Kysynpähän vaan aikani kuluksi onko täällä paljonkin niitä naisia, joita eivät biletykset kiinnosta?
Olette kenties varattuja tai muuten vain kotiolo tai esim. leffassa käyminen tuntuu mielenkiintoisemmalta.
Olette kenties varattuja tai muuten vain kotiolo tai esim. leffassa käyminen tuntuu mielenkiintoisemmalta.
Vastaukset 21
Vanhimmat
yksi heti ilmoittautuu.
En minäkään biletä. Pari kertaa vuodessa firman pakolliset illanistujaiset. Siinä kaikki.
olenko tällä hetkellä varattu vai en, joka tapauksessa baarit ja viina eivät houkuttele, mieluummin katson kotona leffoja
vaan pyörin viikonloput harrastusten ja muun mielekkään parissa. Tai sit löhöilen kotona ja kulutan laajakaistaa.
Minäkin olen mieluiten kotosalla illat kuin baareissa. Tosin olen varattukin, joten se vaikuttanee asiaan.
Vapaa-aikana menen ystävien kanssa elokuviin tai kahville. Äärimmäisen harvoin oluelle. (kerran vuodessa:-)
Kotona ei ole koskaan tekemisen puute, kun opiskeluiden takia lähden ensin kouluun klo 6.45 ja saavun kotiin klo 22.15 arkisin kolmena päivänä viikossa. Viikon ainoa vapaapäivä sunnuntai meneekin rästitöitä tehden. Jos lauantai-illan viettäisi baarissa, huonosti kävisi!
ei kiinnosta biletys. Ei ole koskaan kauheesti kiinnostanu. Jos joku raahaa mut baariin, voin sinne mennä, mutta harvoin ihan omasta aloitteesta.
Opiskelen pinellä paikkakunnalla ja opinnot vievät suurimman osan ajastani ja kun esim. lauantai-iltana en tee koulutöitä, kuuntelen mieluiten musiikki kotona, laitan ruokaa tai siivoan. 30 kilometriä olis matkaa suureen kaupunkiin bilettämään, mutta ei kiinnosta, vaikka olen sinkku.
Minulle ei maistu biletys. Liikaa tupakansavua, kovaa musiikkia, ei mitään tekemistä, pitkästyttävää odotella, että joku "huomaa" tai että itse "huomaa" jonkun, väkinäistä tutustumista, humalaisia ihmisiä. Myöskään yöllä kotiin palaaminen ei kiinnosta ja se on vaarallistakin. Örveltäjiä kaikkialla. Olen sinkku ja kaikki muu kyllä kiinnostaa, mutta ei biletys. En ole siis todellakaan mikään nörtti tyyppi. ;)
Vielä se, että ketjua lukiessa tulee se kuva, että kotona olo tai baarissa. Ei nyt sentään näinkään. Kyllähän ihmisillä on kaikenlaista harrastusta, joka ei liity baariin millään tavalla. Ja varsinaisesta kotikissasta tulee mieleen "tylsä" tyyppi ainakin minulle.
Kertokaahan naiset, missä muualla vietätte aikaanne kuin kotona tai bilettämässä?
Omat ehdotukseni: Kyläilemässä kavereiden luona, ulkoilemassa, taidenäyttelyissä, kahviloissa, koti- ja ulkomaanmatkoilla, shoppailemassa, erilaisissa tilaisuuksissa, tutustumassa vaikkapa naapurikaupunkiin, konserteissa, teatterissa, elokuvissa, syömässä ravintoloissa, kuntosalilla, erikoisharrastukset jne... Ei todellakaan kotiin tarvitse jäädä happanemaan, vaikka ei halua bilettää.:)
Kun töiltäni ehdin niin harrastukset täyttävät elämäni. Mm. tennistä pelaa työkaverini kanssa kaksi kertaa viikossa, seinäkiipeilyä, bodypumppia kolmisen kertaa viikossa, kuntosalia, kävelyä, fillarointia ja melontaa (kesäisin), teatterissa tulee tosi harvoin käytyä (yksin on ikävä lähteä), lauantaisin on yleensä shoppailupäivä (olen merkkivaatteiden suurkuluttaja), sunnuntaisin teen yleensä superpitkän kävelylenkin.
Ravintolat eivät siis elämääni kuulu, paitsi työpaikkaruokailut jotka ovat jonkin palaverin jälkeen "pakosta".
mutta tämä kyllä nauratti minua. Viihdyn oikein hyvin kotona ja olen jopa lukutoukka (kääk!) mutta en tunne itseäni kovin "hapantuneeksi". :D! Naurua, puhetta, vuorovaikutusta ja omintakeista maailmankatsomusta on siunaantunut riittävästi.
Ei myöskään kotona viihtyminen estä harrastamasta asioita, tapaamasta ihmisiä ja olemasta hyvin tietoinen kaikesta mitä ympärillä tapahtuu. Minulle kotona oleilu on vain sellaista hiljentymistä ja itsensä kanssa keskustelua, jota ei ihmisjoukoissa ja jatkuvassa sosiaalisessa kontaktissa tavoita.
En biletä mäkään, ei kiinnosta sellanen. Baaris taisin käyä viimeks ku pääsin ylioppilaaks eli muutama vuos sitten :)
..nukun, syön, lueskelen, katon leffoja, käyn töissä, koulussa, matkustelen, siivoan kotia, ja tietysti myös seurustelen..
En ehdi baariin kuin harvoin..
Kehonrakennus on päälajini.
Baarit ei ole minun juttuni, ei edes nuorempana kiinnostanut.
Eipä tule käytyä bilettämässä. Enemmin menen leffaan, pelaan biljardia, vietän viikonloppua kotosalla ehkä hieman voin viiniä nauttia..
Tääl myös eräs baariton sinkkulepakko. Mie viihdyn parhaiten luonnos harrastamas hauvojeni kera. Tai kotona, mökil, ystävien luona jne. Baariin ja tupakansavuun miuta ei saa kärvisteleen ko korkeintaan viiden vuoden välein - ja siinähi on puolet liikaa. Oikeestaan mikä tahansa vaihtis on parempi ko biletys.
Biletys ei kiinnosta, koska:
1) ei ole rahaa
2) bileet ovat liian myöhään
3) en tykkää tupakansavusta
4) en tykkää musiikista
5) en tykkää välkkyvistä valoista
6) en tykkää alkoholista
7) sinne menee yksin ja sieltä palaa yksin, aina. Ja vaikka sinulle ei puhuta, sinusta juorutaan.
Toistaiseksi rakkaat ovat löytyneet ihan muualta. Ikävä kyllä rakkaalleni iltameno maistuu.
En itse ainakaan ole mikään bilettäjä. Mutta en kyllä joka ilta kotonakaan olemaan. Kävelyt ja muuta hauskaa, mutta ei baareissa. En vaan kuuulu sinne.
Ei ole paljon tullut biletettyä viime vuosina. En ihan tarkkaan osaa analysoida miksi. Minä vaan kyllästyin siihen. Paljon ennen kuin löysin tämän vakituisen suhteeni. Kuviot baareissa ovat aina samanlaiset, illasta toiseen samat jutut ja jopa osittain samat naamat. Varmasti vaikutti sekin, etten käytä alkoholia. Selvinpäin tuon loppumattoman toiston havaitsi vielä tarkemmin. Toisinaan kyllä kaipaan tanssimista, joten kun tästä voimat elpyvät, niin pitänee taas kokeilla edes joskus.
Olen myös kotona viihtyvää lajia. Minulla on työhuone, jossa voin puuhastella ja kirjoitella, luen paljon ja toisinaan tykkään vain katsella ikkunasta ja pohtia asioita. Viihdyn siis varsin hyvin myös yksin. Ei haittaa, vaikka muru meneekin omia menojaan. Murun kanssa aika tietysti kuluu erinomaisen mukavasti jutellessa, ruokaa laittaessa, yhdessä pönttöillessä, kaikenlaista pientä touhuillessa, pussaillessa.. :)!
biletys aina ollut. Tulen toimeen ja viihdyn vaikka yksin kotona. Työ ja harrastusmenot verottavat aikaa ja voimia viikon varrella. Koti-iltoja ja viikonloppuja odotan. Nykyisin saan nauttia kultani seurasta, kaikesta olemisesta ja tekemisestä yhdessä. Ei siihen mitään erityisempiä virityksiä tarvita, kun arkena on ihmisvilinässä. Lepo, hiljaisuus ja rauha on myös elintärkeää. Tapaamme tuttavia kotona, kyläilemällä, reissaamalla, bileissä harvemmin.
Bailabaila bimbouu