Onko kukaan törmännyt tämmöiseen "outouteen" vai onko kuinkakin yleistä?
Meillä on laskettu aika toukokuussa joten ristiäisajankohdan pitäisi sitten olla lämmintä. Meillä on pieni asunto ja paljon sukua ja olemme ajatelleen että pidettäisiin ristiäiset pihalla ihan yleisen viihtyvyydenkin takia, edellyttäen tietysti kaunista ilmaa. Oma piha löytyy joten sen puoleen ei olisi ongelmia.
Meillä on laskettu aika toukokuussa joten ristiäisajankohdan pitäisi sitten olla lämmintä. Meillä on pieni asunto ja paljon sukua ja olemme ajatelleen että pidettäisiin ristiäiset pihalla ihan yleisen viihtyvyydenkin takia, edellyttäen tietysti kaunista ilmaa. Oma piha löytyy joten sen puoleen ei olisi ongelmia.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olen kastanut kesällä ulkona, kauniin katoksen alla. Vähän oli tuulinen sää, mutta hyvin meni. Ulkona lähinnä voi ongelmana olla äänen kuuluvuus ja mahdolliset taustalla olevat häiriöäänet (naapurin ruohonleikkuu, valtatie tms).
Eli mikään ei estä pitämästä kastetilaisuutta ulkona.
Meidän esikoinen on kastettu ulkona. Katos oli vihreästä pressusta tehty, eli ei mitenkään kaunis, eikä myöskään sää ollut kaunein mahdollinen. Vettä alkoi sataa kesken kastamisen, mutta onneksi paikka oli sellainen, ettei vesi valunut meidän jaloille. Mutta tunnelma oli sitäkin kauniimpi. (Vauvalla oli puuvillainen neulottu kastemekko ja -lakki. Lakki otettiin siksi aikaa pois kun vauvan päätä kasteltiin.)
Suosittelen jonkinlaisen katoksen laittamista. Siitä on hyötyä, satoi tai paistoi. Pientä vauvaa kun ei suositella pidettävän suorassa auringonpaisteessa.
Esikoinen kastettiin ulkona. Oli helteinen heinäkuu ja ristiäiset oli tarkoitus pitää sisällä, mutta pappi ehdotti ulos menoa. Niin sitten heitettiin kastepöytä ulos. Ei ollut mitään katosta tai muuta, pelkkä sininen taivas.Ongelmia tuottivat ainoastaan kynttilät; ne eivät meinanneet palaa tuulessa. Mutta aivan ihanaa oli!Kastamisen jälkeen pappi nappasi pienokaisen syliinsä todeten nyt olevan hänen vuoronsa... Vauveli tietysti pulautti...
esikoisen kaste ja samalla meidän vanhempien vihkiminen toimitettiin ulkona.
kesäkuun alussa oli vielä valkovuokko aika, joten kukkiakaan kastepöytään ei tarvinnut sen kummemin ostella ja vihreä luonto hoiti muut koristelut :-) juhlat olivat lapsuuden kodissani ja sateen sattuessa juhla olisi vietetty sisällä, joten koska sää suosi, meillä oli kattona sininen taivas.
kastepöytä oli puun varjossa niin, ettei aurinko päässyt suoraan porottamaan ja puu suojasi samalla kynttilää tuulelta.
kahvit tarjoiltiin sisältä, mutta ulos vieraat menivät ne kuitenkin juomaan.
koko tilaisuus oli kaunis ja leppoisa. vauva nukkui vaunuissa oikeastaan koko ajan ja niin vieraat saivat rauhassa käydä vauvaa ihastelemassa ja silittelemässä, eikä vauva tuskastunut sylistä syliin kierroksella, kuten kävi kuopuksen koti-ristiäisissä.
jos säät sallivat, niin suosittelen. edes kirkossa vauva ei pääse lähemmäs taivaan isää kuin sinisen taivaan alla :-)
Kummityttöni kastettiin keäsällä ulona ihana vaahteran alla. Tosin siellä viihtyivät myös ampiaiset!!! Tosi kaunis tilaisuus.