Mä pelkään. Oon seurustellut ihanan miehen kanssa nyt muutaman kuukauden ja mua pelottaa. Jotenkin en uskalla antautua hänelle täysin. En tarkoita seksiä vaan sitä henkistä puolta. Pelkään, että jos turvaudun häneen, mitä mulle tapahtuu jos joskus hän ei olekkaan enään tuossa saatavilla. Haluan olla hänen kanssaan, mutta toisinaan huono itsetuntoni varustaa mua koko ajan siihen hetkeen, kun hän ei enään haluakkaan olla mun kanssa. Ja järjellä ajateltuna tajuan, että jos varaudun siihen, ettemme enään olekaan yhdessä niin niin siinä myös käy.
Tähän asti olen ollut suhteessa kepeä, iloinen ja rento. Sellainen olen myös ihmisenä. Mutta musta löytyy myös se masentuva, ahdistunut, syvä ja pohdiskelevakin ihminen. Se joka kaipaa tukea ja kannustusta, se joka ikävöi kun toinen ei ole vieressä. Tätä puolta pelkään näyttää. Enkä loppujen lopuksi tiedä edes miksi....miksi mun on niin vaikea puhua sille. Miks mä pelkään sitä.
Tähän asti olen ollut suhteessa kepeä, iloinen ja rento. Sellainen olen myös ihmisenä. Mutta musta löytyy myös se masentuva, ahdistunut, syvä ja pohdiskelevakin ihminen. Se joka kaipaa tukea ja kannustusta, se joka ikävöi kun toinen ei ole vieressä. Tätä puolta pelkään näyttää. Enkä loppujen lopuksi tiedä edes miksi....miksi mun on niin vaikea puhua sille. Miks mä pelkään sitä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Näitä pelkotarinoita on aivan liian paljon. Uskalla heittäytyä tai menetät todellakin jotain sinulle tärkeää.
Itse luovuin juuri tästä syystä suhteestani. En voinut enää jäädä odottelemaan sitä, haluaako toinen luottaa mun tunteisiin vai ei. Uskaltaako hän tuntea vai ei.
Tuntui tosi pahalta - ja tuntuu vieläkin. Mutta pelko luo pelkoa, joten en sitten enää uskaltanut jäädä katsomaan kuinka huonosti tässä suhteessa mulle lopulta käy.. Oletin, että hän haluaa minusta eroon. Luovutin ja pakenin, kun se oli vielä ylipäätään mahdollista.
Toinen osapuoli välitti ristiriitaisia tunteita sanoin ja teoin, ja menin päivä päivältä enemmän sekaisin. Lopulta uskoin, ettei hänellä ollut tunteita mua varten lainkaan. Ja voihan se olla ettei ollutkaan. Tämä asia ei koskaan selvinnyt.
Ja kun kuitenkin pelkäät että sattuu, niin teet niin tai näin. Jos lähdet, niin sattuu, mutta jos jäät niin voi olla että elät onnellisena, tai sitten sattuu. Huomaan, että sua sattuu jo nyt.
Miksi pelätä jotain, mikä ei ehkä koskaan tapahdukkaan.
tästä miehestä niin anna mennä vaan. Turha pelkojen takia hänestä luopua. Kerran täällä vaan eletään.
Itse luovuin aikoinaan osittain pelon takia miehestä josta välitin ja nykyään en voi enää saada häntä. Älä tee samaa virhettä..
Mistäpäin olet? tuttu tilanne miehenä tällä hetkellä....
.......?