Minusta tuntuu joka ikinen päivä siltä ettei tätä kestä.On liikaa kaikkea mitä ei jaksa hoitaa eikä edes pysty.On mies mutta hänkään ei auta.
Olen nähnyt monta kertaa unta kuinka satutan itseäni ja mietin että onko se mulle ainoa vaihtoehto...yrittää jälleen.
Mitä ihmisellä on enää jäljellä jos tuntuu ettei mikään auta?
Kertokaa kokemuksia mikä tässä voi auttaa vai onko enää yksi vaihtoehto?
Mä en itse haluaisi olla tässä tilanteessa,tiedän ettei kukaan haluaisi....mutta minkä sille voi?
Lääkitys mulla on ollut joskus mutta ei siitäkään ole apua kun lääkäri ei uusi reseptiä ja olen liian saamaton menemään uudestaan lääkäriin...
Olen nähnyt monta kertaa unta kuinka satutan itseäni ja mietin että onko se mulle ainoa vaihtoehto...yrittää jälleen.
Mitä ihmisellä on enää jäljellä jos tuntuu ettei mikään auta?
Kertokaa kokemuksia mikä tässä voi auttaa vai onko enää yksi vaihtoehto?
Mä en itse haluaisi olla tässä tilanteessa,tiedän ettei kukaan haluaisi....mutta minkä sille voi?
Lääkitys mulla on ollut joskus mutta ei siitäkään ole apua kun lääkäri ei uusi reseptiä ja olen liian saamaton menemään uudestaan lääkäriin...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kaikki tuntuu elämässäsi nyt kurjalta ja merkityksettömältä, mutta koita ymmärtää, ettei se kestä ikuisesti! Olen aikoinaan kokenut saman, mutta nyt elän täyttä elämää (vaikka joskus ottaakin päähän vietävästi).
Kerää voimasi vielä viimeiseen ponnistukseen ja varaa aika lääkäriltä tai psykologilta! Saat lääkettä ja ehkä terapiaa ja elämä alkaa pikkuhiljaa hymyilemään!! Usko minua! Aikaa saattaa mennä, mutta eräänä päivänä kaikki on toisin....
Voimia Sinulle!!
Ei ikuisuutta mutta voi varautua 10 vuoteen, hyvällä ennusteella :(
Yleensä en tätä tee mutta koska kokemuksesi oli aika samanlaisia niin:
delstar@suomi24,fi
Laita meiliä.
Kirjoitit, että sinulla on mies, mutta hänkään ei auta...
Se on ikävää, mutta mistä se voisi johtua?
Tietysti monista eri syistä, mutta jos minä laittaisin hieman omia kokemuksiani samankaltaisesta tilanteesta.
Minun vaimoni on myös syyttänyt minua samanlaisesta asiasta, kuin mitä sinä teet omassa tilanteessasi. Meillä, ainakin minun mielestäni, olen yrittänyt tehdä parhaani, mutta enhän minä mikään mielenterveysalan ammattilainen ole. Eli jossain se raja on minullakin.
Joskus minusta tuntuu vaimoni käytös erittin itsekkäältä ja itsesäälissä rypemiseltä, eikä mikään mitä minä teen tai olen tekemättä auta, vaan päinvastoin.
Olen itsekin hyvin väsynyt tähän ainaiseen huonoon oloon. Olen jopa, miettinyt, että jos minä en saa häntä onnelliseksi, niin miksi hän ei voi vaikka erota minusta? En minäkään mikään kone ole.
Sitten vielä pitää elää jatkuvassa pelossa, että jos hän saa päähänsä tehdä jotain typerää peruuttamatonta. En tiedä mitä tässä pitäisi tehdä?