Olimme temppujumppa tapahtumassa, jonka jälkeen 4-vuotias pyysi uudestaan temppuilemaan kivoille radoille. Varasimme paikan seurasta ja ehdimme käydä kaksi kertaa, kun hän ilmoitti ettei enää halua. Nuo aikaisemmat kerrat lähti innokkaana. Nyt sai kauhean itkukohtauksen, kun sanoimme että lähdetään temppujumppaan. Emme sitten lähteneet sinne. Onko muilla vastaavia kokemuksia ?
Olemme maksaneet tosi kalliin hinnan kurssista.
Olemme maksaneet tosi kalliin hinnan kurssista.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Niin, että käydään vielä viisi kertaa, ja jos sen jälkeen on yhtä vastenmielistä niin sitten ei tarvitse. Meille neuvoi asian psykologi,ja takana on ajatus siitä, että lapsi oppii pitkäjännitteisyyttä. Tuliko jumpassa joku juttu, jota lapsi pelkäsi tai satuttiko hän itsensä?
sattunut jotain ikävää jumpassa ? Tai muuten hän voi olla vaikka tulossa kipeäksi. Huolehdi syömisestä ja ota vaikka evästä mukaankin. Kyllä maksettuihin harrastuksiin on hyvä kannustaa. Lapsi voi itsekin keksiä itselleen palkinnon, minkä saa kun on käynyt sovitut kerrat jumpassa.
Älä missään nimessä vaan pakoita lastasi, se on pahinta tässä tilanteessa mitä voit tehdä.
Meillä päin on kaikissa lasten harrastusmahdollisuuksissa (niin pienten kuin jo koululöaistenkin) niin, että lasku tulee vasta kun on harrastettu jo useamman viikkoa, joskus peräti pari kuukautta ja tämä kuulemma perustuu siihen, että varmistutaan ensin,e ttä tykkääkö lapsi edes tästä ja vasta sitten maksetaan.
Lapsesi on saattanut ensin innostua asiasta kun se on uutta ja ihmeellistä ja kyllähän lähes jokainen energinen 4-vuotias rakastaa peuhuratoja. Mutta olisiko siellä tapahtunut sinun tai ohjaajan huomaamatta jotain kurjaa ja´lapsi yhdistää sen kurjan jutun siihen harrastukseen?
Älä missään nimessä vaan pakoita lastasi, se on pahinta tässä tilanteessa mitä voit tehdä.
Meillä päin on kaikissa lasten harrastusmahdollisuuksissa (niin pienten kuin jo koululöaistenkin) niin, että lasku tulee vasta kun on harrastettu jo useamman viikkoa, joskus peräti pari kuukautta ja tämä kuulemma perustuu siihen, että varmistutaan ensin,e ttä tykkääkö lapsi edes tästä ja vasta sitten maksetaan.
Lapsesi on saattanut ensin innostua asiasta kun se on uutta ja ihmeellistä ja kyllähän lähes jokainen energinen 4-vuotias rakastaa peuhuratoja. Mutta olisiko siellä tapahtunut sinun tai ohjaajan huomaamatta jotain kurjaa ja´lapsi yhdistää sen kurjan jutun siihen harrastukseen?
Koita saada selvitettyä syy äkilliseen mielenmuutokseen. Ehkä lapsesi loukkasi itsensä tai pelkää jotain temppua (itse kammoksuin pukin yli hyppäämistä yli kaiken), muistuta ettei siellä tarvitse tehdä mitään mikä ei tunnu kivalta tai sattuu.
Mahdollista on myös että tapahtui jotain lasten välistä, kiusaamista ehkä. Onko mahdollista että menisit yleisöksi katsomaan, kannustamaan ja seuraamaan samalla mikä oikein mättää.
Jos menisitte yhdessä ja sovitte että jos tapahtuu jotain kurjaa, lähdette samantien kotiin, voisi olla turvallisempi mieli lapsellasi.
Myös kouluikäisille tulee kausia, jolloin ei
huvita mennä harrastuksiin.
Minusta on ihan ok välillä pakottaa,
koska siinähän lapsi oppii, että jos johonkin
aletaan, siitä ei luovuta heti kun tuntuu
raskaalta. Vastuu harrastuksesta on sinulla,
ei lapsella. Minusta ei kannata hirveästi
toitottaa, että nyt lähdetään harrastukseen,
puetaan vaan vaatteet päälle ja ohjataan
lapsi sinne toiminnan ääreen. Näin hän ei
koe sitä liian rutiininomaisena, vaan
pelkästään vaihteluna arkeen. Lapsihan
saattaa alkaa stressata asiaa ihan turhaan.
Harrastuksien tarkoitushan on kehittää
taitoja lapsen ehdoilla. Ei stressata.
Olen samaa mieltä pitkäjänteisyyden ja periaatteiden opettamisesta. Ei kannata toimia täysin kaikkien lapsen hetken mielijohteiden/oikkujen mukaan, niin että lapsi miten vain määräilee ilman perusteluja.
Syy mielen muuttumiseen kannattaa ainakin ensin selvittää keskustelemalla, ja sitten yrittää korjata tuo syy, mm. ohjaajan kanssa yhteistyöllä. Lopettaa vasta sitten, jos syy on ylitsepääsemätön, korjaaminen ei onnistu.