Mulla on kaveri harjoittelijana päiväkodissa, ja itsekin olen suunnitellut, että menisin harjoittelemaan joko tarhaan tai ala-asteelle.
Siis tällä työmarkkinatuella.
Kaverini on vain kertonut kaikenlaisia "kauhujuttuja" ja haluan kysyä täältä, onko sellainen oikein ja onko ihan yleistä käytöstä vai riippuuko vain tarhasta, että miten sinua kohdellaan.
Hänen tehtäviään on siis lastenhoidossa auttaminen ja kaikki pienet järjestystehtävät kuten pöytien kattaukset ja siivoamiset.
Hänen pitää siivota aamupalan jäjet, laittaa kahdelle eri ryhmälle kattaukset ja siivota ne ja laittaa ja siivota päivittäin välipala. Hän ei valita näistä siivoushommistaan, sillä hän tiesi, että joutuisi niitä tekemään, kun sopimuksessa sovittiin niin, mutta häntä ärsyttää, että hänelle valitetaan koko ajan.
Hänelle monesti valitetaan, kun hän ei ehdi siivota kahta huonetta samaan aikaan. Kun hän on itse syönyt oman ryhmänsä kanssa, hänen pitää ensin siivota oman ryhmänsä ruuat ja pöydät ja sitten siirtyä toiseen ryhmään siivoamaan sen jäljet. Siellä joku joskus vie ruokakärryn keittiöön, mutta hänen pitää siivota pöydät ja nostaa tuolit pöydälle. Siitä kuuluu joskus kolinaa, vaikka hän yrittää nostaa ne varovaisesti. Silti monesti joku täti tulee kiukkuisena valittamaan, että nukkumahuoneen puolelle kuuluu kolinaa ja pitäisi olla varovaisempi ja siivota ennen nukkumista, mutta hän ei voi olla kahdessa paikassa samaan aikaan.
Sitten jos jotain ikävää tapahtuu, niin harjoittelijan syyksi pistetään kaikki. Esim. lapsi oli räpläämässä porttia (ei saanut kyllä auki), mutta syyt sai niskoilleen harjoittelija, jonka "olisi pitänyt olla tarkkavaisempi, sillä lapsi olisi voinut saada portin auki ja karata". Vielä lähempänä porttia oli moni muukin täti.
Sitten hirveästi lapsia oli poissa ja ruokaa olisi voinut tehdä vähemmän, mutta kukaan ei muistanut mainita asiasta keittäjälle. He sitten selittivät, että kun se harjoittelija ei kertonut... KAverini ei ollut tiennyt, että hänen pitää siitä kertoa keittäjälle, koska kukaan ei ollut koskaan ennen maininnut siitä ja ennenkin oli ollut lapsia paljon poissa ja ruokaa oli tehty vähemmän ilman hänen ilmoitamisiaan.
Ja jos joku astia oli rikki, niin sekin oli hänen vikaa, vaikka hän ei edes ollut tehnyt sitä.
KAikilla hoitajilla tuntuu olevan eri käsitykset harjoittelijan tehtävistä ja hän ei aina tiedä, kenen neuvoja pitäisi kuunnella. Monilla on eri käsitykset, etät miten joku asia hoidetaan, ja sitten miten harjoittelija toimii, niin se ei kelpaa ikinä toiselle. Monesti hän on myös luullut toimivansa oikein, kun ennen on sanottu, että tehdä niin, mutta sitten yhtäkkiä joku toinen sanookin, että niin ei saa ja sitten taas saa kuulla kiukkuiset valitukset ja "kun ikinä ei viitsitä kysyä neuvoa".
Hänestä tuntuu, että koko ajan on joku ilkeä täti kiukkuisena valittamassa ja monesti jää tunne, että hän ei osaa mitään ja tekee kaiken väärin. Kivoin hoitaja on toisessa tyhmässä ja eräskin on jollain lomalla. Ne sentään kehuvat ja kiittävät esim. jos hän on onnistunut vähän vaativammasta "erikoistehtävästä" ja ymmärtävät, että vähän aikaa siellä ollut harjoittelija ei tunne täysin talon tapoja, lapsia pitkältä ajalta eikä siis teidä, että lapsen joku tapa on merkki jostain (esim. väsymyksestä jne.) ja miten toimia ruokailussa tietyn lapsen kanssa jne.
Hän on kiintynyt lapsiin ja sanookin, että paras kiitos tulee lapsilta, jotka aamulla tulevat halaamaan ja kotiin lähtiessä vilkuttavat portilta, mutta haluaisi lasten takia jatkaa siellä, mutta mitä tehdä, kun suurin osa auíkuista vain valittaa kiukkuisena, tuntuu oikein keksimällä keksivän virheitä kaikesta ja ajattelee, että harjoittelijaa saa kohdella miten sattuu, koska hän on harjoittelija.
Kukaan ei tunnu ymmärtävän, että harjoittelijallakin on vain 2 kättä, silmät vain yhdellä puolella ja hänkään ei voi kloonata itseään moneen paikkaan samaan aikaan!!
KAiken lisäksi kaverini on liian kiltti, ei uskalla sanoa vastaan ja ottaa syyt niskoilleen, kun ei kehtaa valittaa ja puolustaa itseään. Hän pelkää myös, että se näkyy arvostelussa sitten, jos hän sanoisi vastaan tai valittaa (hänelle tämä paikka on tosi tärkeä, sillä hän haluaa tälle alalle ja haluaa hyvät arvostelut).
Onko tämä ihan yleistä jokaisessa tarhassa, vai uskallanko enää itse mennä harjoittelijaksi noiden kertomusten jälkeen?
Siis tällä työmarkkinatuella.
Kaverini on vain kertonut kaikenlaisia "kauhujuttuja" ja haluan kysyä täältä, onko sellainen oikein ja onko ihan yleistä käytöstä vai riippuuko vain tarhasta, että miten sinua kohdellaan.
Hänen tehtäviään on siis lastenhoidossa auttaminen ja kaikki pienet järjestystehtävät kuten pöytien kattaukset ja siivoamiset.
Hänen pitää siivota aamupalan jäjet, laittaa kahdelle eri ryhmälle kattaukset ja siivota ne ja laittaa ja siivota päivittäin välipala. Hän ei valita näistä siivoushommistaan, sillä hän tiesi, että joutuisi niitä tekemään, kun sopimuksessa sovittiin niin, mutta häntä ärsyttää, että hänelle valitetaan koko ajan.
Hänelle monesti valitetaan, kun hän ei ehdi siivota kahta huonetta samaan aikaan. Kun hän on itse syönyt oman ryhmänsä kanssa, hänen pitää ensin siivota oman ryhmänsä ruuat ja pöydät ja sitten siirtyä toiseen ryhmään siivoamaan sen jäljet. Siellä joku joskus vie ruokakärryn keittiöön, mutta hänen pitää siivota pöydät ja nostaa tuolit pöydälle. Siitä kuuluu joskus kolinaa, vaikka hän yrittää nostaa ne varovaisesti. Silti monesti joku täti tulee kiukkuisena valittamaan, että nukkumahuoneen puolelle kuuluu kolinaa ja pitäisi olla varovaisempi ja siivota ennen nukkumista, mutta hän ei voi olla kahdessa paikassa samaan aikaan.
Sitten jos jotain ikävää tapahtuu, niin harjoittelijan syyksi pistetään kaikki. Esim. lapsi oli räpläämässä porttia (ei saanut kyllä auki), mutta syyt sai niskoilleen harjoittelija, jonka "olisi pitänyt olla tarkkavaisempi, sillä lapsi olisi voinut saada portin auki ja karata". Vielä lähempänä porttia oli moni muukin täti.
Sitten hirveästi lapsia oli poissa ja ruokaa olisi voinut tehdä vähemmän, mutta kukaan ei muistanut mainita asiasta keittäjälle. He sitten selittivät, että kun se harjoittelija ei kertonut... KAverini ei ollut tiennyt, että hänen pitää siitä kertoa keittäjälle, koska kukaan ei ollut koskaan ennen maininnut siitä ja ennenkin oli ollut lapsia paljon poissa ja ruokaa oli tehty vähemmän ilman hänen ilmoitamisiaan.
Ja jos joku astia oli rikki, niin sekin oli hänen vikaa, vaikka hän ei edes ollut tehnyt sitä.
KAikilla hoitajilla tuntuu olevan eri käsitykset harjoittelijan tehtävistä ja hän ei aina tiedä, kenen neuvoja pitäisi kuunnella. Monilla on eri käsitykset, etät miten joku asia hoidetaan, ja sitten miten harjoittelija toimii, niin se ei kelpaa ikinä toiselle. Monesti hän on myös luullut toimivansa oikein, kun ennen on sanottu, että tehdä niin, mutta sitten yhtäkkiä joku toinen sanookin, että niin ei saa ja sitten taas saa kuulla kiukkuiset valitukset ja "kun ikinä ei viitsitä kysyä neuvoa".
Hänestä tuntuu, että koko ajan on joku ilkeä täti kiukkuisena valittamassa ja monesti jää tunne, että hän ei osaa mitään ja tekee kaiken väärin. Kivoin hoitaja on toisessa tyhmässä ja eräskin on jollain lomalla. Ne sentään kehuvat ja kiittävät esim. jos hän on onnistunut vähän vaativammasta "erikoistehtävästä" ja ymmärtävät, että vähän aikaa siellä ollut harjoittelija ei tunne täysin talon tapoja, lapsia pitkältä ajalta eikä siis teidä, että lapsen joku tapa on merkki jostain (esim. väsymyksestä jne.) ja miten toimia ruokailussa tietyn lapsen kanssa jne.
Hän on kiintynyt lapsiin ja sanookin, että paras kiitos tulee lapsilta, jotka aamulla tulevat halaamaan ja kotiin lähtiessä vilkuttavat portilta, mutta haluaisi lasten takia jatkaa siellä, mutta mitä tehdä, kun suurin osa auíkuista vain valittaa kiukkuisena, tuntuu oikein keksimällä keksivän virheitä kaikesta ja ajattelee, että harjoittelijaa saa kohdella miten sattuu, koska hän on harjoittelija.
Kukaan ei tunnu ymmärtävän, että harjoittelijallakin on vain 2 kättä, silmät vain yhdellä puolella ja hänkään ei voi kloonata itseään moneen paikkaan samaan aikaan!!
KAiken lisäksi kaverini on liian kiltti, ei uskalla sanoa vastaan ja ottaa syyt niskoilleen, kun ei kehtaa valittaa ja puolustaa itseään. Hän pelkää myös, että se näkyy arvostelussa sitten, jos hän sanoisi vastaan tai valittaa (hänelle tämä paikka on tosi tärkeä, sillä hän haluaa tälle alalle ja haluaa hyvät arvostelut).
Onko tämä ihan yleistä jokaisessa tarhassa, vai uskallanko enää itse mennä harjoittelijaksi noiden kertomusten jälkeen?
Vastaukset 6
Vanhimmat
On varmaan talokohtaista. Itse olen ollut päiväkodissa harjoittelijana työllistämistuella (yli 10 vuotta sitten). Minulle on jäänyt hyvät muistot siltä ajalta. Tein juuri tuollaisia siivous yms. hommia, ja tietenkin autoin lasten pukemisessa uloslähdoissä, kun se oli aina hässäkkä (alle 3v ryhmä). Jonkin verran tuli valitusta, kun en aluksi tiennyt, että pyykkikone pitää olla vapaana keittiön pyykille tietyllä kellonlyömällä.
Kouluavustajanakin olen ollut. Se ei ollut mikään mukava kokemus. En saanut olla välitunneilla opettajien huoneessa (ja senkin tiedon sain tietää pitkän kyräilyn jälkeen, kun yksi opettajista sai kerättyä riittävästi rohkeutta), mutta minun olisi silti pitänyt tietää mitä koulussa tapahtui, vaikka kukaan ei kertonut niistä minulle. Esim. koulun urheilupäivästä kuulin kotona pikkusiskoltani. Koska minulle ei ollut annettu mitään tehtäviä ko. päivälle, kysyin johtajaopettajalta edellisenä päivänä ennen kotiin lähtöä, mitä minä teen sillä aikaa, kun heillä on se urheilupäivä. Opettaja sanoi, että minun pitää tietenkin lähteä mukaan. (Joo, olisipa ollut kiva kuulla siitä vasta seuraavana aamuna, kun ei olisi ollut mitään ulkoiluvaatteita mukana. Tai sitten jäädä koululle ihmettelemään, ja kuullä jälkeenpäin haukut, kun en älynnyt lähteä sinne ulkoilualueelle.)
perehdytyksestä. Missään ei kerrota mitään, tietoa vain pantataan, kaikki pitää itse arvata ja kysyä. Joka talossa pitäisi olla perehdytyskansio, johon on kirjattu ylös kaikki puhumattomat säännöt ja kummallisuudet. Ei voi millään tietää asiasta jos ei kukaan kerro. Työtehtävät pitää olla kirjoitettuna ja esillä vaikka ilmoitustaululla.
Aina kun on talossa harjoittelija/opiskelija/työelämääntutustuja jne mitä näitä nyt onkaan, niin pitää muistaa se, että koulutamme uutta työtoveria. Jos sille kettuillaan jne, niin se luulee, että niin se vaan menee...ja jatkaa sitä eteenpäin.
Siis muista: koulutat tulevaa työtoveria!
Meillä on käytetty paljon "harkkareita" ja heissä on ollut sekä hyviä että huonoja. Meillä harjoittelijalle nimetään vastuuihminen jonka vastuulla on perehdyttäminen. Eikä meillä pompotella harjoittelijaa, olemme kiitollisia kun saamme yhdet käsiparit lisää sylittämään ja hoivaamaan meidän hoiviin uskottuja lapsia.
Juuri tuollaista se naisten kanssa työskentely voi olla. Jonkun pitää ne ikävätkin hommat tehdä siellä päiväkodissa. Tuo kohtelu varmaan auttaa ymmärtämään sen kuinka tärkeää on kouluttaa itseään ettei tarvi koko elämäänsä olla se harjoittelija joka potkaistaan muutaman kuukauden päästä pois uuden edestä.
Itse olen myös harjoittelijana päiväkodissa, ja tekstisi näyttää silmissäni uskomattomalta. Minun työpaikallani on nimittäin mukava henkilökunta, jolta saan arvostusta. Tietysti minulle jää ne hommat, joita muut eivät viitsi tehdä, mutta niistäkin minua usein kiitellään, kun henkilökunnalla jaa täten aikaa muihinkin päiväkodin töihin.
Minua ei ikinä olla moitittu - jo työvoimatoimistossa painotettiin sitä, että harjoittelijana minun ei voida odottaa osaavan ja tietävän kaikkea alalta.