Mikä ero Wannabeellä...

... se aika pitkälle on. Esim. wiccalaisuudessa ENSIN pitäisi tulla usko Jumalattareen tm.(oikea uskominen, ei mikään joojoo, kyllä uskon), ja SITTEN vasta nuo loitsut ja muut. Näille wannabeille nuo loitsut tuntuu olevan se tärkein asia, tai se, että voi kaverille kuuluttaa olevansa noita. He ovat surkeita tapauksia, jotka eivät osaa uskoa mihinkään ja löytävät tästä vain keinon kapinoida vanhempia ja yhteiskuntaa vastaan.
Ja ei, ei kaikki oo tollasia, mulla vaan on menny niihin hermot. Ei noidaksi tms tulla päivässä tai viikossa, ei edes kuukaudessa. Siinä menee vuosia.
Ja aito wicca ei usko oman tiensä olevan ainoa oikea, tai ei ainakaan julista sitä. Hän hyväksyy muutkin ajattelu- ja uskomistavat. (vaikka saattaa niille vähän naureskellakin hiljaa itsekseen) 8)

>Miten ihmiset erottelevat nk. "aidot" ja "wannabet" toisistaan?

Wannabeiksi luettelen ne, jotka väittävät tietävänsä kaiken jostain, mutta oikeasti tietämättömyys paistaa räikeästi esiin. Esim: pikkuteinigoottityttö joka selittää, kuinka wicca on hienoa ja hän on wicca koska luonto on ihanaa ja pentagrammi on hieno. Ja että siinä magiassa on jotain jännää..

Voi olla ihan oma itsensä ja uskoa omalla tavallaan. Mutta on syytä tietää, mitä se on miksi itseään kutsuu. Edes sen uskon perusasiat ja historian.

eikai toi 'wannabe' alunperin edes liity mihinkään uskonto-juttuihin.
lyhyesti: wannabe: tahtoo olla/luulee olevansa jotain mitä ei ole.

>> monesti "aidon" ja "wannaben" ero on se, että "aito" on ehdottomasti sitä mieltä että vain hänen tiensä on se oikea...

Eikö ole aika hassua että loppujen lopuksi "wannabe" ei itse tiedosta olevansa "wannabe". Miksi ylipäänsä erotellaan ihmiset aitoihin ja "wannabeihin". Mielestäni olisi paljon parempi jättää "wannabeet" omaan arvoonsa ja.. niin.. mitä sen jälkeen? Oletko sinä aito, olenko minä, onko kukaan aito?