a-puu esitteessä s.42 mäntylinna jossa kaksi hirsiseinää päällekkäin. Välissä puukuitueriste.
Lamellihirsistä lovettu kaksinkertainen seinä.
Eli tehty kaksi lamellihirsitaloa päällekkäin.(sisäkkäin)
Talo tehty asiakkaan suunnitelmien mukaan.
En kyllä näe mitään negatiivista, päinvastoin ajattelisin olevan hyvä oivallus.
Tosin paska homma jos jostain syystä pääsee kosteutta seinien väliin.
Sama silti normaalissa ok-talon seinärakenteessa ei sinnekään vettä saa päästä.
Vaikuttaisi mielenkiintoiselta.
Lamellihirsistä lovettu kaksinkertainen seinä.
Eli tehty kaksi lamellihirsitaloa päällekkäin.(sisäkkäin)
Talo tehty asiakkaan suunnitelmien mukaan.
En kyllä näe mitään negatiivista, päinvastoin ajattelisin olevan hyvä oivallus.
Tosin paska homma jos jostain syystä pääsee kosteutta seinien väliin.
Sama silti normaalissa ok-talon seinärakenteessa ei sinnekään vettä saa päästä.
Vaikuttaisi mielenkiintoiselta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Onhan noita moni muukin tehnyt; http://www.timber-hirsi.fi/tuplahirsi.html
Tupla hirsi ja tupla hinta! Samalla rahalla saa aika paksua lamellihittä. Aika monet hirsitehtaa ovat tehneet, mut ei suomessa niitä juurikaan näy. Veikkaisin et hinta niin kova. ilmakin aika hyvä ja varmasti varma eriste siellä välisssä, turha sinne mitään eristettä on tukkia.
Voisko todella toimia jos ois sanotaan nyt vaikka kaksi 3-4 tuumaa paksua hirsikehikkoa sisäkkäin ja välissä eristeenä ilma.
Tämähän on tod. mielenkiintoista.
ajatuksena ihan hyvä, mutta kokemuksesta voin sanoa että tulee paljon rakenteellisia ongelmia esim. nurkissa, seinän kantavuudessa, seinien kosteusteknisessä toimivuudessa jne... omasta mielestäni ihan toimiva pienissä ja toisarvoisissa rakennuksissa esim. mökeissä. ainakaan 3 tuumaainen systeemi ei pelaa kunnolla, kantava hirsi oltava paljon paksumpi esim. 1.5 kerros omakotitalossa.
Kyllä se siellä ilma välissä pysyy muttta miten se eristää lämpöä on toinen juttu.Näitä suljettuja ilmaeristekoteloita käytettiin joskus menneinä vuosikymmeninä mutta niistä on luovuttu.
Ymmärtääkseni ilmakotelo eristys vaatisi toimiakseen ilmatiiviin rakenteen jota hirrellä on vaikea toteuttaa,ja vaikka se olisikin ilmatiivis niin silti sinne tulee pystysuuntainen konvektio ilmankierto joka kuljetttaa lämpöä karkuun kuten tapahtuu ikkunoissakin.
Jos halpaa hakee niin kannattaa sulloa purua sinne välitilaan,se toimmi edelleen kuten on toiminut vuosisatoja.
Eli mieti, miksi ne lautarakenteisten talojen ontelot täytettiin purulla?
Isossa ilmaonkalossa syntyy sisäistä kiertoa, jolloin ilman mukana siirtyy lämpökin. Ja säteilylämpöä pelkkä ilma ei eristä ollenkaan.
´
Eli onkalon voi täyttää vaikka selluvillalla tai sellulla.
Vastaavalla periaatteella tekee hirsitalon näköisiä, mutta erikoisella lankku vaneri tolpparungolla varustettuja taloja yritys Kangasalla (SUUNNAT). Rakenteessa 34 mm hirsipaneelit ruuvataan kiinni rungon puolelta, jolloin kiinnitys ei näy. Rakenteen toimivuudesta ei ole omaa kokemusta.
tossa käy niin että esim. kun ulkon kosteaa, esim syksyllä ulkopuoli turpoaa, sisäpuolelle tulee rakoja.
Kovalla pakkasella taasen sisällä kosteampaa kuin ulkona ja sisäpuoli turpoaa hieman josta taasen seuraa että ulkoseinässä rakoja.
Jos vielä jättäis välin eristämättä vois tulla aika vipinä kovalla pakkasella.
Ulompi seinä pysyy lähes aina kosteana, sisäseinät lähes aina kuivana.
Tämä ero näkyy sisäseinien haristumisena.
Ulkoseinä on kantava, väliseinät lonksuvat väljyyttään.
Mihinkähän ko. seinärakenteessa ns. kastepiste muodostunee? Eli se kohta, jossa seinän läpi menevä kosteus jäähtyessään alkaa pisaroitumaan.
Niin mahtaa olla että rakenne ei pelaa, jotainhan sinne väliin täytyy laittaa ja höyrysulut sun muut.
Ei muuta kun katsomaan Kerimäen kirkkoa. Se on kylläkin tehty vasta vuonna 1847, mutta antaa jonkilaisen kuvan kaksoishirsirakenteen kestosta. Moni ei kylläkään tiedä sen olevan tehty tuplahirsisenä. Tosin sen rakentamisen päätarkoitus oli kestää kyseisen rakennuksen massa, eikä niinkään lämmöneristys....