Mulla on ongelma,enkä tiedä mihin palstalle olisin laittanut.
Olen 27v lapseton,ja vaivakuume ei ole vieläkään tullut? Jotenkin tuntuu että tarvitsen vielä miettimis aikaa,mutta tuleeko jo tässä kiire? En olisi valmis ottamaan vastuuta vielä,mutta jos vahinko sattuisi asia olisi toinen.
Lisäksi huolettaa jos vahinko tapahtuisi,niin avomieheni olisi sitä mieltä että abortti pitäisi tehdä,koska hän ei halua lasta.Jos en tekisi olisin kuulema itsekäs kun en ajattele häntä. No,entäs jos tekisin sen vain hänen takia eikö hän olisi silloin itsekäs?
En tiedä tosiaan vielä haluanko edes ikinä lasta,koska ei sitä vauvakuumettakaan ole kuulunut.Mutta silti olen miettinyt,että menetänkö jotain jos en ikinä tee lapsia.Jos myöhemmin minua harmittaa....? Vai onko se vaan niin ettei kaikista ole tehty äitejä/isejä?
En haluisi ottaa riskiä suuntaan tai toiseen,ja olen ihan ymmälläni.Mielipiteitä kiitos,varsinkin jos täällä on sellaisiä äitejä jotka eivät olleet myöskään niin varma asiasta.
Olen 27v lapseton,ja vaivakuume ei ole vieläkään tullut? Jotenkin tuntuu että tarvitsen vielä miettimis aikaa,mutta tuleeko jo tässä kiire? En olisi valmis ottamaan vastuuta vielä,mutta jos vahinko sattuisi asia olisi toinen.
Lisäksi huolettaa jos vahinko tapahtuisi,niin avomieheni olisi sitä mieltä että abortti pitäisi tehdä,koska hän ei halua lasta.Jos en tekisi olisin kuulema itsekäs kun en ajattele häntä. No,entäs jos tekisin sen vain hänen takia eikö hän olisi silloin itsekäs?
En tiedä tosiaan vielä haluanko edes ikinä lasta,koska ei sitä vauvakuumettakaan ole kuulunut.Mutta silti olen miettinyt,että menetänkö jotain jos en ikinä tee lapsia.Jos myöhemmin minua harmittaa....? Vai onko se vaan niin ettei kaikista ole tehty äitejä/isejä?
En haluisi ottaa riskiä suuntaan tai toiseen,ja olen ihan ymmälläni.Mielipiteitä kiitos,varsinkin jos täällä on sellaisiä äitejä jotka eivät olleet myöskään niin varma asiasta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
vauvakuumeen nousua, sydämesi sanoo sinulle kun on vauvan aika. Jos ei kuumetta tule älä väkisin tee lasta, ei kaikkien tarvitse lisääntyä. Teet ihan niin kuin itsestäsi tuntuu! Älä missään nimessä taivu poikaystäväsi vaatimuksiin abortista, sitä saatat katua loppuikäsi. Miehet ovat näissä(kin) asioissa usein itsekkäitä. Tiedän mistä puhun, meillä on kaksi lasta ja olisin halunnut kolmannen. Mieheni sanoi jyrkän ein eikä suostunut enää keskustelemaan asiasta. Tyhjä tila jäi sydämeeni.
tule vaivakuumetta... miksi pitäisi?
Samat tunnelmat.. Olen 28 eikä minkäänlaista vauvakuumetta ole ilmaantunut eikä edes ystävien vauvojen lähellä tunnu hyvältä, suorastaan päinvastoin; parhaan ystäväni vauvan nimiäisissä jouduin valehtelemaan että meillä on kiire sillä päätäni särki ympärillä oleva vauvojen häly enkä tuntenut oloani kotoisaksi. Lisäksi maidon hajuinen vauva sai minut voimaan pahoin, se haju toi mieleen pultsarin tai jotain kauhean hajusista. Miehen kanssa olemme myös tuumineet, että jos vahinko kävisi, tuskin siin aborttia tehtäisiin, mutta en ole varma.. Ällöttää ajatuskin imettämisestä ym, blaah. Toisaalta, olemme muuttamassa toiselle puolella maailmaa 3 vuoden kuluttua ja jos lapsi ylipäänsä tulee, se saisi kyllä tulla jo Suomessa. Ahdistavaa.
Lisäksi olisi ostettava isompi asunto jos saisi lapsen, ja olen juuri päässyt asuntolainoista eroon...;/
Ei kai tähän kukaan oikein voi sanoa mitään. On erittäin hankalaa neuvoa toista tällaisissa asioissa mitkä jokaisen pitäisi tehdä ihan niin kuin itsestä tuntuu.
Ainoa asia mihin voin sanoa mielipiteeni on toi, että jäätkö jostain paitsi. Oma mielipiteeni on, että jäät paljosta paitsi. Jäät paitsi siitä kun sun lapsesi hymyilee sulle, siitä ylpeyden tunteesta kun lapsi oppii kääntymään/kävelemään/ sanoo ensimmäisen sanan =)... Varmasti jäät paiti myös monesta kinastelusta ja itkusta. Mutta se vaan on niin yksilöllistä mitä me elämältä halutaan.
En voi hyvällä omalla tunnolla sanoa että minä olisin kiinnostunut kaikkein lapsien tekemisistä. Vaikka mulle on iso asia kun lapsi mulle jokeltaa, mutta uskon, ettei se sitä ole kun se tekee sen mun lapsettomalle ystävälle =). Siis tässä haen takaa sitä, että et ymmärrä millaista on kun on oma lapsi ilman kokematta sitä, mutta eipä sulla vielä kiire ole, niin uskoisin että aika näyttää =)!
Vois olla että mun vastaus oli aika epäselvä, mutta toivotaan että pointti tuli selville. Mukavaa syksyä =)!
Onhan sinulla vielä vuosia aikaa miettiä asiaa. Itsekin olen huomannut, että ikäiseni naiset yksi toisensa jälkeen pyöräyttävät pienokaisia maailmaan, mutta kun ei vaan oikeen tunnu siltä.
Olen sinua pari vuotta nuorempi, mutta aika ajoin asia vaivaa, kun osa sukulaisista jo odottaa meitiltä pienokaisia... ;( Jos vahinko todella sattuisi, niin tietty pienokainen olisi tervetullut, mutta ehkäisyä käytetään, ettei niin kävisi. Tilannekin sen jo sallisi, mutta kun ei niin ei! Tietysti tilanteesi on toinen, jos miehesi ei halua lasta. Entä jos sinä haluaisitkin? Suostuisiko miehesi?
En tiedä, onko mitään vauvakuumetta olemassakaan? Ei ole omalle kohdalle tullut, joten vaikea sanoa. Elämä voi olla rikasta ja antoisaa ilman lapsiakin. Ei se sitä tarkoita, että elät vain "puolikasta" elämää jos ei sinulla lapsia ole. Ja sekin on totta, että kaikista perheellisistäkään ei todellakaan OLISI äideiksi taikka isiksi. Mutta jokainen taaplaa tyylillään. Kyllä kaikki ajallaan selviää, usko pois!
Tuttuja ajatuksia minullekin. Olen myös 27-v nainen ilman minkäänlaista vauvakuumetta tai halua tulla äidiksi. Olen ajatellut asian niin, että lapsia ei minulle tule, ellen sitten niitä joskus ala kaipaamaan. Ja jos aika ajaa lastenhankinnan ohi, niin sitten jatketaan elämää ilman lapsia, kuten tähänkin mennessä on tehty. Otan siis tietoisen riskin, mutta teen päätökset aina niiden tunteiden ja sen tiedon pohjalta, mikä minulla kulloinkin on käytettävissä. Luotan siihen, että näin toimimalla pystyn rakentamaan elämästäni mieleisen. Kaikkihan on loppujen lopuksi asennoitumisesta kiinni.
Välillä kieltämättä tunnen oloni friikiksi, kun yhteiskunta, ystävät, sukulaiset olettavat jokaisen naisen haluavan tulla äidiksi. Vastavirtaan on joskus raskasta uida, mutta se ei kuitenkaan ole syy vaihtaa suuntaa.