joutuisin opiskelemaan jos aikoisin asianajajaksi tai syyttäjäks? Eli viititkö listata mulle kaikki koulut ja perään luku et montako vuotta se kestää.
Montako vuotta ...
Yks vaan
51723
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tarvitset (OTK) oikeustieteen kandidaatin tutkinnon, jota voit opiskella yliopistoissa Helsingissä, Turussa ja Rovaniemellä ja muistaakseni myös Vaasassa on jotakin Helsingin yliopiston kanssa yhdessä annettavaa opetusta. Tutkinnon suorittaminen kestää keskimäärin 5-6 vuotta. Helsingin yliopistossa ennätys taitaa olla noin puolitoista vuotta, mutta myös yli 10 vuotta tiedekunnassa roikkuneista löytyy. Opiskelu painottuu oikeuskirjallisuuden opiskeluun ja luentoja on vähän. Eli kirjat luetaan ja mennään tentiin jne. Muistaakseni ei-ylioppilailaat voivat päästä tiedekuntaan tietyssä kiintiössä (tarkista). Käytännössä lähes kaikki ovat ylioppilaita, mutta senkin voi suorittaa ripeästi. Tiedossa on yksi mieshenkilö, joka luki 9 kk:ssa ylioppilaaksi.
Asianajajaksi tullaan liittymällä Suomen asianajajaliittoon, jonne pääsee oltuaan OTK-tutkinnon jälkeen 4 vuotta lakimiestehtävissä, joista kaksi vuotta asianajohommissa.
Syyttäjäksi pääsee syyttäjän viran saamisella. Vaatimuksena OTK-tutkinto ja mielellään varatuomarin arvo, jonka saa vuoden pituisella tuomioistuinharjoittelulla käräräjäoikeudessa.
Kaikki lakimiehet eivät siis ole asianajajia, vaikka hoitaisivat ihan samoja hommia kuin asianajajat. Asianajaja-nimitys onkin vaan titteli, jonka pitäisi olla osoitus tietynlaisesta kokemuksesta asianajotehtävistä. Lakimiehiä on myös tuomareina tuomioistuimissa, virkamiehinä tai jopa piisinikkareina (Tuomari Nurmio)!
Kovalla innostuksella pääset tavoitteeseesi. Lisää saa kysyä.
Homma pyörii juuri niin kuin "lakimies" esitti, mutta pari tarkentavaa pointtia heittäisin vielä:
I. yli kymmentä vuotta ei kannata hengailla, sillä opintosuorituksista saatavat opintoviikot nollautuvat kun niiden suorittamisesta on tullut kuluneeksi 10 vuotta aivan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta (mm. oikeushistoria, -sosiologia jne)
II. Käsittääkseni on niin että ei-ylioppilaan täytyy saada dekaanin (tiedekunnan herra-iso-herran) lupa osallistuakseen valintakokeeseen. Tietääkseni Helsingissä opiskelee 2 ei-ylioppilasta oikiksessa, voi olla enemmänkin mutta erittäin marginaalisesti kuitenkin.
III. Yo-kokeessa menestymisellä (kunhan läpi menee) ei ole juuri mainittavaa merkitystä pyrittäessä. Aloituspaikkoja kaikkialla yhteensä vissiin n.500 pintaan/vuosi ja kilpailu ratkaistaan pääsykokeilla, johon on kaikkien pyrkijöiden pakko osallistua, ellei jostain syystä ole saanut erivapautta (en tiedä ketään)
IV. Itse sisällä olijana voin sanoa että opiskelu on vaan ja tasan tarkkaan lukemista lukemisen perään. Älykkyyttä ei missään juuri vaadita mistä olen hyvä esimerkki, mutta persettä istumiseen kyllä. Viime vuonna (ensimmäiseni) tein 40 ov, josta kukin tarkoittaa melko tasan 280 sivua luettavaa, eli yhteensä 11 200 sivua.Ja osa teoksista on vielä syytä lukea useampaan kertaan. Eikä tässä ole vielä mitään. Toisaalta osa opintoviikoista tuli aloitusopinnoista helpommalla.
V. Kuka muistaa oliko Tuomari Nurmio vaan oik.yo vai oliko hän peräti VT?
Kun Tuomari Nurmiosta tässä mainintoja on niin minulla on se vahva käsitys, että Nurmio opiskeli oikiksessa, mutta ei ole valmistunut. Hiljattain luin iltapäivälehdestä väittämän, että Hande olisi juristi, mutta enpä usko.
Täältä juttua Nurmiosta. http://yliopistolehti.helsinki.fi/yl14art.htm
Ilmeisesti valmistui artikkelin mukaan 1983 ja tutkielma kv. oikeudesta. Yliopiston Helka-tietokannasta en tutkielma kuitenkaan löytänyt.
linnassa istuessaan suorittanut tarvittavat tutkinnot. Joten hommaa elinkautinen,niin eiköhän lukemiselle jää riittävästi aikaa.Kyllä se siitä.