Moi! Minulla on 4 kuukauden ikäinen narttu kissa (pentu), ja ystävälläni 10 kuukauden ikäinen narttu. Olemme yrittäneet tutustuttaa kissoja. Vanhempi kissa on kaikkia muita kissoja kohtaan positiivisesti utelias tai rauhallisen välinpitämätön, mutta tuntuu kuin tätä pikkukissaa se pelkäisi todella paljon, vaikka pikkukissa ei ole ollenkaan aggressiivinen isompaa kissaa kohtaan - vain utelias. Vanhemmalla kissalla oli juuri kiima, ja sitä ollaan viemässä leikattavaksi. Nyt kuitenkin aloimme miettiä, että jos sillä teettäisi yhdet pennut, muuttuisikohan sen käytös pikkukissoja kohtaan ystävällisemmäksi. Pelko nimittäin näyttäytyy murinana ja mouruamisena ja aggressiivisuutena (myös omistajaa kohtaan).
kaksi narttukissaa
minea
4848
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Yleensä pennuttaminen koventaa naaraan luonnetta enstisestään. Leikkauttaminen saattaa olla kyllä parempi ajatus. Kaikki kissat eivät vain tule toimeen keskenään ja toisinaan tutustumiseen menee kauemmin. Meillä on ainakin tytöt kiukkuisia toisiaan kohtaan juoksussa eli ei kannata tutustuttaa nitä toisiinsa silloin kun jommalla kummalla on kiima päällä tai parin päivän sisällä tuloillaan.
Itselläni yksi kissa, joka tehnyt pennut (hyvin nuorena, aiemmalla omistajalla) ja kaksi neitikissaa jotka eivät ole pentuja tehneet.. ja niitten jokaisen käytös ollut ihan samanlaista muita kissoja kohtaan.
Kissojen suhtautuminen toisiinsa riippuu kovasti siitä kumman reviirillä ollaan, vai ollaanko ns. neutraalilla alueella.
Kissoilla menee pitkään tottua toisiinsa, joten älkää hätäilkö vielä.
Kannattaa mielummin leikauttaa vanhempi kissa kuin teettää sillä pentuja -en usko että pennutuksella on vaikutusta kissan suhtautumisessa toisiin kissoihin. Paitsi tietysti sen verran, että silloin kun sillä on pennut ei vieraita kissoja kannata tuoda sen alueelle -silloin se varmasti suhtautuu tunkeilijaan aggressiivisesti. Leikkaaminen yleensä myös rauhoittaa kissan "reviiritietoisuutta", eli sillä ei ole samanlaisia jännitteitä muihin kissoihin suhtautumisessa kun hormonit ei hyrrää täysillä.
Minulla on kokemusta asiasta vain yhden tapauksen verran: Yritimme tutustuttaa meidän Eemua (Eemu oli silloin vielä pentu, ehkä 4kk) kaverini aikuiseen narttukissaan. yritys epäonnistui pitkällisten kokeilujen jälkeen, mutta luulen sen johtuvan enimmäkseen kaverini kissan epäsosiaalisesta perusluonteesta. Se on otettu löytökissana ja se kokee kaikki muut kissat enimmäkseen uhkana: Jossain vaiheessa ne Eemun kanssa suhtautuivat toisiinsa jo parhaimmillaankin väliinpitämättömästi, mutta ennen pitkään tilanteet kärjistyivät aina tappeluksi. En tiedä johtuiko pelkästään siitä, että kavereideni kissa ei suvainnut toista kissaa omalla alueellaan (olimme enimmäkseen heillä koska jos he toivat kissansa meille se tuli erittäin hermostuneeksi ja aggressiiviseksi -tunsi olonsa epävarmaksi ollessaan toisen kissan alueella) vai siitä, että kissat tapasivat harvoin. Ajattelin joskus, että ne olisivat voineetkin EHKÄ tottua toisiinsa jos olisivat joutuneet asumaan yhdessä. Tai sitten eivät.
Kannattaa leikauttaa vanhempi kissa ja kokeilla sitten uudestaan. En tiedä toimisiko teidän tapauksessa se jos kissojen antaisi olla pitempiä aikoja kerrallaan yhdessä -esim. 1-2vrk. Harrastakaa hajuvaihtoa -vaihdatte kissojen leluja tai nukkuma-alustoina olleita tyynyjä, pyyhkeitä jne. (Kannattaa lukea aiempia viestiketjuja tutustuttamisesta.) Jos molemmat valjasulkoilevat voitte antaa niiden tavata ulkona "ei kummankaan maalla". Onnea yritykseen.
Niin ja tulipa tosiaan vielä mieleen tuosta tilanteesta meidän kissan ja kaverini kissan kanssa -kaverieni narttukissa on tehnyt yhdet pennut(oli raskaana löydettäessä, nykyään leikattu) eikä tosiaankaan suhtautunut yhtään lempeästi meidän pentukissaan -sähisi ja murisi eikä sietänyt toista lähellään.