sähkötilasta

ongelmana on kun sinne on ruvennut muodostumaan kosteutta niin sillä sitä tuuletus asiaa kyselen
ettei myöhemmin korroosio ym tekijät aiheuttaisi lisäkuluja

asukas kirjoitti:

ongelmana on kun sinne on ruvennut muodostumaan kosteutta niin sillä sitä tuuletus asiaa kyselen
ettei myöhemmin korroosio ym tekijät aiheuttaisi lisäkuluja

Voisi olla vastaus kosteusongelmaan. Yleensä nuo sähkötilat ovat varsin pieniä ja pysyvät hyvin kuivina. Tuulettuvat ovenraoista riittävästi. Voisiko ovessa olla riittävät raot kynnyksessä tai tuuletusritilä ovessa? Taitaa olla ongelmia talon perustuksissa tai salaojissa!

Voi Vi**u millasii tietäjii täälläkin on. Paloalueet katellaan rakennuksesta arkkitehdin ja palovoranomaisen kanssa. Yleensä sähköpääkeskus ei ole omaa paloaluetta.

Ja alkuperäselle kysyjälle "asukas" mikäköhän mahtaa olla sellanen sähköpääkeskus minnekkä kerääntyy kosteutta. Jos näin tapahtuu mitä en todellakaan usko niin koko talo on tehty päin persettä.

Ja alemalle vastaajalle sen verran iedoks et ykskään sähkötila ei vaadi mitää vi**n sähköpatteria. Keskus hönkii sen verran lämpöö et tila ku tila pysyy kuivana.

Ainoo millon sähköpääkeskseen kerääntyy kosteutta on tilanne milloin ollan vedetty putkia tila läpi. Ja sillon on tasan tarkkaan ratkasut tehty väärin.

ääliöt kirjoitti:

Voi Vi**u millasii tietäjii täälläkin on. Paloalueet katellaan rakennuksesta arkkitehdin ja palovoranomaisen kanssa. Yleensä sähköpääkeskus ei ole omaa paloaluetta.

Ja alkuperäselle kysyjälle "asukas" mikäköhän mahtaa olla sellanen sähköpääkeskus minnekkä kerääntyy kosteutta. Jos näin tapahtuu mitä en todellakaan usko niin koko talo on tehty päin persettä.

Ja alemalle vastaajalle sen verran iedoks et ykskään sähkötila ei vaadi mitää vi**n sähköpatteria. Keskus hönkii sen verran lämpöö et tila ku tila pysyy kuivana.

Ainoo millon sähköpääkeskseen kerääntyy kosteutta on tilanne milloin ollan vedetty putkia tila läpi. Ja sillon on tasan tarkkaan ratkasut tehty väärin.

Lue lisää

Vielä harjoittelevalle henkilölle voidaan kertoa, että keskuksia on kaikenlaisia, keskustiloja on kaikenlaisia, taloja on kaikenikäisiä ja vastaan voi tulla melkein mitä tahansa. Asiakaspalvelun parissa ehkä työskentelevä henkilö joutuu tarkkailemaan kielenkäyttöään, koska se saattaa olla este vaativampiin tehtäviin pääsemiselle.

ääliöt kirjoitti:

Voi Vi**u millasii tietäjii täälläkin on. Paloalueet katellaan rakennuksesta arkkitehdin ja palovoranomaisen kanssa. Yleensä sähköpääkeskus ei ole omaa paloaluetta.

Ja alkuperäselle kysyjälle "asukas" mikäköhän mahtaa olla sellanen sähköpääkeskus minnekkä kerääntyy kosteutta. Jos näin tapahtuu mitä en todellakaan usko niin koko talo on tehty päin persettä.

Ja alemalle vastaajalle sen verran iedoks et ykskään sähkötila ei vaadi mitää vi**n sähköpatteria. Keskus hönkii sen verran lämpöö et tila ku tila pysyy kuivana.

Ainoo millon sähköpääkeskseen kerääntyy kosteutta on tilanne milloin ollan vedetty putkia tila läpi. Ja sillon on tasan tarkkaan ratkasut tehty väärin.

Lue lisää

nyt mene, ei sinne päinkään.
Oikeat sähkötilat, joissa käsitellään suurempia tehoja pitää jopa jäähdyttää. Noilla taloyhtiöiden keskuksien hukkalämmöillä ei pidetä talvella lämpimänä mitään keskustilaa. Ei ole mikään ihme, jos kosteutta kertyy.
Isoilla maassa seisovilla teollisuuslaitosten keskuksilla voidaan käyttää likimääräistä laskutapaa: 800W/keskusmetri, kun lasketaan hukkalämpötehoa, esimerkiksi jäädytystarvetta ajatellen ( ST-kortisto, PSK-standardit,..). Sitä käytetään siis teollisuuslaitosten keskustiloissa. Puhutaan aivan eri tehoista. Laskukaavat ei käy ollenkaan taloyhtiöiden keskuksiin. Hyvä, jos koko keskus on paria metriä leveämpi. Ei niissä ole juuri muuta kuin sulakkeita tms. Keskuksessa pitää olla todella surkeasti tehdyt liitokset, jotta ne antaisivat tarvittavan lämpötehon. Silloin on kyseessä todellakin jo palovaara. Rakennuspuolen keskukset ei anna millään tuota 800W/keskusmetri. Ei sinne päinkään. Parisataa wattia voi irrota koko keskuksesta silloin kun revitään kaikki teho irti.
Ei sinne varmaan mitään varsinaista ilmastointia tarvitse. Pieni lämpöpatteri ja kunnollinen tuuletusventtiili. Tai pieni putkihaara huippuimuriin. Samalla tarkistaa, että korvausilmaakin saa jostain raosta, niin se ilmastointi toimii hieman paremmin. Jos siellä todella olisi hukkalämpöä rajusti, niin ei siinä menetä vaikka laittaa sen patterin. Onhan niissä termostaatti. Kyllä se katkaisee, jos lämpötila nousee.
60- ja 70-luvulla tehdyissä taloissa on kellarikerrokset todella surkeessa kunnossa mitä tulee kosteuspuolen ongelmiin. Sun kannattaisi joskus vierailla esim. jonkun tuon ajan talon kellarissa. Sähköpääkeskukset on nimittäin aika usein juuri noissa kellareissa. Kosteutta riittää takuulla, vaikka mainitsemiasi putkia ei olisi vedettykään sähkötilan läpi. Olisiko vika enemmän tuon ajan rakennustekniikassa ja esimerkiksi huonoissa salaojaratkaisuissa. Jos niitä salaojia yleensä on ollenkaan. Kellarikerrosten seiniin hierastiin aikoinaa hieman pikeä malliksi. Se ei oikein toimi, kun kellarit ui suorastaan vedessä. Tuntee sen jo siitä homeen hajusta, kun vierailee noissa taloissa, että kosteuspuolen hässäkkää on hieman tiedossa. Luulen, että kosteusongelma on hieman isompi, kuin pelkkä sähkötilan kosteusongelma.

Ted Nugent kirjoitti:

nyt mene, ei sinne päinkään.
Oikeat sähkötilat, joissa käsitellään suurempia tehoja pitää jopa jäähdyttää. Noilla taloyhtiöiden keskuksien hukkalämmöillä ei pidetä talvella lämpimänä mitään keskustilaa. Ei ole mikään ihme, jos kosteutta kertyy.
Isoilla maassa seisovilla teollisuuslaitosten keskuksilla voidaan käyttää likimääräistä laskutapaa: 800W/keskusmetri, kun lasketaan hukkalämpötehoa, esimerkiksi jäädytystarvetta ajatellen ( ST-kortisto, PSK-standardit,..). Sitä käytetään siis teollisuuslaitosten keskustiloissa. Puhutaan aivan eri tehoista. Laskukaavat ei käy ollenkaan taloyhtiöiden keskuksiin. Hyvä, jos koko keskus on paria metriä leveämpi. Ei niissä ole juuri muuta kuin sulakkeita tms. Keskuksessa pitää olla todella surkeasti tehdyt liitokset, jotta ne antaisivat tarvittavan lämpötehon. Silloin on kyseessä todellakin jo palovaara. Rakennuspuolen keskukset ei anna millään tuota 800W/keskusmetri. Ei sinne päinkään. Parisataa wattia voi irrota koko keskuksesta silloin kun revitään kaikki teho irti.
Ei sinne varmaan mitään varsinaista ilmastointia tarvitse. Pieni lämpöpatteri ja kunnollinen tuuletusventtiili. Tai pieni putkihaara huippuimuriin. Samalla tarkistaa, että korvausilmaakin saa jostain raosta, niin se ilmastointi toimii hieman paremmin. Jos siellä todella olisi hukkalämpöä rajusti, niin ei siinä menetä vaikka laittaa sen patterin. Onhan niissä termostaatti. Kyllä se katkaisee, jos lämpötila nousee.
60- ja 70-luvulla tehdyissä taloissa on kellarikerrokset todella surkeessa kunnossa mitä tulee kosteuspuolen ongelmiin. Sun kannattaisi joskus vierailla esim. jonkun tuon ajan talon kellarissa. Sähköpääkeskukset on nimittäin aika usein juuri noissa kellareissa. Kosteutta riittää takuulla, vaikka mainitsemiasi putkia ei olisi vedettykään sähkötilan läpi. Olisiko vika enemmän tuon ajan rakennustekniikassa ja esimerkiksi huonoissa salaojaratkaisuissa. Jos niitä salaojia yleensä on ollenkaan. Kellarikerrosten seiniin hierastiin aikoinaa hieman pikeä malliksi. Se ei oikein toimi, kun kellarit ui suorastaan vedessä. Tuntee sen jo siitä homeen hajusta, kun vierailee noissa taloissa, että kosteuspuolen hässäkkää on hieman tiedossa. Luulen, että kosteusongelma on hieman isompi, kuin pelkkä sähkötilan kosteusongelma.

Lue lisää

sitten rivareiden pääkeskuksista, jotka on saatettu tehdä jonkun kylmän varaston päätyyn kylmään komeroon maalattialla! Viimeksi tuollaiseen törmäsin joku viikko sitten. Keskus ja maadoitukset olivat aika hyvin ruvella korroosion vuoksi.

Niin ja tämä oli vanhan pääkaupunkiseudun sähkölaitosten yhteisen urakoitsijaohjeen mukainen ratkaisu.

vts00x kirjoitti:

sitten rivareiden pääkeskuksista, jotka on saatettu tehdä jonkun kylmän varaston päätyyn kylmään komeroon maalattialla! Viimeksi tuollaiseen törmäsin joku viikko sitten. Keskus ja maadoitukset olivat aika hyvin ruvella korroosion vuoksi.

Niin ja tämä oli vanhan pääkaupunkiseudun sähkölaitosten yhteisen urakoitsijaohjeen mukainen ratkaisu.

Lue lisää

Putket on vedetty sähkötilan läpi. Onko missään mitään määräystä joka sanoo millainen sähkötilan täytyy olla uudisrakennuksissa

asukas kirjoitti:

Putket on vedetty sähkötilan läpi. Onko missään mitään määräystä joka sanoo millainen sähkötilan täytyy olla uudisrakennuksissa

Vai omakotitalosta? Vanhoissa omakoti- ja rivitaloissa sähkökeskustilat ovat muuttuneet varastoiksi. Jotta sähkökeskukseen pääsee käsiksi, on aina raivattava ihmisten kausivaatteet ja matkalaukut pois tieltä päästäkseen hommiin. Yleensä määräysten mukaan sähkökeskuksen edusta on pidettävä puhtaana, että kytkennät ja huollot voi suorittaa turvallisesti. Olen nähnyt asuntoremonteissa myös tilanteita, joissa eteisen mittarin eteen vyörytetään iso vaatekaappi, joka peittää taulun siten, että sulakkeet joutuu vaihtamaan "käsikopelolla". Myös paloviranomaisilla pitäisi olla näihin jotain sanomista.

asukas kirjoitti:

Putket on vedetty sähkötilan läpi. Onko missään mitään määräystä joka sanoo millainen sähkötilan täytyy olla uudisrakennuksissa

Läpi? Ilmastointi, lämpö vai kylmävesi ??. Onko kondenssivesi- vai muu ongelma? Onko putket keskuksen edessä, ettei pääse keskukseen käsiksi. Ilman kuvaa ei oikein saa käsitystä ongelman vakavuudesta tai onko yleensä ongelmaa. Kyllä uusissa omakotitaloissa yhdistetty tekninen tila on täynnänsä erilaisia putkia sähkökeskuksen lisäksi. Ei se ole ongelma, kunhan ovat poissa sähkökeskuksen tieltä ja kaapelireiteiltä.