Onko suhteella mitään toivia, jos mies on nuorempi? Olen ihastunut itseäni nuorempaan mieheen ja haluaisin tietää, että kannattaako luovuttaa jo ennen kuin mitään ehtii tapahtumaankaan?
Onko kenelläkään kokemuksia asiasta? Ja minkä ikäisiä olette?
Neuvoja kaivataan...
Onko kenelläkään kokemuksia asiasta? Ja minkä ikäisiä olette?
Neuvoja kaivataan...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itse olen vähän yli 3-kymppinen ja olen tapaillut muutamaakin nuorempaa miestä. Tosin ikäeroa ei ole ollut kuin max. 5 vuotta, mutta itseäni se kyllä mietitytti alussa kovastikin. Loppujen lopuksi ikä ei kyllä millään tavalla vaikuttanut näihin suhteisiin vaan ihan muut seikat.
Mun kokemus nuoremmasta miehestä oli fiasko. Ensinnäkin parin kuukauden aikana osoittautui tosi lapselliseksi, leuhkaksi ja itsekkääksi tyypiksi. Tosin tuo voi olla myös vain pelkkä luonnekysymys, mutta uskon, että mies kouliintuu elämässä kokemusta saatuaan.
Tiedän yhden parin, jolla toimii tuo ikäero, että mies on nuorempi... Mutta en kovin montaa suhdetta tiedä, jotka olis kestäneet kovin kauaa, jos mies on nuorempi.
seurustelun mua 12 vuotta nuoremman kanssa 2 kuukautta sitten.Hän lähti juuri opiskelemaan toiseen kaupunkiin.Olemme todella rakastuneita ja kaikki menny ok.Ikäero ei häntä haittaa eikä mun lapsetkaan.Luonnekysymyshän tämä pitkälti on.Rakastan häntä aivan täysillä ja tuntuu että suhteemme paranee vaan vanhetessaan..tsemppiä sulle ja miehelle!Ole rohkea ja anna rakkauden tulla.ikäero ei ole este!
Mä olen seurustellut kymmenen vuotta elämästäni nuorempien miesten kanssa. Tulen vain yksinkertaisesti paremmin toimeen heidän kanssaan, esim. viisi vuotta, koska en halua heti alussa täydellistä sitoutumista vaan tahdon asioiden kehittyvän pikkuhiljaa. Nuoremmilla ei ole myöskään niin paljon ennakkoluuloja elämästä eikä kokemuksia, vertailua millä tavalla pitäisi elää. Siinä on hyvät ja huonot puolensa. Toisaalta kokemus olisi hyväksikin niin ei elä unelmissaan siitä, millaista seurustelun tulisi olla. Koska olettamukset eivät usein vastaa sitä mitä suhde on ollut omassa mielessä vaan kahden ihmisen välinen toimivuus. Nuorempi mies ja vanhempi nainen toimii hyvinkin, koska nainen ei enää haihattele niin paljon kuvitelmien perään ja osaa rakastaa miestä sellaisena kuin hän on ja nuorempikin mies arvostaa varmempaa naista. Turvallinen suhde voi kenties olla helpomminkin taattu kun nainen ei natise, kiukuttele turhista kun iän myötä myös luonne tasaantuu. Toisaalta on siis hyvä, että ihmiset ovat eri ikäisiä sillä ikäkin tasapainoittaa yhdessäelämistä, toinen osaa jotkin asiat paremmin kuin toinen.
Aika lailla myös luonnekysymys miten elämät natsaa yhteen.
Ihastukseni olikin sitten nuorempi, vuosia, kuin minä. Itse täytän 23 tammikuun alussa, ja hän loppusyksystä 18... Silloin, kun en vielä ollut ihastunut, ja mietin joskus, minkä ikäinen hän mahtaisi olla, olisin arvannut ainakin 2v enemmän. Mutta ei se tosiaan iästä ole kiinni.. tai että varsinkin jos ehtii ensin jo ihastua/kiinnostua, ja sitten saa tietää todellisen iän, ..ja sitten miettii, että onko tämä nyt oikein edes tai jotakin.
No, hän ei tosiaan tiennyt minun ikääni ennen kuin myöhemmin, ja uskon, että hän (kuten moni muukin) ajatteli minua melkein saman ikäiseksi, kuin hän itse.
Kun juttelen olen jutellut hänen kanssaan, en kertaakaan mieti hänen ikäänsä. Ainoastaan myöhemmin tulee mieleen "hitsi, kun se.." Eikähän se iästä riipu, onko mielenkiintoista jutella vai ei..Mutta kuitenkin. ..voi, miksi mä vastaan tähän vikaan viestiin, piti vastata alkuperäiseen. ..no, tämä nyt tulee tähän.
Luulen, että hänelle saattoi olla aikamoinen hämmästys kun olinkin neljä vuotta vanhempi. ..Mitä hän ei tiennyt, oli, että samaa minä itse olin ehtinyt miettiä jo niin kauan kuin olin tiennyt hänen ikänsä.
Lyhyesti: helposti voi ihastua nuorempaan. Viimeisen reilun vuoden olen opiskellut paikassa, jossa melkein kaikki, joille puhun päivän aikaan, ovat saman ikäisiä "jätkiä", mutta ... kun se ei ole siitä iästä. Ja kyllä tosiaan tiedän vaikuttavani nuoremmalta kuin ..iästä luulisi. Mutta jos hän olisi ollut sen pari vuotta vanhempi, ei olisi ikinä päähäni pälkähtänyt "onkohan tämä nyt edes oikein".
olen 24 vuotias nainen ja ihastunut n. 18-20 vee poikaan.. parhaat ystäväni tietävät asiasta, eikä se ainakaan heidän mielestään ole väärin, joten enää puuttukin tieto että onko tämä poitsu sitten minusta kiinnostunut.. katseita vaihdellaan joka päivä koulussa ja kohta muutkin huomaavat sen tai ovat jo huomanneet.. nyt vain mietin jäänkö vain unelmoimaan ihastuksestani vai teenkö asialle jotain.. mistähän saisi rohkeutta...