Onkos Kaliperi

Tiedosta. :))

Urakkaa kerrakseen. Täytyy teillä
kyllä olla todella hyvä muistikin,
kun rupeatte vielä noin isoon urakkaan.
Mutta eihän ne sellaiset muistot kyllä
unohdukkaan.

Toivottavasti teidän
terveys kestää vielä pitkään.
On siinä meillä nuoremmilla vielä
paljon oppimista elämän varrella.

Olen käynyt "oikeassa" kaivoksessa vain kerran. Se oli puolalaisessa suolakaivoksessa, ja jännittävä kokemus. 150 metriä maanpinnan alapuolella. Ylös tultiin oikealla kaivoshissillä, joka oli kaksikerroksinen, ja jossa ei ollut mitään valaistusta. Alas mentiin aivan loppumattoman loppumattomia puuportaita myöten.

Oletko ollut ihan kaivosmiehenä tai oikeasti työssä maan alla? Se on jotakin niin vaikean tuntuista, että en edes osaa kuvitella, millaista se työ todella on. Rohkeutta se ainakin vaatii.

Kuumaa, huonoa ilmaa, kivipölyä, saasteita, vaaroja putoavista lohkareita, melua, ei tietoa pävän kulusta...Kyllä se vetää melkein vertoja sodalle. Ei taida siihen moni poika tai mies kyetä.

Että tuliko sodassa tutuksi
ketään JR9:stä. Isäni kun palveli
siinä yksikössä.

isäni nimi oli Arvi Piipponen.
Oli paljonkin mukana veteraani
touhuissa.

Kaunis tapa. Se näky syöpyy ikuisesti mieleen.
Kyllä todellakin muistot säilyy mielessä.
Hyvää kirjoitusrauhaa teille ja syksyn jatkoa.
Nytpä annan teille kirjoitus rauhan.

Hyvää iltaa veteraani Kaliperi!



Kysymys kuuluu täältä keskisestä suomesta että onko
jr9:ssä palvellut Yrjö Hokkanen tuttu.
Mies elelee vielä Vaajakoskella ja eilen näin viimeksi hänet liikkeellä vaikka askel jo lyhenee
on mieli kirkas.
Hän oli samoissa porukoissa kuin Ahti K- Vuorensola
aikoinaan kävi veteraanimatkalla missä he murtautuivat motista ulos kuorma-autojen lavoilla.
Viestiä voisin viedä jos veli on tuttu.
Ollaan näissä kilta-asioissa tutustuttu!
Hyvää illan jatkoa!