Kertokaa te viisaat elämän filosofiasta minulle nuoremmalle ja tyhmälle?
Olen johtavassa asemassa eräässä siivousalan yrityksessä,aiemmin työskentelin kymmenen vuotta eräässä toisessa yrityksessä ihan tavallisena duunarina,päätin silloin jos minusta joskus tulee pomon tapainen niin haluan olla alaisilleni ystävällinen ja hyvä esimies.
Olin niin kaltoin kohdeltu että ihmettelin silloisten esimiesteni tylyä käytöstä minua ja muita kohtaan.
Olen nyt vaan tullut huomaamaan että mukavana pomona ei homma pelaakkaan.
Alkuun alaiset arvostaa ja kehuvat kuinka olet mukava ja tuollaisia kaikkien pomojen pitäisi olla,kohdella heitä vertaisenaan..
Mutta joka ainoassa tapauksessa ajan kuluessa alaisteni suhtautuminen on muuttunut,tavallaan v-mäiseksi minua kohtaan,suorastaan minua käytetään hyväksi kun tiedetään että se on mukava ja sille voi sanoa mitä vaan!!
Tämä ei vaan mene minulle järkeen,mistä tämä johtuu??
Olisin kuvitellut että pomo joka on v-mäinen,ja ilkeä joutuisi näin kohdelluksi,mutta heidän kanssa tuntuu kaikki pelaavan,heille ei urputeta eikä heitä kuseteta.
Selittäkää alalla pitkään olleet tälläisen käyttäymiseen syy,miksi osat kääntyvät?
Tänäänkin minulle soitti eräs alaiseni ja kysyi voinko myöhästyä hieman,annoin totta kai luvan kun oli syykin,hetken päästä tämä samainen soitti ja ilmoitti myöhästyvänsä hieman pidempäänkin,sanoin että kunhan tulet hoitamaan hommasi vaan niin asia on kunnossa,sain sitten jo useita tunteja myöhemmin tekstarin häneltä että " en tule ollenkaan tänään ,ei kannata enää tunniksi tulla töihin".,ja minä jäin monttu auki lukemaan tekstaria ja kauhea paine löytää illalla tekijää yllättäen kun yksi tekee oharin noin vain.
Kun pirulle antaa pikkusormen se vie kohta koko käden.
Eräs vanhempi esimies antoi muinoin neuvon että suhtaudu alaisiisi kuin koiraan,älä kaveraa,puhu vaan asiaa,pidä se varpaillaan koko ajan ja moiti aina kun voit,pääset näin helpommalla itse ja homma pelaa.
Kuuntelin tätä ja en voinut uskoa tuollaista filosofiaa,mutta kaipa se on pakko uskoa nykyisten kokemusteni valossa,taisi olla akalla elämän opettamaa tietoa.
Silti ihmettelen ,miten se voi mennä näin?
Olen johtavassa asemassa eräässä siivousalan yrityksessä,aiemmin työskentelin kymmenen vuotta eräässä toisessa yrityksessä ihan tavallisena duunarina,päätin silloin jos minusta joskus tulee pomon tapainen niin haluan olla alaisilleni ystävällinen ja hyvä esimies.
Olin niin kaltoin kohdeltu että ihmettelin silloisten esimiesteni tylyä käytöstä minua ja muita kohtaan.
Olen nyt vaan tullut huomaamaan että mukavana pomona ei homma pelaakkaan.
Alkuun alaiset arvostaa ja kehuvat kuinka olet mukava ja tuollaisia kaikkien pomojen pitäisi olla,kohdella heitä vertaisenaan..
Mutta joka ainoassa tapauksessa ajan kuluessa alaisteni suhtautuminen on muuttunut,tavallaan v-mäiseksi minua kohtaan,suorastaan minua käytetään hyväksi kun tiedetään että se on mukava ja sille voi sanoa mitä vaan!!
Tämä ei vaan mene minulle järkeen,mistä tämä johtuu??
Olisin kuvitellut että pomo joka on v-mäinen,ja ilkeä joutuisi näin kohdelluksi,mutta heidän kanssa tuntuu kaikki pelaavan,heille ei urputeta eikä heitä kuseteta.
Selittäkää alalla pitkään olleet tälläisen käyttäymiseen syy,miksi osat kääntyvät?
Tänäänkin minulle soitti eräs alaiseni ja kysyi voinko myöhästyä hieman,annoin totta kai luvan kun oli syykin,hetken päästä tämä samainen soitti ja ilmoitti myöhästyvänsä hieman pidempäänkin,sanoin että kunhan tulet hoitamaan hommasi vaan niin asia on kunnossa,sain sitten jo useita tunteja myöhemmin tekstarin häneltä että " en tule ollenkaan tänään ,ei kannata enää tunniksi tulla töihin".,ja minä jäin monttu auki lukemaan tekstaria ja kauhea paine löytää illalla tekijää yllättäen kun yksi tekee oharin noin vain.
Kun pirulle antaa pikkusormen se vie kohta koko käden.
Eräs vanhempi esimies antoi muinoin neuvon että suhtaudu alaisiisi kuin koiraan,älä kaveraa,puhu vaan asiaa,pidä se varpaillaan koko ajan ja moiti aina kun voit,pääset näin helpommalla itse ja homma pelaa.
Kuuntelin tätä ja en voinut uskoa tuollaista filosofiaa,mutta kaipa se on pakko uskoa nykyisten kokemusteni valossa,taisi olla akalla elämän opettamaa tietoa.
Silti ihmettelen ,miten se voi mennä näin?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Joka ihminen petraa itsetuntoaan jollain lailla, ja vallanhimo jopa ihan pienissäkin asioissa on yksi määrävimmistä. Halu tuntea olevansa elämänsä ja ympäristönsä herra - vaikka sitten jyräämällä muita alleen..
Onhan se vissisti mukava tunne tuntea ylemmyyttä vaikka kyse olisi siivoojasta ja esimiehestä.
Esimies on esimies ja vastaa toiminnasta ylemmilleen saamiensa ohjeiden ja tulosten mukaisesti.
Käyttäydy kuin esimies - muuten ylempäsi eivät luota arvostelukykyysi ja urasi on vaakalaudalla.
Varoitus, huomautus, puhuttelu on paikallaan - mitä nyt sitten harrastatkin. Ja jos et - niin korkea aika.
Työntekijä ei ole se henkilö, joka päättää koska tarvitaan ja koska ei.
Vaadi tuloksia ja jos niitä tulee - palkitse.
Älä palkitse etukäteen lepsuilemalla.
Tosi on,filosofiaa ei voi heittää kun asiat ei mene kuten yleensä kuvittelisi.
Jos olet kiltti jollekkin,tai kohtelet kuten toivoisit itseäsi kohdeltavan vastaavassa tilanteessa eivät päde,kenties prommilleen kyllä mutta lähes 99prosenttia käyttäytyy toisin.
Kun olet mukava tai ystävällinen,se tulkitaan heti heikkoukseksi ja sitä käytetään aivan surutta hyväksi.
Maailma on raaka,niin myös siivous alalla ,tekijät pitää mölyä oikeuksistaan kuten kuuluukin mutta eivät heitä sitten muu kiinnostakkaan ...
Tässä maailmassa on opittava ajattelemaan vaan itseään.
Aivan sama kuvio pätee toisinkin päin,oli työyhteisössä joukko rääväsuita ja hieman välinpitämättömästi työnsä hoitavia henkilöitä,pienimmistäkin heiltä sai kuulla vastalauseita höystettynä uholla.Sitten oli pieni ryhmä tunnollisia ja hiljaisia tekijöitä jotka olivat tulleet tekemään töitä.
ARVAATKAAPA KUMPI RYHMÄ SAI AINA NE PASKA HOMMAT?
Aivan oikein,ne hiljaiset moppaajat.
Selvitys asialle on aivan yksinkertainen,tämä rääväsuu joukko oli esimiesten helppo hoitaa hyville hommille ja hiljaisille sai antaa kaikki paska hommat,olihan nekin jonkun tehtävä ja sieltä ei tultu heti silmille kun tehtävät jaettiin.
Näin esimiehet pääsivät itse helpommalla ja kaikki sujui jouhevasti.
Mutta sujuiko?
Pidemmällä tähtäyksellä tämä helppo ratkaisu esimiehille oli kuin kusisi omille kintuille.
Vuoden sisään kaikki tunnolliset tekijät saivat tarpeekseen,ja hakeutuivat muualle.
Nyt jäi räävis joukko jonka kanssa on kaikki hommat hoidettava,ja varmaan kyseiset esimiehet rukoilevat että uusissa tulokkaissa olisi näitä hiljaisia tyyppejäkin jotta laatu säilyisi.
hehehhee...
Jos pomo on sellainen v. mäinen se kiusaa ja pompottaa ja haukkuu sen kiltimmän ja tunnollisimman työntekijän. Mutta on hyvää pataa niiden kanssa jotka kieroilevat, mollaavat toisia työkavereita ja ovat aina äänessä. Sellaisen huomion minä olen tehnyt. Mutta minä olen se tunnollinen, mutta en minäkään pompi ihan miten pomo käskee. En kyllä käytä hyväkseni mukavaa esimiestänikään. Hänen kanssaan on helpompi hoitaa homma. Kun tietää ettei heti tule haukut silmille, kuten sen v.mäisen esimiehen kanssa. Meitä on moneen junaan. Mutta silti yleistäminen ei ole ihan reilua. Sillä minä ottaisin mieluummin kivan esimiehen. Jos minulle ollaan reiluja ja kohdellaan kuin ihmistä on helpompi ajatella esimiehestä samoin.