minkälaisia kiitoskortteja olette tehneet ristiäisväelle? olisin kiitollinen vinkeistä.
kiitoskortit ristiäisväelle
ihaa
8890
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
tapana lähettää kiitoskortteja sinällään.Annan kummeille ja mummoille kuvan/kuvia ristiäisistä ja muut vieraat ottavatkin yleensä halutessaan omilla kameroillaan kuvansakin.
Kiitoskortteja lähetetty. Laitoimme lehteen ilmoituksen perheuutisiin, jossa ilmoitettiin lapsen nimi, ristiäispäivä, kastepappi, kummit ja lopuksi kiitimme kaikkia mukana olleita ja meitä muistaneita.
on periaate, että juhlasta, johon erikseen on kutsukortilla kutsuttu vieraat, lähetetään myös muistoksi kiitoskortti.
kortissa noin yleisesti ottaen on juhlitun kuva (vauva kastemekossa, ylioppilas lakki päässä, hääpari häävetimissä jne.), pieni tapahtumaan sopiva värssy ja kiittäen: "juhlitun nimi".
Me lähetimme kaikille muistaneille (myös muille kuin ristiäisvieraille) kiitoskortin. Itse teetimme kortin, jossa vauvan kuva ja tila pienelle tekstille. Monet ystävämme ovat itse tehneet kuvalliset kiitoskortit. Mielestämme on kiva kiittää kaikkia muistaneita.
Ensiksi lähetin kaikille vieraille kutsukortin. Ristiäisten jälkeen lähetin vieraille kiitoskortin. Se oli vauvan kuva kastemekossa. Kuva oli itse otettu, valokuvaamosta ostin taitettavan kortin johon kuvan laitoin ja kiitin muistamisesta, kastepäivän laiton sekä vauvan koko nimen. Lisäksi kuoreen laitoin valokuvia jossa kyseinen vieras oli vauvan kanssa. Otimme kuvia todella paljon. Lisäksi kopioimme videon kaikille isovanhemmille sekä kummeille. Onhan se sellainen ainutlaatuinen tilaisuus.
Kiitoskorttiin laitoimme kuvan lisäksi vauvan jalanjäljen. Koska hän ei osaa vielä kirjoittaa :) niin hän signeerasi kortin jalanjäljellään. Koitin sormiväreillä useaan otteeseen mutta vain yksi jälki onnistui. Lopulta kopioin sen kopiokoneella ja liimasin kortteihin. Itselleni jätin muistoksi alkuperäisen...
Hieno idea tuo jalanjälki mut on tosi sottasta puuhaa!! Ajattelin toteuttaa saman idean isänpäiväkortissa - luulen et iskä yllättyy ja liikuttuu!!! Käden painaminen on paljon vaikeampaa kun pikkuisilla käsi on usein nyrkissä ja heilahtaa hetkessä suuhuh... Nimimerkillä kokemusta on kun vauvakirjaan käsiä ja jalkoja painettiin (onneks vauva oli sillon vaan parikuinen eikä ihan yhtä paljon viuhtonu ku 4-kuinen!)
Aika sottaistahan se oli. Hieman helpotti kun pistin pojan rintareppuun kasvot eteenpäin. Siinä oli suhteellisen helppo pöydän äärellä "leimailla" jalanjälkiä...