Sivustaseuranneelta.
Agrobaatit: tiloihinne sidottu pääoma vastaa keskimääräisen palkansaajaperheen elinikäansioita. Kyseinen omaisuus on tarvittaessa realisoitavissa.
Urbanektikot: Miksi parjaatte tilallisia EU-tukipolitiikasta? Ilman maataloustukia käsite suomalaisesta ruoasta joudutaan unohtamaan.
Totta on, että näennäisviljelijöiden ja tukikeinottelijoiden toiminta on vähintään kyseenalaista, mutta heitä ei pidä sotkea rehellistä ja kovaa työtä tekeviin maatalousyrittäjiin.
--
Valitettava totuus on, että esimerkiksi maitotilat saavat elantonsa jalostamalla öljyä maidoksi. Tämä huomataan öljyn hinnan räjähtäessä markkinatalouden rinnuksille: tuotantomäärät romahtavat sadasosaansa siitä, mitä ne ovat nyt halvan öljyn aikoina.
Vaihtoehtoisten energianlähteiden tehokas hyödyntäminen on toistaiseksi utopian asteella.
-
Sekä kaupunkilaisten, että maalaisten syntilista on pitkä ja vakuuttava:
Urbanektikot: ilman kaupunkikulttuuria, meillä ei olisi tehotuotantoon tarkoitettua maatalouskoneistoa ja käytännössä eläisimme historiasta tutussa omavaraistaloudessa. Lisäksi meiltä puuttuisi jätevuoria kasvattava kulutusmentaliteetti, puhumattakaan "kumista koiranpaskaa made-in-hong-kong" ideologiasta.
Agrobaatit: ilman henkilökohtaista (lue itsekästä) suhtautumistanne omistamiseen ja oman itsensä herruuteen, maaseudun luonnolle aiheuttama jäte/saastekuorma olisi huomattavasti pienempi. Maataloudesta aiheutuva luonnon saastuminen on ymmärrettävämpää, kuin monikansallisisista suuryrityksistä johtuva, mutta ahtaalle joutuneesta yksityistuottajuudesta huolimatta yhtään hyväksyttävämpää se ei ole.
Nykymaailman talous- ja elinkeinoelämässä vaaditaan korkeaa koulutusta. Maatilatalouden SPV-käytännöstä johtuen, uusilla sukupolvilla on mahdollisuus jatkaa opiskelua taipumusten mukaisesti ja monessa tapauksessa uusi sukupolvi hyödyntääkin opiskelumahdollisuudet varsin tehokkaasti. Jos tilannetta verrataan kaupunkien työntekijä-palkansaaja-yksityisyrittäjä akseliin, väitän maatilojen koulutusasteeen olevan kaupunkien vastaavaa tasoa korkeamman.
Tässä valossa maatiloilla on koulutettua väestöä, jolla pitäisi olla kykyä ja tavoitteellisuutta tehokkaaseen reflektointiin koskien kaikkia tuotannon osa-alueita. Jostain syystä esimerkiksi luontoa ja ympäristöä koskevissa kysymyksissä agrobaatit ovat edelleen 50-luvulla, eikä yleissivistävän opetuksen jatkokoulutuksesta näyttäisi olevan ainakaan asenteiden muuttajaksi.
Mistä tämä huolestuttava seikka johtuu? Tuskinpa ainakaan puutteellisesta koulutuksesta.
..
Urbanektikot: Mitä elämästänne olisitte valmiita vaihtamaan esimerkiksi puhtaaseen ruokaan?
Te puhutte usein työttömyyden poistamisesta: miksi samassa kuitenkin unohdatte, että Euroopan Unioniin liittyminen tuhosi Suomesta käsittämättömän määrän työpaikkoja maatalouden kannattavuuden romahtaessa?
--
Politiikka ei näytä kiinnostavan suomalaisia, vaikka sen pitäisi olla koko kansaa ja sen eriäviä näkemyksiä yhdistävä tekijä. Toisaalta, jos poliitikot ovat itse aiheuttaneet politiikan arvostuksen romahtamisen, ei syytä voi vierittää kansan niskoille. Uskottavuuden heikkeneminen lienee poliittisen järjestelmän heikko kohta ja sen syyt lienevät esimerkiksi seuraavissa:
- Arja Alho
- Kauko Juhantalo
- Tony Halme
- Suvi Linden
- Olf Sundqvist
- Anneli Jäätteenmäki
Olen vakuuttunut siitä, että Suomi tarvitsisi lievän ja vakavan välimaastoon sijoittuvan kansallisen kriisin, joka yhdistäisi Suomalaisuudestaan ylpeät ihmiset. Tällöin huomio kiinnittyisi asioihin, joilla on todellista merkitystä.
Loppujen lopuksi kaupunki vs. maaseutu vastakkainasettelu on turha. Me elämme hyvinvointiyhteiskunnassa, lievästä pahoinvoinnista huolimatta.
Agrobaatit: tiloihinne sidottu pääoma vastaa keskimääräisen palkansaajaperheen elinikäansioita. Kyseinen omaisuus on tarvittaessa realisoitavissa.
Urbanektikot: Miksi parjaatte tilallisia EU-tukipolitiikasta? Ilman maataloustukia käsite suomalaisesta ruoasta joudutaan unohtamaan.
Totta on, että näennäisviljelijöiden ja tukikeinottelijoiden toiminta on vähintään kyseenalaista, mutta heitä ei pidä sotkea rehellistä ja kovaa työtä tekeviin maatalousyrittäjiin.
--
Valitettava totuus on, että esimerkiksi maitotilat saavat elantonsa jalostamalla öljyä maidoksi. Tämä huomataan öljyn hinnan räjähtäessä markkinatalouden rinnuksille: tuotantomäärät romahtavat sadasosaansa siitä, mitä ne ovat nyt halvan öljyn aikoina.
Vaihtoehtoisten energianlähteiden tehokas hyödyntäminen on toistaiseksi utopian asteella.
-
Sekä kaupunkilaisten, että maalaisten syntilista on pitkä ja vakuuttava:
Urbanektikot: ilman kaupunkikulttuuria, meillä ei olisi tehotuotantoon tarkoitettua maatalouskoneistoa ja käytännössä eläisimme historiasta tutussa omavaraistaloudessa. Lisäksi meiltä puuttuisi jätevuoria kasvattava kulutusmentaliteetti, puhumattakaan "kumista koiranpaskaa made-in-hong-kong" ideologiasta.
Agrobaatit: ilman henkilökohtaista (lue itsekästä) suhtautumistanne omistamiseen ja oman itsensä herruuteen, maaseudun luonnolle aiheuttama jäte/saastekuorma olisi huomattavasti pienempi. Maataloudesta aiheutuva luonnon saastuminen on ymmärrettävämpää, kuin monikansallisisista suuryrityksistä johtuva, mutta ahtaalle joutuneesta yksityistuottajuudesta huolimatta yhtään hyväksyttävämpää se ei ole.
Nykymaailman talous- ja elinkeinoelämässä vaaditaan korkeaa koulutusta. Maatilatalouden SPV-käytännöstä johtuen, uusilla sukupolvilla on mahdollisuus jatkaa opiskelua taipumusten mukaisesti ja monessa tapauksessa uusi sukupolvi hyödyntääkin opiskelumahdollisuudet varsin tehokkaasti. Jos tilannetta verrataan kaupunkien työntekijä-palkansaaja-yksityisyrittäjä akseliin, väitän maatilojen koulutusasteeen olevan kaupunkien vastaavaa tasoa korkeamman.
Tässä valossa maatiloilla on koulutettua väestöä, jolla pitäisi olla kykyä ja tavoitteellisuutta tehokkaaseen reflektointiin koskien kaikkia tuotannon osa-alueita. Jostain syystä esimerkiksi luontoa ja ympäristöä koskevissa kysymyksissä agrobaatit ovat edelleen 50-luvulla, eikä yleissivistävän opetuksen jatkokoulutuksesta näyttäisi olevan ainakaan asenteiden muuttajaksi.
Mistä tämä huolestuttava seikka johtuu? Tuskinpa ainakaan puutteellisesta koulutuksesta.
..
Urbanektikot: Mitä elämästänne olisitte valmiita vaihtamaan esimerkiksi puhtaaseen ruokaan?
Te puhutte usein työttömyyden poistamisesta: miksi samassa kuitenkin unohdatte, että Euroopan Unioniin liittyminen tuhosi Suomesta käsittämättömän määrän työpaikkoja maatalouden kannattavuuden romahtaessa?
--
Politiikka ei näytä kiinnostavan suomalaisia, vaikka sen pitäisi olla koko kansaa ja sen eriäviä näkemyksiä yhdistävä tekijä. Toisaalta, jos poliitikot ovat itse aiheuttaneet politiikan arvostuksen romahtamisen, ei syytä voi vierittää kansan niskoille. Uskottavuuden heikkeneminen lienee poliittisen järjestelmän heikko kohta ja sen syyt lienevät esimerkiksi seuraavissa:
- Arja Alho
- Kauko Juhantalo
- Tony Halme
- Suvi Linden
- Olf Sundqvist
- Anneli Jäätteenmäki
Olen vakuuttunut siitä, että Suomi tarvitsisi lievän ja vakavan välimaastoon sijoittuvan kansallisen kriisin, joka yhdistäisi Suomalaisuudestaan ylpeät ihmiset. Tällöin huomio kiinnittyisi asioihin, joilla on todellista merkitystä.
Loppujen lopuksi kaupunki vs. maaseutu vastakkainasettelu on turha. Me elämme hyvinvointiyhteiskunnassa, lievästä pahoinvoinnista huolimatta.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ei maidontuottamiseen tarvita sentään niin paljoa öljyä, ehkä 10% pienennys tuotantoon tulisi käytettäessä osa viljelyalasta biopolttoaineiden tuotantoon.
Suurempi ongelma lienee, että ilman öljyä muu yhteiskunta taantuu, ettei maitotuotteisiin enää ole varaa.
Eikä tuo pääoma väitteesikään pidä paikkaansa, kannattaisi ehkä seurata todellisia kauppahintoja, eikä jotain yksittäistä kaupungin lähellä tehtävää tilakauppaa.
Olet oikeassa, että vastakkain asettelu on turhaa:
Kaupunki vs maaseutu vastakkain asettelussa on kyse ainoataan tiettyjen poliittisten ryhmien tarkoituksellisesta hyökkäyksestä saada itselleen asemaa politiikassa, roskatiedotusvälineet ovat lähteneet tähän mukaan.
Keskimääräinen tilakoko suomessa vuonna 2002:
- 27,3 hehtaaria.
- 18 lehmää
- 8077 kg maitoa / lehmä / vuosi
"Vuonna 1910 Suomessa oli n. 200000 yli yhden peltohehtaarin tilaa."
http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/peltoviljely/peltokasvit.htm
www.aluekehityssaatio.fi/maito-savo/ docs/Opettajan%20lisateksti%201_2004.pdf
---
Viljatilat:
Otetaan esimerkiksi nykyaikainen yhden ihmisen ylläpitämä 150 hehtaarin viljatila.
Jos puhutaan tilanteesta, jossa traktorit ja muut tilan öljyä hyödyntävät työkoneet olisivat pois käytöstä, voi olla että keinolannoitteilla ja pitkälle viedyillä eläinvetoisilla laitteilla 1/20 peltomäärästä pystyisi tyydyttävästi viljelemään.
Näennäisestä onnistumisesta huolimatta, satomäärät putoaisivat vähintään 30% koneelliseen viljelyyn nähden. Työmäärä on silti huikea ja käsityön osuus venyttää viljelyaikaa huomattavasti. Lisäksi on huomioitava, ettei peltojen ruiskutukseen ole olemassa eläinvetoista menetelmää.
Jos siis 150 hehtaarin laskennallinen tuotto olisi 3500 kg / ha = 525000 kg, tällöin ilman öljyä tapahtuvassa 1/20 tilanteessa saatettaisiin päästä noin 18500 kg kokonaistuotantoon.
Kyseinen määrä on noin 3,5 % alkuperäisestä.
Laskennassa pitää ottaa huomioon työmäärän yhtäkkisen lisääntymisen kerrannaisvaikutukset,voimanlähteen puuttuminen, uusvanhojen työmenetelmien puuttuminen, eläinvetoisten koneiden puuttuminen jne...
Lisäksi on otettava huomioon, ettei ongelma olisi ainoastaan vain yhtä tilaa koskeva, vaan maan muut viljelijät olisivat samassa tilanteessa yhtäaikaisesti. Tämä vaikuttaisi oleellisesti mm. kone- ja laitehankintoihin, sekä laitteiden toimitusaikoihin logististen järjestelmien toimimattomuuden vuoksi.
Näin siis mallissa, jossa asiat olisivat vielä suhteellisen hyvällä tolalla.
----------
Maitotilat:
Jos viljatiloilla vaikutus olisi tuollainen, mitä tapahtuisikaan maitotiloilla? Nyt halvan viljan hinta nousisi hetkessä pilviin. Säilörehun teko loppuisi ja tiloilla jouduttaisiin siirtymään kuivan heinän käyttöön. Yksistään säilörehun puutteen takia lehmien maidontuotanto romahtaisi. Myös lisäravinteiden saanti loppuisi.
Lehmämäärä putoaisi keskimääräisellä karjatilalla arviolta 25-30 %:iin alkuperäisestä ja lehmäkohtainen tuotos noin 1500 kiloon vuodessa.
Muutos saattaisi olla huomattavasti rajumpikin nykylehmien jalostusarvosta johtuen. Näin ollen alunperin 18 lehmän tila tuottaisi muutoksen jälkeen noin 7500 kg - 9000 kg vuodessa, kun sen tuotanmäärä ennen muutosta oli 162000 kiloa.
Tuotokseksi saadaan siis 4.6 - 5.5 % alkuperäisestä.
http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/06_taloushistoriaa/02_maatalous_mikkelin_maalaiskunnassa
Skenaario on hankala siksi,että maatalous ja logistiset järjestelmät yhdessä muun tuotannon kanssa ovat tosiinsa kytköksissä. Öljyn loppuminen ei ole todellakaan vain maanviljelöiden ongelma. Maanviljelijät saattaisivat olla jopa muita hieman paremmassa asemassa, sillä onhan tiloilla usein muutamien tuhansien litrojen reservi. Erittäin tehokkaalla optimoinnilla polttoainereservi saattaisi kyetä turvaaman maatilan perustoiminnot vuoden ajaksi.
niin palattaisiinko jokaisessa tekniikassa 1800-luvun menetelmiin? Ja olisiko öljyn loppuessa = syvän talouslaman iskiessä kuitenkin enemmän työvoimaa käytettävissä maataloustöihin?
Tietysti nuo skenaariouhkat kertautuvat, mutta hieman pitäisi pohtia, onko miten nopeasti käytettävissä mm. kotimaiset biopolttoaineet ja -voiteluaineet. Ja kuinka nopeasti voidaan vanhaa "vippastekniikkaa" kehittää? Häkäpönttökin on kaiten melko helppo laittaa vanhaan dieselkoneeseen?? Etanoli käynee sekä bensa- että dieselkoneisiin melko pienellä muutoksella?? Sähköä saataneen turpeen / puun poltolla? Uusimmassa Koneviestissä oli pääkirjoitus aiheesta, sitä ei kuitenkaan saa esille. http://www.koneviesti.fi/uusin.htm
Mutta äkillisessä öljyn loppumisessa olisi kyllä erittäin paljon ongelmia!
Ainakin tuo lehmien tuotoksen putoaminen ei olisi noin rajua. Kyllä joku 5000 litraa irtoaa hyvällä apila/timoteiheinällä, vaikka ei olisi paljon viljaakaan. Ainakin muisteleisin juttua, että tämä AI Virtanen teki ruokintakokeita 20-30-luvulla, syöttí "selluloosaa ja salpietaria" ( kuitua ja valkuaista )heinän lisänä, ja parhaat lehmät lypsi jotain 6000 kg jo silloin!
Tuossa alussa olleet tiedot ovat jo hieman vanhoja, n 32 on keskipinta-ala, varmaan yli 20 lä ja reilu 8400kg vuosituotos. No, "korkeammalta" vaan pudotaan!
Tarkoitin, että osa peltoalasta käytettäisiin koneissa tarvittavaan biopolttoaineeseen ja satotaso laskisi hieman ilman keinolannoitteita (ei paljon, palkokasvit on keksitty).
Todellinen ongelma ilman öljyä on, ettei muu yhteiskunta toimi ollenkaan ilman öljyä, joten ei kellään ole varaa ostaa maataloustuotteita > lopputuloksena voisi tietysti olla kuvailemasi vanhaan paluu, silloin mainitsemallasi 150 ha;n tilalla olisi runsaasti renkejä töissä.
ps. keskimääräinen tilakoko lienee tänä vuonna n. 32 ha?
Yksi henkilö ei tosiaankaan hoida,ei sitten millään 150 ha:ta
Kyllä siinä vanhat isännät/jälkikasvu tms.ilmainen työvoima on mukana.Ellei muuten niin kuivurin perään katselemassa.
Et ole kai nähnyt nykyistä maidontuotantoa?Kyllä totuus on se,että jos öljy loppuu ,niin myös maidontuotanto loppuu lähes täysin.Tuo sadasosa on todella hyvä arvio.
Sinun maitos kait jeesus siunaa ja saat tuotokset nousemaan.Mutta meikäkäinen ei kyllä pysty viikatteella ja lapiolla noita elukoita ruokkimaan.Tämä koko maatalous loppuu siihen paikkaan kun öljykin.Mieti hyvä ystävä miten teet sen jälkeen työt?Tuo korvaavista energioista puhuminen on itsepetosta,jossa lennetään taivaissa.Kun öljy loppuu,niin myös talous romahtaa.Turha luulla,että voit käyttää nykyteknologiaa kun olet persaukinen eikä sinulla ole niitä kymmeniä avustajia kaupungissa.
Kun ei ole öljyä ei traktori kulje,lannoitteet on liian kalliita ja sinulla ei ole varaa ostaa mitään.Satotasohan on ilman öljyä nolla,koska ei ole edes hevosia vetovoimaksi kuten oli 50 vuotta sitten.Jos saat sen apilas kasvaan,niin mites sen korjaat?Ja ei ne pilalle jalostetut lehmät mitään lypsä pelkällä apilalla.Tuo renkiteoria on ainut oikea,todellisuudessa kyseessä on feodaaliyhteiskunta jossa vallitsee maaorjuus.Palkkaa kun ei enää makseta.
Jos öljy kokonaan loppuu niin markkinavoimat pitää huolen että biopolttoaineet on liian kalliita maidon tuotantoon. Voidaan tietysti nostaa maidon hinta kustannusten tasolle, mutta löytyykö sadasosallekkaan ostajaa...
Kas kun kukaan ei huomaa,että näitä duunareita on iso läjä auttamassa kartanoita.
...mitään siunannut! Hieman vajaa 10-tonnnin keskituostus oli muutama vuosi sitten, kun vielä lehmiä oli ja melko käsityövaltaiset menetelmät. Kyllä kai sitä sen 5-tonnia saisi lehmästä irti huonoimmakin rehuilla? Lehmämäärä varmaan teoriassa tipahtaisi reilusi puoleen tms, jos ilman polttoaineita pitäisi hommat tehdä. Niitä jäljelle jääneitä sitten syöttäisi kohtuu hyvin, että elämiseen menevä energia olisi kohtuu pieni. Olisiko sitten maitotuotteiden tarvitsijoita ja mihin hintaa, on toinen kysymys. Vaihtaisivatko työtä "maaorjan" tapaan ruokaan ja nukkumapaikkaan?? Selvennykseksi, en semmoista toivo, mutta tässä jutussa olikin "tulevaa pohdintaa"
Eikö se häkäpönttö-idea ole täysin sovellettavissa noihin 70-80-luvun dieselkoneisiin? Jos ukit saivat koneet jotenkin kulkemaan sota-aikaan, niin kaiten vieläkin? Ratkaisevaa monen tekniikan kohdalta lienee, jäisikö mitään metalliteollisutta liitännäisineen "henkiin"? Sitä jos ei ole, niin sitten tulee hankaluuksia? Ei pelkkä öljyn puute ( jos yhteiskunta pysyy kohtuullisen vakaana) aivan kaikkea vielä kaada?
Jos joku insinööri tätä lukee, niin mitenkä hankalaa olisi rakentaa "puulla lämpiävä sähkölaitos"? Siis tilakäyttöön, noin joku 50-100- 150 kW tehoinen? Ihmiset ovat aika kekseliäitä ja ratkaisevat monta ongelmaa hädän tullen!
Keksinnöt on olemassa ja pysyvät,mutta on aivan eri asia hyödyntää niitä.Siihen tarvitaan rahaa,joka on peräisin uusiutumattomista luonnonvaroista.Et takuulla rikastu kuokan varressa.Ja siihen kehitys johtaa kun öljy loppuu.Ja vetovoiman loppuminen merkitsee köyhtymistä potenssiin.Tuo korvaavien energioitten varaan tuudittautuminen on uskonto joka ei päde tositilanteessa.Kyllähän aina maailmassa on rikkaita jotka voivat suuren porukan työllä puuhastella mitä vain,mutta kokonaiselintaso romahtaa nollaan ja rahatalous häipyy sen sileän tien kun öljy loppuu.
Hyviä kommentteja on tullut, puolesta ja vastaan. Odotin, tai oikeastaan pelkäsin, että vieläkin voisi olla joku, joka väittää että öljyn loppuminen ei pidä paikkansa. Onneksi tällaiseen ei tarvinnut törmätä.
Energiaongelma on kuitenkin olemassa ja lienee ajan kysymys, milloin siirtymävaihe biopolttoaineiden laajempaan käyttöön todellisesti alkaa. Prosessissa piilee kuitenkin, jos ei suoranaisia vaaroja, mutta vähintäänkin vakavia riskejä, mikäli siirtymävaihetta ja sen suunnitteluun liittyvää problematiikkaa ei huomioida riittävän painokkaasti.
Miten perinteinen öljyteollisuus suhtautuu mahdolliseen biopolttoaineiden käyttöönottoon, jos siihen tarvittava tekninen taso saavutetaan jo reilusti ennen todellisen öljypulan alkamista?
Onko esimerkiksi Suomen kaltaisella pikkuvaltiolla voimapotentiaalia puolustaa elinkeinoratkaisujansa massiivisen Amerikkalais-Venäläisen öljyteollisuuden ikeen alla? Lienee selvää, että prosessi aiheuttaa ristipaineita yleisesti ainakin kaupankäynnin alueelle, puhumattakaan ongelmista Euroopan Unionin maatalouspolitiikan kanssa.
Miten maataloudessa voitaisiin olla kaukaa viisaita ja ehkäistä väistämättömän ikäviä jälkiseurauksia? Näihin kysymyksiin vastaamalla olisi mahdollista saada kylkiäisen kaltainen vastaus sellaisiinkin kysymyksiin, joita ei vielä ole edes olemassa. Minusta maatalouden ympärillä on runsaasti hyödyntämöntä osaamista, jonka valjastamisella olisi suunnattomia yhteiskunnallisia ja yleishyödyllisiä vaikutuksia.
Kyse lienee tässäkin viime kädessä tahdosta?
Tekniikka alkaa olla jo yllättävän pitkällä. "Oman dieselin" tuotantomäärät eivät liene vielä isoja, mutta alku kuitenkin.
Verotusasiaakin selvitetty yms.
http://www.biodiesel.fi/
Jostain törmäsin laskelmaan, jossa oli esitetty että jos maapallon kaikki autot käyttäsi biopolttoainetta niin peltopinta-ala pitäisi kaksinkertaistaa. Mitäs siten syötäisiin?
Ainoa vihreästi ajatteleva henkilö, jota minä kunnioitan On Pentti Linkola, vaikka monista hänen ajatuksistaan olenkin eri mieltä, ainakin hän elää niinkuin saarnaa ja ajattelee. Sen sijaan näitä herraskaisia city-vihreitä minä HALVEKSIN SUURESTI.
He kyllä määräilevät miten muiden ihmisten on oltava, toimittava ja elettävä, mutta itse ovat varsinaisia loiseläjiä, käyvät ripustautumaan puihin ja aiheuttavat haittaa rehellisille, työtä tekeville ihmisille, lisäksi he ovat melkoisia pehmoja, eivätkä tulisi luontaistaloudessa toimeen viikkoA kauempaa.
Muuten olen sitä mieltä että ihmisten olisi vähennettävä yksityisautoilua paljon, joko vapaaehtoisesti tai sitten pakolla.
Niin justiisa perkele!
Nämä urbanistit luulee,että he voivat teknologian avulla jatkaa kaupungissa elämistään vaikka öljy loppuu.Ne ei ymmärrä elämisen elinehdoista mitään.Niiden laskelmissa on usean desimaalin virhe ja tärkeimmät tekijät puuttuu.Tämän vuoksi ne kuolevat kymmenen vuoden sisällä nälkään joka sorkka,vaikka olisivat miljardöörejä (terveisiä Erkolle).
Tuo öljy kun on rikkauden lähde.Ilman sitä tämäkin maa olisi maatalousvaltio,jossa ihmiset näkisivät nälkää ja puutetta.
Kyllä käsite-eroja on ja jotkut ovat hyvinkin voimakkaita. Minusta maaseudun ja kaupungin välisiä raja-aitoja pitäisi pyrkiä madaltamaan "oikeilla" keinoilla. Toisinsanoen agrobaattien tulisi puhua urbanektikoille heidän omalla kielellään ja tietysti päin vastoin.
Tällöin on mahdollista saavuttaa keskusteluyhteys ja jonkinlaista todellista oppimistakin saattaisi tapahtua: puolin ja toisin.
Paljon hyvää tällä saralla on tehty, mutta paljon on vielä tekemättä. Tulevat ongelmat ovat taatusti yhteisiä, sillä eivät agrobaatit kaikkea leipäänsä yksin jaksa syödä. Tilanne olisi tietysti toinen ja urbanistit eivät olisi "leivän teossa" suurenmoisena apuna.
Varmaa on kuitenkin se, ettei rahaa voi syödä. Pelto tuottaa pientäkin siementä ja melko pienelläkin leivällä elää.
Melko pian ongelmien ilmaantumisen jälkeen tuoretuotteet loppuvat sekä koti- että ulkomailta ja kuluttajapuoli on oikeasti ongelmissa. Maalla ehkä sentään jotenkin pärjätään.
"Tuo öljy kun on rikkauden lähde.Ilman sitä tämäkin maa olisi maatalousvaltio,jossa ihmiset näkisivät nälkää ja puutetta."
- Tähän haluaisin kommentoida, että ei sitä öljyä välttämättä tarvita. Kyllä lapamatojen. öljylamppujen ja pellavavaatteiden kanssa on eletty leveästikin, mutta yhteiskuntakulttuuri on ollut hieman toinen.
Bioenergia ei siis ole ehdoton välttämättömyys, mutta kyllä se kummasti helpottaisi.
----------------------------
Pahin ongelma nykyään lienee se, että ajattelematon urbanektikko luulee saavansa ruokansa automaattisesti jostain jotenkin. Hän ei mieti sen alkuperää: riittää, että se näyttää, tuoksuu ja maistuu trendikkään miellyttävälle.
Urbanektikolle ruoka ei ole myöskään itseisarvo, vaan se on "välttämättömyys", jota tarvitaan kaupunkikulttuurissa selviämiseksi.
Tässä on mielestäni hyvin filosofinen ristiriita, sillä kaupunkikulttuuri ei perustu ideologiaan, jossa elämää pyrittäisiin ylläpitämään eliitin keinoin, vaan mielestäni väärään suuntaan kasvaneisiin käsityksiin kulttuurista ja sen yleisistä merkityksestä elämälle. Kaupungissa elämisestä on tullut peruste kaupungissa elämiselle.
Perustelen väitettäni seuraavasti:
Ihminen tarvitsee merkityksiä kokeakseen elämänsä mielekkääksi. Elintilastaan taisteleva ihminen, joutuu tekemään kovaa työtä ja kulttuurisista riennoista muodostuu kovan työn suhteellisen harvinainen vastapaino. Tällaiselle ihmiselle työstä muodostuu itseisarvo, joka täyttää pääosan elämässään kulloinkin käytettävissä olevasta ajasta. "Turhuudelle" ei siten jää aikaa.
Turhuus tarkoittaa mielestäni siis pelkistettynä kaikkea sitä,mikä ei edistä ihmisen selviytymistä ja elintilasta taistelua. Näin ollen kaupunkikulttuuri kuluttavana tekijänä on "turhuutta".
Käytänössä urbanektikot tekevät työtä siinä missä agrobaatitkin, mutta työn luonne on vain kulutuksen kannalta kasvuhakuista. Kulutukseen ja luonnonvarojen riistoonhan (öljyn monimutkaiseen jatkojalostuksenen) koko kaupunkikulttuuri loppujen lopuksi perustuu.
Silti: urbanektikkoja ei pidä syyllistää, koska yhteiskunnan kehittyminen on kokonaisvaltainen ilmiö. Markkinavoimat ja ihmisen ahneus (mikä toisinaan pistää silmään agrobaattien taholta) ovat ajaneet kansakunnat nykyiseen pisteeseen.
Ehkäpä se on täysin luonnollista: joskus vain hirvittää talouskasvun ja kuluttamisen ihannointi.
Linkola on toden totta sanojensa takan seisova mies. Valitettavasti häntä kuuntelevilla tahoilla ei ole todellisia keinoja asioihin vaikuttamiseksi. Ihmiset rahan ja markkinavoimien takana ovat päättäneet toisin.
Jos Linkola saavuttaisi Suomessa ihmeen kautta suuren poliittisen huomion, hänet saatettaisiin noteerata myös kansainvälisellä tasolla.
http://www.vtt.fi/vtt/uutta/2005/uutinen0510001.htm
"VTT:ltä uutta teknologiaa bioetanolin hajautettuun tuotantoon
Maatalous- ja elintarviketuotannon sivuvirrat syntypaikalla etanoliksi
VTT kehittää uudenlaista prosessia, jolla maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivutuotevirrat saadaan käsiteltyä syntypaikalla etanoliksi.
Käymiseen ja siihen yhdistettyyn haihdutukseen perustuva yhtenäinen prosessi tuottaa 40-prosenttista etanoli-vesiseosta jatkojalostettavaksi polttoainekäyttöön, esimerkiksi sekoitettavaksi bensiineihin.
Lisäksi prosessi tuottaa lähes puhdasta vettä. Käymättömän aineen määrää ja laatua voidaan hallita, mikä mahdollistaa sille useita hyötykäyttötapoja.
Menetelmän investointi- ja käyttökustannukset tuotettua etanolitonnia kohti ovat kilpailukykyisiä myös pienessä mittakaavassa. Teknisesti uusi prosessi on sovellettavissa hajasijoitettuun etanolituotantoon helpommin kuin suurissa etanolin valmistuslaitoksissa käytetyt tekniikat.
Prosessi on erittäin ympäristömyönteinen. Tuotettu polttoaine-etanoli vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Toisaalta maatalouden ja elintarviketeollisuuden jäte- ja jätevesimäärät pienenevät. Näin prosessi tukee sekä Kioton tavoitteita että EU:ssa asteittain voimaan tulevia jäteasetuksia.
Suomen peruna-, leipomo- ja maitojalosteteollisuuden sivutuotevirroista on mahdollista saada etanolia noin 30 000 tonnia. Tämä on noin neljännes siitä biopolttoainemäärästä, mitä Suomen olisi EU:n tavoitteen mukaan lisättävä polttonesteisiin vuonna 2005.
VTT:n lisäksi kehityshanketta on rahoittanut tutkimusvaroistaan maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeeseen on osallistunut myös useita teollisuusyrityksiä. Onnistuneiden laboratorio- ja koetehdasajojen jälkeen siirrytään vielä tämän vuoden aikana koetehdasmittakaavaan."
Pientähän se vielä on koetuotanto, mutta jospa ei ihan jokainen kone pysähtyisikään sitten aikanaan öljyn loputtua?