisesta, koska kertoessani eräälle parhaalle ystävälleni bulimiastani, hän levitti asiaa muille ja minusta alkoi kiertää juoruja ja erilaisia tarinoita.
En tiedä miten poikaystävä ottaisi asian. Enkä ole pystynyt muille ystävilleni kertomaan asiasta, koska en osaa luottaa tuon huonon kokemuksen takia.
Haluan aina kierrellä asian kertomista, koska minusta tuntuu, ettei hän ymmärtäisi tai hän jättäisi minut.
Minulla on huonoja kokemuksia kertomisesta, koska kertoessani eräälle parhaalle ystävälleni bulimiastani, hän levitti asiaa muille ja minusta alkoi kiertää juoruja ja erilaisia tarinoita.
En tiedä miten poikaystävä ottaisi asian. Enkä ole pystynyt muille ystävilleni kertomaan asiasta, koska en osaa luottaa tuon huonon kokemuksen takia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kyllä ne miehet on ymmärtäväisiä.Jos ei kestä,hän ei ole sinun arvoisesi mies.Jos rakastaa aidosti,silloin kestää sun rinnalla mitä tahansa kerroit.Sairauksille kukaan ei voi mitään.
Sinuna keroisin poikaystävällesi :)
Sillä on paljon pahempi juttu jos poikaystäväsi saa tietää bulimiastasi joltakin muulta kuin sinulta itseltäsi... (kokemusta löytyy...)
Mutta oma päätöksesi, tee niinkuin näet parhaaksi.
Sun on vaan rohkaistava mielesi ja kerrottava.. mutta kannattaa samalla selvittää mikä bulimia on, koska hänellä ei välttämättä ole sairaudesta tietoa. Itse kerroin poikaystävälleni pitkän salailun jälkeen, mutta kertominen helpotti aivan mielettömästi. Hän oli aluksi ihmeissään, mutta ymmärsi tilanteen kun kerroin hänelle sairaudesta. Tai ainakin luulen, että hän ymmärtää nyt kun aikaa on jonkin verran kulunut. Jos oikeasti toista rakastaa niin ei kyllä tämän asian takia toista jätä vaan tukee ja kuuntelee toista.