Henkilöistä a, b, c, d, e, f, g, h ja i kustakin on 10-20 kpl arvioita. Arviointi tehty ajankohtana 1 ja 2. Arviointi tapahtunut asteikolla 1-5 ja arvioitavia asioita on ollut 25 kpl kylläkin kerralla.
Käytössä SPSS-ohjelma. Millä analyysilla/analyyseilla aineistosta saa jotain kiinnostavaa esiin?
Käytössä SPSS-ohjelma. Millä analyysilla/analyyseilla aineistosta saa jotain kiinnostavaa esiin?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei tuosta sinun selityksestäsi paljon apua ollut, että osaisi antaa vinkkejä... ;)
Ensimmäisenä tärkein asia on mittavatko 25 likert-5 asteikollista kysymystä eri asioita, vai voidaanko ajatella, että ne mittaavat saman taustalla olevan ns. latentinmuuttujan eri komponentteja (esimerkiksi kysymykset olen yleensä puhelias, olen yleensä seurallinen voidaan ajatella mittaavan sosiaalisuutta jne.) vai mittaavatko ne täysin eri asioita (esim. suomeen tarvitaan 6 ydinvoimala ja puuro on hyvää (1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mielta).
Mikäli voidaan ajatella, että kysymyksista muodostuu kokonaisuuksia jotka mittavat samoja asioita voidaan muodostaa summamuuttuja (tai summamuuttujia ja summat lasketaan siis kummallekin mittauskerralle erikseen, mieluiten vielä johonkin teoriaan perusten koska koehenkiköiden määrä ei ole riittävä varsinaisen mitta-asteikon rakentamiseen faktorianalyysilla) ja sitten koska mittauskertoja on kaksi testinä on parittaisten otosten t-testi (mikäli parametristen testien oletukset voimassa, mikäli ei wilcoxonin testi). mahdollisesti soveltuu myös toistettujen mittausten varianssianalyysi, mikäli tarpeellista.
Mikäli summamuuttujia ei voida muodostaa on tilanne vaikeampi, koska likert-asteikot ovat oiekastaan järjestysasteikollisia, jolloin parametristen testien edellytykset eivät varmasti toteudu. Tällöin vaihtoehtoina on vetää mutkat suoraksi ja vain ajatella kysymyksiä vähintään välimatkasteikollisina ja tehdä edelleen parittaisten otosten t-testejä (joka on kyllä oikeastaan virhe, mutta kyllä tätä näkee käytettävän) tai sitten käyttää mieluiten vaikka (kun SPSS on käytössä) McNemarin testin yleistystä (Marginal Homogeneity).
Tässä jotain pieniä mahdollisia lähtöökohtia, joskin paljon riippuu todelllakin siitä mitä oiekastaan on mitattu (oletan, että kyseessä on kyselylomake tai haastattelu joka on tehty samoille henkilöille kaksi kertaa eri aikoina ja ajankohtien välinen ero on kaikilla henkilöillä suurinpiirtein sama)
kiitos asiantuntevasta vastauksesta! korrelaatiot tai faktorianalyysi ilmeisesti eivät ole niin paikallaan kuin ehdottamasi summamuuttuja/t-testi? Vaikuttaako em. analyysien käyttöön se, että ensimmäisestä arviointikerrasta karsiutuu useita yksittäisiä arvioita tarkasteltaessa kakkosarviointia. Kyseessä on siis samojen henkilöiden tekemät arvioinnit molemmilla kerroilla, mutta toisena kertana osa arviointia tekevistä henkilöistä (=arvioinneista) on jäänyt matkan varrelle.
Summamuuttujat ja parittaisten otosten t-testi on todellakin helpoin ja suositeltavin tapa. Mikäli olet vielä kiinnostunut mahdollisista taustamuuttujien vaikutuksesta (esim. onko sukupuolella tms. vaikutusta mittausten välillä) voi käyttää toistettujen mittausten varianssianalyysiä, jolloin asetelmaan saa hieman lisää monipuolisuutta (tosin kyllä gradun saa tehtyä yksinkertaisellakin tutkimusasetelmalla.
vastauskato mittausten välillä ei sinällään ole ongelma mikäli vastauskato ei ole systemaattista (ts. jokin tekijä koeasetelmassa aiheuttaa vastauskadon, esim. sitenn että miehet kieltäytyvät systemaattisesti jatkomittauksesta). Toinen ongelma tietenkin on aineiston koon pieneneminen, mutta mikäli nyt aineisto on kohtuullisen kokoinen ja kato ei systemaattista, niin ei pitäisi tulla ongelmia (ja tietenkin jos aineisto on hyvin pieni on voidaan käyttää ei-parametisiä menetelmiä -> edellinen vastaukseni, jolloin ollaan turvallisimmilla vesillä).
jatkan vielä alkuperäistä kysymystäni:
arvioita on tehty myös eri näkökulmista, eli arvioinnin antajina toimivat sekä alaiset, vertaiset että itsearviointi, jotka kaikki ovat suoritettu kahdessa eri vaiheessa. Oletuksena on, että latentti tekijä löytyy, eli kyseessä on henkilöarviointi tiettyihin kysymyksiin nojaten, jotka kaikki kartoittavat henkilön toimintaa tietyissä tilanteissa.
Lähtökohtaisesti intressinä on/oli riippumattomat ulottuvuudet eri kerroilla / erottelevuus. Jos käytetään t-testiä tai varianssianalyysia, kyetäänkö em. asettelulla vastamaan intressiin? Vai olisiko mielekkäämpää lähteä jostakin toisesta kysymyksenasettelusta ko. aineiston pohjalta? Kun arvioinnin antajatahoja on useampia kuin yksi, vaikuttaako se käytettävään analyysiin? Voiko toimia edelleen niin, että muodostaa summamuuttujan alaiset, vertaiset, itsearvio ja tarkastelee niitä keskenänsä?
onko kannanottoja/ohjeistusta em. kysymykseeni riippumattomista ulottuvuuksista ja erottelevuudesta?
Vastauksesta kiitollisena...