Kertokaapa kaikki kenelle on käynyt niin että olette itse ihastuneet kumppanisi hyvään kaveriin?
JA pointina vielä se että oman kumppanin kaveri on sanonut ensin tunteensa sinulle ja päädytte tulokseen että molemmat pidätte toisistanne??
vähän kaipaisin neuvoa mitä kannattaa tehdä.. unohdanko molemmat. tai mihin tällainen säätö on johtanut
jos joku voisi kertoa kokemuksistaan olisin hyvin kiitollinen =)
JA pointina vielä se että oman kumppanin kaveri on sanonut ensin tunteensa sinulle ja päädytte tulokseen että molemmat pidätte toisistanne??
vähän kaipaisin neuvoa mitä kannattaa tehdä.. unohdanko molemmat. tai mihin tällainen säätö on johtanut
jos joku voisi kertoa kokemuksistaan olisin hyvin kiitollinen =)
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jep, mulle on käynyt kanssa samalla tavalla..haluaisitko vaihtaa kokemuksia...:)?
täälläkin liikenteessä.
Yritän kovasti puhua itselleni järkeä päähän .. ja unohtaa..
Toi säätö johti meillä siihen, etten pystynyt kaikesta huolimatta unohtamaan, ja tällä hetkellä asun kumppanistani erillään... eikä mitään varmuutta ole kuitenkaan kumpaankaan suuntaan :(
Mut sen olen huomannut, että tunteilleen ei mitään mahda, vaikka miten yrittäis järkeillä, ja vaikka kyseessä olis kumppanin hyvä kaveri.
Zemppiä sinulle!!!
Miten päädyit ratkaisuun muuttaa omaan talouteen?
Olen kanssa eroa miettiny, koska ei ole oikein rakastaa toista, kun itse on parisuhteessa.
Pelkään kuitenkin, että mitään ei tapahdukkaan ja rupean katumaan päätöstäni..miten sulla???
Tunteilleen ei todellakaan voi mitään..mullaki tämä rakkaus läjähti päin naamaa kuin märkä rätti..eikä mitään ollu tehtävissä!!!
Uskotko rakkauteen ensisilmäyksellä??
Mä en ennen uskonu ennenkuin tapasin tän tyypin..ja jostain kumman syystä tunsin et tää toinenki tunsi samoin..en tiedä sitte. Mut voin sanoa et kyllä olin kuin puulla päähän lyöty!!
Huom! Tätä on kestänyt 3 vuotta ja vieläkin kirjoittelen hänestä ja rakastan häntä pyyteettömästi:)
No tuota ratkaisu erilleen muuttamisesta tuli pikkuhiljaa, eli tosiasiahan on, että terveeseen parisuhteeseen ei pääse yksikään kolmas osapuoli väliin, ja näin ollen tämän koko sähläyksen johdosta alettiin miettimään, missä ollaan menty vikaan.
Eipä ole kuule tapahtunut täälläkään mitään, mutta toivossa on hyvä elää... ja jos sitten mitään ei tapahdukaa, niin sitä sitten on vaan kannettava vastuu omista teoistaan.
Mulla tämä ei ollu rakkautta ensi silmäyksellä, vaan jotain vielä vaarallisempaa. Elikäs ensin meistä tuli tosi hyviä ystäviä, saatettiin kavereitten pippaloissa jutella kaksistaan tuntikausia jne. Sitten se jotenkin vaan kolahti viime syksynä, oikeestaan vähän niinku samalla hetkellä molemmilla. Puulla päähän lyöty olin itekkin siinä tilanteessa, joten tiedän tunteen kyllä :)
No tän enempää en osaa sulle sanoa, muuta kun nyt sitten katellaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan...