Huvittavaa. Tietyt exät toitottavat täällä parisuhteen pyhyydestä ja kertovat toisessa lauseessa iskevänsä varattuja tarkoituksella. On aivan sama minkä tähden erotaan, aina kauemmaksi aikaa yksin jäänyt on selvästi syyttömämpi eroon. Tosiaanko? Kaikki oma syyllisyys halutaan sälyttää jonkun muun harteille, sen sijaan, että kasvettaisiin ihmisinä opiksi ottaen, mitkä asiat tekisi eri tavalla jatkossa. Jos niitä asioita ei muuten löydä, niin sitähän varten on terapeutteja maa pullollaan, että apua saa. Mutta ei. Mieluummin ollaan ylpeitä, väitetään itseä täysin pulmuseksi ja junnataan samoissa asioissa iän kaiken.
Entäpä sitten toisten asioihin nokkansa pistämiset? Siitähän täällä exät ahkerasti ovat nyxiä syytelleet. Mitenköhän sitten se puoli, että entisen uusi parisuhde ei kuulu mitenkään exälle? On naurettavaa udella toisten henkilökohtaisista asioista, että voisi niistä sitten juoruta eteenpäin kaikille muille juoruämmille. Kuinkahan paljon nokkansa laittamista toisten asioihin on se, että pyrkii sanelemaan, miten entisen uudessa kodissa asiat tehdään (siis jos kyse ei ole mistään alkoholi-väkivaltakulttuurista, vaan ihan tavallisten aikuisten kodista), ja kun toinen tekeekin omalla tavallaan, otetaan itseensä ja pistetään taas lisää vettä myllyyn, miten äitiä ei kuunnella. Kuinkahan paljon toisten parisuhteen häiriköintiä ja siihen tunkemista on se, jos joka ikinen päivä on pakonomainen tarve keksiä tikusta asiaa (ei siis läheskään aina lapsiin liittyvää), että voi ottaa yhteyttä soittamalla, tekstaamalla tai sähköpostitse? Aivan sama, että uudessa parisuhteessa elävä ex ei halua olla niin tiiviissä yhteydessä, eikä edes vastaile asiattomiin sähköposteihin tai viesteihin.
Niin, huvittavaa.
Entäpä sitten toisten asioihin nokkansa pistämiset? Siitähän täällä exät ahkerasti ovat nyxiä syytelleet. Mitenköhän sitten se puoli, että entisen uusi parisuhde ei kuulu mitenkään exälle? On naurettavaa udella toisten henkilökohtaisista asioista, että voisi niistä sitten juoruta eteenpäin kaikille muille juoruämmille. Kuinkahan paljon nokkansa laittamista toisten asioihin on se, että pyrkii sanelemaan, miten entisen uudessa kodissa asiat tehdään (siis jos kyse ei ole mistään alkoholi-väkivaltakulttuurista, vaan ihan tavallisten aikuisten kodista), ja kun toinen tekeekin omalla tavallaan, otetaan itseensä ja pistetään taas lisää vettä myllyyn, miten äitiä ei kuunnella. Kuinkahan paljon toisten parisuhteen häiriköintiä ja siihen tunkemista on se, jos joka ikinen päivä on pakonomainen tarve keksiä tikusta asiaa (ei siis läheskään aina lapsiin liittyvää), että voi ottaa yhteyttä soittamalla, tekstaamalla tai sähköpostitse? Aivan sama, että uudessa parisuhteessa elävä ex ei halua olla niin tiiviissä yhteydessä, eikä edes vastaile asiattomiin sähköposteihin tai viesteihin.
Niin, huvittavaa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Meillä taas ex miehen nyxä on häirikkö. Ex mies haluu olla mun kaveri, auttaa meitä tarvittaessa, antaa tai lainaa rahaa, auttaa jopa mun vanhempiakin ns. miesten hommissa.
Ja sekös sitä naista ärsyttää, et mies on edelleen perheemme jäsen. Lapsetkin tykkää, kun iskä välittää meistä.
Alus se nyxä lähetteli nimettömiä viestejä mulle, ja yritti kovasti pelotella. Sanoin ex miehelle et se akka terrorisoi meitä, ja mies sai naisensa jättää meidät rauhaan.
Mä en haluu ex miestä takasin, mut haluan et meillä menee näin hyvin kavereina. Halataan ja pussataan ja käydään yhdessä perheenä jokapaikassa. En ymmärrä mikä sitä nyxää nyt suututtaa. Ex mies sanokin, et älä välitä, hän ei teistä luovu kenenkään takia.
Nii että jos nyxien päässä on joku kohdallaan, niin ei ne terorisoisi miehen entistä perhettä huonolla käytöksellä. Johan siinä kärsii heidän mielenterveys, jos aina pelkää.
häirikköjä. ;)
Olen ihan samaa mieltä siitä, että tottakai iskäihmisen pitää välittää ja huolehtia lapsistaan, ja tulla toimeen exänsä kanssa, ja mielellään exän sukulaistenkin kanssa.
Mutta ajatteleppa asia vaikka itsesi kannalta näin. Tapaisit ihanan miehen, jolla on lapsia kuten itselläsikin. Menisitte yksiin, ja yht'äkkiä huomaisit miehesi kuluttavan aikansa entisensä kanssa yhtenä perheenä kulkien ja pussaillen ja halaillen. Miehesi remontoisi exänsä kotia ja tämän sukulaisten kotia, mutta ei teidän yhteistä kotianne. Mitäpä se sinulle kertoisi? Että mies ei ole parisuhteeseen ja sitoutumiseen valmis, vaan selvästi yhä kiinni entisessään, vaikka väittäisikin sinulle, että erottu on ainiaaksi ja hyvä niin. Sinäkin varmasti turhautuisit, kuten exmiehesi nyxä on tehnyt. Ehket sentään lähettelisi nimettömiä uhkauksia kuitenkaan. Ehkäpä sinä jättäisit sellaisen miehen.
Sitä vain en ymmärrä, miksi sitten erotaan, jos yhä kumpikin haluaa olla päivittäin toistensa kanssa tekemisissä tai kulkea yhtenä perheenä enemmän kuin erikseen? Mikä ero se sellainen on? Selkeä ero on lapsillekin selkeämpää, kuin jatkuvasti toivoa ja odottaa, että isä/äiti vielä muuttaisi takaisin saman katon alle. Lapsistaan huolehtiminen ei tarkoita exästään huolehtimista, eikä hyvät välit sitä, että olisi kuljettava yhtenä perheenä reissuilla ja retkillä tai oltava joka ikinen päivä tekemisissä exänsä kanssa. Ex on eri henkilö kuin lapset.
Perverssiä. "...Halataan ja pussataan ja käydään yhdessä perheenä jokapaikassa. En ymmärrä mikä sitä nyxää nyt suututtaa. Ex mies sanokin, et älä välitä, hän ei teistä luovu kenenkään takia."
Toivottavasti tämän suhteen nyxä löytää äkkiä uutta seuraa. Exän vallanhalua tuo on.
ovatkin ihan oma lukunsa. Mielestäni saisivat sitten myös hillitä iskureissujaan ja uskottelujaan siitä, että muka ovat valmiita siirtymään elämässään eteenpäin. Onhan se nyt selvä, ettei kukaan sellaista katsele, jos eronnut vapaa ihminen yhä roikkuu entisessä puolisossaan täysillä. Eri asia on lasten asioiden hoitamiset vaikka päivittäin, mutta perheenä kulkemiset? Hei tööt tööt, jättäkää ihmiset äkkiä sellaiset uppoavat laivat. Sellaiset "exät" roikkuvat toisissaan elämänsä loppuun asti, joten voisivat aivan yhtä hyvin vain palata yhteen.
on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää kummastuttaa... miksi erositte?
Että miten ikinä kuvittelet voivasi siirtyä elämässäsi eteenpäin, tulla jälleen eheäksi ja onnelliseksi ihmiseksi, löytää vielä kumppanin ennen yksinäistä vanhuutta ja elää täyspainoista elämää, jos ainoa viesti minkä ympärillesi lähetät on exmiehesi kanssa tekemisissä oleminen päivittäin, pussailu, halailu ja perheenä kulkeminen.
Mikäli ette exmiehesi kanssa sovi asioita ja palaa yhteen, mutta jatkatte kuten kuvaat, on vain ajan kysymys, että exäsi kuitenkin kohtaakin sen ihmisen, johon rakastuu tulenpalavasti ja siirtyykin elämässään eteenpäin, niinkuin eronnut ihminen voi. Minkä päälle sinä siinä kohtaa jäät?
Ei kuule ne exät sen enempää varattuja iske kuin nyxätkään, heiltä ne exät sen on oppineet, et toisen oman voi ottaa, vaiks ihan kiusaks.
Ei se eroaminen nyt ihan sama ole, kyllä siinä kuule perheellisellä on tunteet pelissä, ja lasten asiat päällimmäisenä mielessä, kun taas nyxäillehän se tietysti on sama, heillä ei ole mitään menetettävää.
Niin, nyxäthän ei syyllisyyttä tunne, koska kuten edelliseen viitaten, ei ole mitään mistä sitä tuntisi.
Ehdottaisin niitä terapeutteja näille nyxille, ennemmin kuin exille, sillä nyxillähän jotain päässä on vialla, kun toimii miten toimii, välittämättä miten se vaikuttaa monen ihmisen elämään, heidän tohelointi. Mutta kuten itse totesit, syyllisyys täytyy sälyttää toisten harteille.
Niinpä, toisten perhe-elämään nokkansa laittaneet nyxät ne sitten jaksavat katkerasti muistuttaa siitä, että he ovat jääneet perhe.-elämästä paitsi, ja itsetuntonsa kohottamiseksi täytyy tehdä jotian sellaista, mistä voi olla yksinään ylpeä, kun muuta ei osaa niin rikkomalla toisten onni.
Nyxäthän ei utele tosi-asioita, he keksivät ihan itse miehen ex vaimosta perättömiä juttuja,ja jopa uskovat itsekkin niinhin omiin juttuihin. Halvat on heillä huvit.
On se julmaa, kun mies kerkesi tehdä lapsia ennemmin ex vaimonsa kanssa, kuin nyxän kanssa, sitä on vaikea niellä, siksi keinot on vähissä ja täytyy tyytyä ala-arvoiseen konstiin. Mutta sekään ei katkeruutta nyxistä vie, vaan jatkuvaa häiriköintiä tapahtuu ex vaimolle päin, jotta he saavat taas perättömiä puheita lihottaa, ja vierittää syyn ekalle vaimolle, sille jonka kanssa miehellä on ensimmäiset lapset.
nyxä on tuollainen. Ei se silti tarkoita että kaikki ovat.
mustamaalaaminen puolin ja toisin?
"Ei kuule ne exät SEN ENEMPÄÄ varattuja iske kuin nyxätkään..." eli ns. pahoja omenia löytyy sekä existä että nyxistä?
"...perheellisellä on tunteet pelissä..." Niitähän löytyy hyvin paljon siis nyxistäkin.
Syyllisyyttä ei varmaan tunne sen enempää varattuja iskevät exät kuin nyxätkään, jos sille tielle on lähtenyt, tekee sen luultavasti juuri niistä syistä, että on itse kokenut tunnetasolla sen verran kamalia asioita, että kokee sen oikeudekseen. (Viitateen ensimmäiseen kappaleeseesi.)
Terapiantarvetta ei tunnista ihminen, joka kokee itsensä syyttömäksi kaikkeen ja toisaalta oikeutetuksi mihin tahansa. Ehkäpä tulisikin ottaa käytäntö, että avioon menevät kävisivät parisuhdeterapeutilla ennen lasten hankintaa kunnon käyntimäärät, että kumpikin osapuoli tietäisi, minkälaista sitoutumista lasten tekeminen vaatii.
Harvemmat nyxät edelleenkään ovat perheettömiä. En yhtään sen enempää hyväksy toisen onnen rikkomista, mutta miten on mahdollista kolmannen osapuolen tulla onnen rikkojaksi? Kuullostaa siltä, ettei onni ole voinut olla kuin yksipuolinen, jos tämä on mahdollista. Näissä tapauksissa olisi parempi kysyä lähtijältä, eikö hän todellakaan ollut onnellinen, ja yrittikö hän oikeasti vaikuttaa asiaan ennen lähtöään. Tunnen ihmisiä, jotka ovat yrittäneet saada ääntään kuuluville, mutta tulleet täysin tyrmätyiksi. Jopa avioliittoneuvojan läsnäollessa. Tällöin avioliittoneuvoja on ottanut kannan, että pariskunnan on parempi erota. Koska kumppani ei koskaan tule ymmärtämään toista tarpeineen.
On varmaan nyxiä, jotka keksivät existä perättömiä juttuja, kyllä niitä kanoja ja juoruämmiä varmasti mahtuu yhtälailla nyxiin kuin exiinkin. Tosin täällä palstoilla kirjoitelleet ovat kertoneet exien heihin ja heidän perheeseen (johon siis kuuluu exän entinen mies/vaimo) kohdistamista hölmöyksistä ja häiriköinneistä, joten ne ovat omakohtaisia kokemuksia. Edelleenkään en väitä, että mitään voisi yleistää jokaiseen exään, aivan kuten peräänkuulutan myös sitä, että mitään ei voi yleistää myös koskemaan jokaista nyxää.
Elämä on rankkaa, kun omatunto alkaa soimata! mieti seuraavalla kerralla, ennenkuinteet muille ihmisille pahaa! Elmäsi helpottuu huomattavasti.
katkeroidu, elämässä on niin paljon kaikkea muuta kuin katkeruus, älä anna sille valtaa.
Kun minun mieheni lähti ja otti tuskaansa uuden naisen, ei olisi mieleenikään tullut syyttää tuota naista siitä kaikesta tunnehelvetistä, minkä olimme käyneet exäni kanssa läpi. Se mitä exmieheni sitten uudesta naisesta sai ja tahtoi, ei olekaan minun päänvaivani.
Luulitko todella jo saaneesi nalkkiin jonkun omantunnon tuskaisen ihmisen? Usko jo, ettei täällä kirjoittele saalistajat, niillä on parempaa tekemistä kuin ylläpitää suhdetta tietokoneeseensa. Voisitko jo vihdoin käydä sanomassa sille exäsi saalistaneelle naiselle mitä hänestä ajattelet, ettei tarvitsisi täällä pelkurimaisesti uhota nimettömänä kaikille muille kiukutellen. Ongelma on omasi, ei meidän jokaisen.