Pakko kysyä, et miten sulla kävi sen tytön kanssa jonka kanssa kävit treffeillä? Luin sen sun tekstin missä luki että suljet sydämesi ja teet siitä tunteettoman. Mutta miksi? Mikä meni vikaan sen tytön kanssa?
Anteeksi, kun alan kyselemään tälläistä..... =P
Anteeksi, kun alan kyselemään tälläistä..... =P
Vastaukset 13
Vanhimmat
Itsekkin mietin tässä toisinaan samaa asiaa mutta ajattelin että en viitsi kysyä kumminkin jokaisen yksityisasia. Mutta mutta *pää tyhjeni*
Niin no mut kumminki toivon Yksinäinen m84:lle kaikkea hyvää jatkossa ja kaikkea...
Suotta anteeks pyytelet tottakai saa kysyä mä en vaan hirveesti viittiny keroo siitä kun ajattelin et ei se ketää kiinnosta. No mutta siis me tavattii useemankin kerran ja tavataan vieläkin ei se siihen loppunu. Tehtiin vaan selväks se mitä meidän välillä on. Se itseasiassa meni niinkun mä odotinkin eli että se ei halua musta mitään muuta kun kaverin, se meni sillai tavallisesti eka hirvee lista että miten sä olet ihana jne. lässyn lässyn (pitäskö vielä uskookkin) sit mutta kun tunteet puuttuu. Mutta ollaanhan silti ystäviä jooko?
No niin siis mä en halu luopu niin mukavasta ihmisestä jolle on helppo puhua kaikesta ja joka puhuu mulle kaikeset vaan siks että se ei tunne mua kohtaan sen kummemmin onhan se ystävyyskin arvokas tunne. Mä en useiden pettymysten jälkeen ikinä osaa edes odottaa enkä toivoo sitä parasta, siks se kun se pettymtys taas kerran sivaltaa sydäntä niin siihen kun on jo niin tottunu niin siitä tulee sellanen ristiriitanen olo. Ei osaa niinkun verrata mihinkään muuhun kun niihin aikasempiin pettymykssin kun mun sydämen haavoja, jotka sinällään ois aika helppoja parantaa, ei ole kukaan koskaa halunnu hoitaa, sillon yks haava lisää ei juurikaan satuta, välistä miettii aina et montakohan haavaa se kestää mutta kai niitä kesätää kuinka paljon tahansa kun ne siitä arpeutuu, pelottaa vaan se päivä kun koko sydän on yhtä arpee eikä siihen mitään edes tule, jos ei lie jo se päivä tullu, tosin mulla on tunteet tallella edelleenkin ainakin rakkauden kaipuun tunne, mutta vaikka haluaisin niin tuskin se sieltä lähtee mihinkään.
Ketään ei voi pakottaa tuntemaan toista kohtaan mitään se ei ole mahdollista tosin jos tunteita vois pakottaa niin se olis kai vähän liian kova rangaistus jos mua kohtaan pakottais jotain tuntemaan. ja mä alan pikkuhiljaa hyväksyä senkin tosiseikan että ne isommat tunteet mua kohtaan joltakin taholta on silkka mahdottomuus, pitää vaan tyytyä siihen mitä on ja haaveilla siitä mitä ei voi saada. Paljon mä haluisin antaa enkä niinkään vaatia mutta mulla on kai sitten liian vähän annettavaa, mun kaikki, koko elämä ei vaan ole tarpeeks. No ainahan mä olen haaveilija ollu haaveillu siitä mikä toisille on itestään selvyys mutta mulle ikuinen unelma, ei raha eikä mikään maallinen, vaan se molemminpuolinen tunne joka ne kaikki sydämen haavat parantaa. Mutta aina mä olen selvinny, ykinsäisyyteenkin tottuu ajan myötä harmi vaan että pitää olla sellanen kun on, itseään ei voi muuttaa, kun ei tälläisenkään kelpaa täytyy olla yksin ja hyväksyä kohtalonsa ja toivoa että jostain se ihminen vielä löytyy ja todeta 60 vuoden päästä että, niin kävi että ei löytynytkään... Mutta minulta voi kysyä mitä tahansa, niinkuin sananlaskukin sanoo: "Kysyvä ei tieltä eksy" =) Että sellanen tarina, se tais taas teksti alkaa vähän rönsyilä asian viereenkin niinku mulle usein käy=)
Millonkahan sitä oppis sanomaan sanottavansa lyhyesti ja ytimekkäästi, tahtoo aina vähän venyä noi tekstit =)
niin tiedätkö että se ei haittaa yhtään vaikka ne tekstit vähän rönsyilee ja menee sinne sun tänne... niin kai meillä kaikilla:)
Kuulosti jotenkin niin kummallisen tutulta toi sun kirjoituksesi...tosin mä olen se toinen osapuoli, se tyttö, joka ei pysty tuntemaan mitään erästä ihmistä kohtaan. Mä olen sille jätkälle niin paljosta velkaa, se on yksi mun rakkaimpia ystäviä, mutta siihen se jääkin. Ehkä me ollaan liian hyvät ystävät?
Säälistä tai kiitollisuudesta ei kai voi ketään rakastaa, eikä pidä esittääkään. Ja kun ei tahdo toista satuttaa, tulee tuota 'lässynlässyn'-tekstiä. Mä en ole kuitenkaan koskaan valehdellut sille jätkälle, en kaunistellut asioita. Se tietää sen, yrittää parhaansa mukaan hyväksyä asian, mutta ei pysty. Ja se on sääli, koska tyyppi on niin hieno ihminen, että todella ansaitsisi jotain parempaa.
Mutta minkä minä sille mahdan?
Juh, kiva kun kerroit tarinasi:) ...Tyypillinen tarina, mutta niin surullinen. Noin siinä useasti tahtoo käydä, juuri kun luulee että onni potkaisisi vaihteeksi, niin kaikki sortuu.. Mutta jos haluat, niin mailaa vaikka [email protected] ok? :)
Sellaista vielä, että jos mailaat, niin takaisin lähettäminen saattaa mulla viipyä hieman, kun olen huomisesta lähtien viikon poissa.
nussithan edes sitä?
TYHMÄ!
Eikö sunkaan elämässä mikään muu oo tärkeetä!
Sanon ihan suoraan että inhottaa suunnattomasti tollaset vastakkaisen sukupuolen esineistäjäjt joilla ainut mielessä oleva asia on se kuinka sais ja keneltä. Kuitenkin sitten niitä naisiakin riittää. Eikö tässä maailmassa mikään muu enää ole tärkeetä. Tarviiko siitäkin asiasta tehdä tollasta likasta ja epätassa-arvosta!
se nyt oli huumorimielessä kysytty viaton kysymys...en ymmärrä mistä sait päähäsi että mikään muu ei olis tärkeätä elämässä?
et ainakaa minun viestistäni sillä siinä ei sellaista asiaa mainittu, ei edes rivien välissä.
sitäpaitsi jätit vastaamatta siihen?
En.