Olen jonkinverran chattien ja muutakin kautta tutustunut miehiin ja meilaillut muutamien kanssa, pari jopa tavannut.
Hassuinta on ollut todeta, kun aletaan puhua ulkonäöstä, hyvin usein mies kertoo olevansa hyvännäköinen, sporttinen jne.
Itse en kovin "uskaliaasti" omaa ulkonäköäni kehu mitenkään erityisen korkealle.
Monet on kysyneet;"Oletko kaunis?"....mitä siihenkin vastata. Olenhan minä, mutta mikäköhän mahtaa olla hänen kauneuskäsityksensä???
Jos vertaan itseä vaikka Halosen ulkomuotoon (kaikki kunnia vaan hänelle, yhtään halveksimatta, hän on rohkeasti oma itsensä)voin sanoa olevani kaunis, jos toisessa päässä on suhteessa vaikka kriteerinä Janina Frostell jne.
Usein siis kuitenkin nämä komean sporttiset miehet, jotka ovat sitten lähettäneet kuvansa tai jonka olen ehkä tavannut, onkin aivan "tavallinen tallaaja", ehkä vaaleat jo päälaelta ohenevat hiukset, kroppa päärynämäinen lievästi, yms.
Hienoa, jos pitää itseään komeana, vaikka ei sitä ole yleisiin komeuskriteereihin verrattuna.
Itse suhteutan komeaa ulkonäköä vaikka nyt Clooneyhin =)....
Näyttää kuitenkin siltä, että miehet sanovat (ehkä jopa vilpittömästi) itseään paljon helpommin komeaksi ja sporttiseksi kuin nainen. Tai ehkä minä itse vain asetan omalle kauneudelleni korkeat rimat...en tiedä....
En tarkoita, että kauneus ja ulkonäkö olisivat pääasia, sillä vahva oma persoonallisuus ja pilke silmäkulmassa on tärkeintä, mutta, jos suoraan kerran puhutaan kauneudesta ja komeudesta, menee se ristiin monasti aika tavalla. =)
Onko kokemuksia asiasta , tai päinvastaisia, että mies pettyy??
Kysehän on kai vain siitä, että kauneuskäsitykset on erilaisia, ehkä olisi paljon oikeampaa puhua nettiystävän kanssa siitä, mitkä ovat kummankin kauneus ja komeus kästiykset ja millaista kehoa ja ulkonököä pitää sporttisena ja hyvännäköisenä...
=)
Hassuinta on ollut todeta, kun aletaan puhua ulkonäöstä, hyvin usein mies kertoo olevansa hyvännäköinen, sporttinen jne.
Itse en kovin "uskaliaasti" omaa ulkonäköäni kehu mitenkään erityisen korkealle.
Monet on kysyneet;"Oletko kaunis?"....mitä siihenkin vastata. Olenhan minä, mutta mikäköhän mahtaa olla hänen kauneuskäsityksensä???
Jos vertaan itseä vaikka Halosen ulkomuotoon (kaikki kunnia vaan hänelle, yhtään halveksimatta, hän on rohkeasti oma itsensä)voin sanoa olevani kaunis, jos toisessa päässä on suhteessa vaikka kriteerinä Janina Frostell jne.
Usein siis kuitenkin nämä komean sporttiset miehet, jotka ovat sitten lähettäneet kuvansa tai jonka olen ehkä tavannut, onkin aivan "tavallinen tallaaja", ehkä vaaleat jo päälaelta ohenevat hiukset, kroppa päärynämäinen lievästi, yms.
Hienoa, jos pitää itseään komeana, vaikka ei sitä ole yleisiin komeuskriteereihin verrattuna.
Itse suhteutan komeaa ulkonäköä vaikka nyt Clooneyhin =)....
Näyttää kuitenkin siltä, että miehet sanovat (ehkä jopa vilpittömästi) itseään paljon helpommin komeaksi ja sporttiseksi kuin nainen. Tai ehkä minä itse vain asetan omalle kauneudelleni korkeat rimat...en tiedä....
En tarkoita, että kauneus ja ulkonäkö olisivat pääasia, sillä vahva oma persoonallisuus ja pilke silmäkulmassa on tärkeintä, mutta, jos suoraan kerran puhutaan kauneudesta ja komeudesta, menee se ristiin monasti aika tavalla. =)
Onko kokemuksia asiasta , tai päinvastaisia, että mies pettyy??
Kysehän on kai vain siitä, että kauneuskäsitykset on erilaisia, ehkä olisi paljon oikeampaa puhua nettiystävän kanssa siitä, mitkä ovat kummankin kauneus ja komeus kästiykset ja millaista kehoa ja ulkonököä pitää sporttisena ja hyvännäköisenä...
=)
Vastaukset 106
Vanhimmat
Niin on monia mielipiteitä kuin on ihmisiäkin.
Toinen katsoo pintaa, toinen sydämeen asti ja
joku molempia, mutta aina saadaan tulokseksi eri arvio. Joskus sama, miten vain, se riippuu katsojan kauneuskäsityksestä.
Mutta taisitkin pyytää miesten mielipiteitä?
Ei mitään erityisemmin toiveena pelkästään miesten vastaukset!
Molemmilta tervetulleita!
Kiitos vain!
Jännä juttu sinänsä, sanoit itse suhteuttavasi komeaa ulkonäköä vaikka Clooneyhin. Ei paha, mutta jo mekin siis pidämme "erinäköisistä kauneusihanteista".
Minä suhteutan komean ulkonäön erääseen mieheen, joka on syntynyt Texasin Houstonissa.
:-)
Se nyt oli minulta aika karkea esimerkki. =)
Mutta totta on, että todellakin kauneus- ja komeuskäsitteet vaihtelee kyllä valtavasti.
On paljon ns. kuuluisia komeimmiksi kutsuttuja miehiä, jotka sinällään, ei omasta mielestäni olen komeita, tai no ehkä ulkoisesti komeita, mutta jotain "ammottavaa tyhjyyttä" olemuksesta löytyy...jotain, joka ei istu omaan silmään.
Mutta olen vain itse jotankin ajatellut, että sellainen yleinen vallalla oleva kauneuskäsitys on se, mihin voisi juuri omaa ulkonäköään suhteuttaa, kun aivan ventovieraalle kuvailee....ehkä sitten ei....=)
kokonaisuuhan syntyy monesta tekijästä kyllä....
Olen kyllä törmännyt muutamaan tyyppiin, jotka sanovat olevansa tavallisia (aika harvinaista kuitenkin) ja sitten he ovat juuri "minun makuuni" ihanan komeita, silmänpilkkeisiä miehekäitä miehiä....
No, ehkä oli karkea esimerkki, mutta tehokas se oli, sitä en voi kieltää. *hymy*
Taidat muuten olla aika oikeassa tuon suhteen, että monet ihmiset suhteuttavat toisen ulkonäköä vertailemalla sitä johonkin itse kauniina pitämäänsä ihmiseen. Se on jotenkin hassua. Ja varmasti useimmin menee pieleen kuin osuu, koska eihän ihannekuvaa voi kukaan voittaa? Vai voiko?
Paitsi ehkä sitten, kun "haavekuva" romuttuu, ja kun todellisuus astuu kuvaan. (Tämä tuli mieleen, kun muistin juuri erään miespuolisen ystäväni sanat.)
näin se kai menee....
(sentään sait tolkkua kirjoitusvirheistäni huolimatta)
itelläni on ollut aina olemassa ehkä sellainen tieostamatonkin kuva "täydellisestä miehestä". Se ei ole misssään tapauksessa pelkästään ulkoiseen kiteytyvä, enemänkin kai päinvastoin. =)
Enpä tiedä, kaipa me haemme tavallaan vain itsemme sisäistä täydellistä mies- ja/tai naisolemusta, jota sitten peilaamme kaikkeen ulkoiseen "liikkuvaan" ja siitä syntyy käsitteet,mikä on kaunista ja mikä ei....näin lyhyesti analyseeraten. =)
Aika hauska juttu sattui, kun olin tässä Kreikassa ja olimme ystävättäreni kanssa syömässä jossain tavernassa ja yhtäkkiä näin siellä ison patsaan keskellä "salia". Jäin tuijottamaan sitä ja sanoin ystävättärelleni, tuossahan se on, se "täydellinen mies"......niin huvittavalta kuin tuntuukin, niin siinä patsassa oli vangittu miehen kasvokuvaan täydellisenä ne ulkoiset muodot, joita minä kai jotenkin alitajuisesti etsin jokaisesta miehestä. (tosin en ole etsimässä nyt miestä, vaan katselen aina kauneutta korkeimassa ja syvimmässä portensissaan niin ihmisissä, kuin luonnossa =))
Eipä sitten historiaan tutustuttani sen miehen karisma muutenkaan ollut mikään "hassumpi"! =)
*Zeuksen lumoissa vaellellen* (ei nyt niin kovin vakavissaankaan)
..kun puhut itsesi tiedostamattomasta kuvasta täydellisenä pitämästä miehestä. Ihmismieli on siitä jännä, että kaikkea ei tosiaankaan edes itse itsestään tiedosta juuri sillä "jollain" tietyllä hetkellä, vaan paljon myöhemmin. "Tajunta" elää ikäänkuin omaa elämäänsä.
Jos et saanut ajatuksesta kiinni, selitän sen sitten paremmin kun elämä heittää meidät vastakkain. :-)
aika paljon sitä pyörii "tajuntansa" alueilla, joissa ei tiedosta ollenkaan "syvempiä motiivejaan", mutta sitähän tämä elämä on...=)
Kaikki jännittävyys ja "apua mikä tilanne taas edessä" ja seikkailu, ylläsetyksellisyys yms. olisi vähissä, jos tiedostaisi joka hetki aivan kaiken.
Joskus siihenkin tuli pyrittyä, haah, ei enää, joskus on kiva ymmärtää miksi tekee jotain ja mistä jotkin asiat omassa (ja muidenkin ehkä)elämässä juontuu, mutta on se vaan ihanaa, kun juoni elämässä säilyy....
En tiedä ymmärsinkö oikein mitä tarkoitit?! =)
kyllä se niin lähelle meni, että se riittää.
Tosiasiassa ihmiselo ei ole "jännää" vaan mystistä. Ihmismieli on "jännä", joskus taas vähemmän, koska mielen toiminta perustuu aikaan ja joskus ei jaksa miettiä mennyttä ja paaluttaa tulevaa.
no joo...ihmismieli se aika jännä on joo...ehkä tarkoitin elämässä jännällä sitä, että kun on täydesti mukana, on se riemukkaan yllätyksellistä, jokainen hetki on ikäänkuin tuore...=)
Ihmismieli keksii mitä ihmeellisimpiä ja monimutkaisempia ajatusmuotoja, saatika sitten kaikkine tunnetilojen sanelemine arviointeineen...
Mystisyydestä voidaan olla montaa mieltä....
Mystisyys voi ollakin vain juuri sen jännän ihmismielen keksimä termi, jollekin sellaiselle, mitä mielellään ei pysty käsitteellistämään tai hahmottamaan....jotain, mistä itsellä ei ole kokemusta.....mystisyys karisee, kun elää sen todeksi itsessään....
Mutta tämä on tätä sanoilla leikkiä...=)
Sama se, olkoon elämäni jännää tahi mystistä....heittäydyn virtaan ja olen ihan "tyhmänä" mukana...=)
Kaikkea ´jännää´ tapahtuu, vaikket olisikaan siinä mukana täydellisesti ja mystisyys, sitähän se juuri onkin ´lähes´, että ´karistettuasi´ jonkun ´elämän mystiikan´ olet jo tietämättäsi kiinni seuraavassa - jatkumo, jolle ei ole loppua, on valmis.
Sanoilla leikkimisen minä kyllä käsitän aivan toisin. Mutta heittäydytään mukaan elämän virtaan täysillä tai vapaana sama se.
:-)
...osaat vähän selkeämmin kuvata tuota.....=)
Minä vain en siksi niin mielelläni käytä sanaa mystisyys, koska siihen liittyy niin paljon, ehkä vain itselleni, "tunnelmia", jotka jotenkin eivät anna oikeutta sille, mitä tarkoitan.
Mutta eipä kai mikään sana itsessään voi sitä kuvata, vaik voiko?!
=)
Sinä ´kuvaat´ kyllä asioita ihan oikeasti, juuri siten kuin ne itse itsessäsi ymmärrät, minä luen ne ja käsittelen mielessäni, tuskin koskaan päästen samaan kuin sinä tunteissasi. Niinhän se on, kukin itse kokee, mutta toisen on aika vaikea täysin käsittää kenenkään toisen ´tunnelmia´ juuri samoin kuin se toinen tekee, kun kyse on kuitenkin eri ihmisestä. Olemme kaikki erilaisia, koemme asiat, ja näemme ne, eri tavoin.
On tosiasia, että joskus on toiselle aivan mahdoton yrittää selittää mitenkään järkevästi omaa tunnettaan jostakin, kun itselleenkään se ehkä ei niin täysin selvä ole. Joskus millään sanoilla ei millään voi kuvata tunnetta, voi vain yrittää.
Asiasta toiseen. Tuolla toisaalla sanoit näin:
" Minusta aika ristiriitaista. Korostetaan sisäistä kauneutta ja ominaisuuksia, mutta kuitenkin alennetaan, väheksytään ulkoista kauneutta tai sen tärkeyttä itselle."
" Vain suoraan ihmisen sisältä heijasteleva "hyveellisyys" ei tee jakoa, ei tarvitse itseään alempaa, kokeakseen itsensä arvostetuksi.
Eli sisäinen kauneus, ei aitona, tarvitse "pyh, ei ulkoinen kauneus ole niin tärkeää"-ajatusta, vaan se tietää ja kokee, että kauneus on paljon muuta kuin pelkästään jakoa sisäiseen ja ulkoiseen ja niillä tasa-painoitteluun.
Tulikohan tarpeeksi sekavasti...? =)"
Anteeksi, näin raaka pako asiasta toiseen.
Mutta et mitenkään, millään toisilla sanoilla, olisi voinut sanoa tuon paremmin ja selkeämmin
itsensä hyväksymistä juuri sellaisena kuin on.
Kauniisti sanottu, Daena.
Ja huomaan, että me olimme myös eksyneet kysymyksesi alkuperäisestä ajatuksesta..
:-)
Niimpä niin, sellaista se on, mutta joskus olen saanut häivähdyksenomaisesti myös kokea tilanteita, (ehkä ne ovat olleet kasvoista kasvoihin kohtamisia?!)miten voi todella ymmärtää toisen sanojen taa, sen syvän tunnekokemuksen, tai miksi sitä haluammekin nimittää.
Vaikka on puhuttu "erikin kieltä", on syvällä silmissä, katseessa, käyty kohtaaminen, tunnistaminen, ymmärrys, ja SE ON AIKA VALTAISA KOKEMUS, hiljainen ja liikuttava.
Asian sivuun on poikettu kyllä jep, mutta hienoa, että niinkin "pinnallinen"(heh) aihe kuin ulkoinen kauneus, saa näinkin monimuotoisia keskuteluja aikaan...=)
Niinpä niin, juuri ymmärtäessäsi voit ilmentää itseäsi kokonaisvaltaisesti ja sen tajuaminen varmaan on tehnyt siitä tilanteesta liikuttavan ja valtaisan kokemuksen sinulle. Olet ollut valtavan onnekas päästessäsi omakohtaisesti kokemaan jotain tuollaista.
Asian sivuun tosiaan poikettiin ja paljon, ehkä minulla ei sitten itse asiaan ollut mitään sanottavaa. Siis sellaista, jonka olisin halunnut täällä sanoa. *hymy*
oli satuolento, mikä kandee muistaa...
Vai satuolento? =)
Sinulle mystiikkaa? =)
Hmm...
Ahaaelämys!
:-)
sellaista se....
"Merkillisesti", se sitten lähtee kivi vierimään...=)
Tuntuu kyllä itsestäkin nyt, että jotenkin itselläkään ei ole itse aloitus aiheesta mitään sanottavaa...muutama tapaus ollut....keskustelu avattu...=)
Sinällään joskus joku vain jää kiiinnostamaan...
..että joskus joku jää kiinnostamaan, sillai mielen sopukoihin. Vähemmän ehkä täältä, mutta sitäkin varmaan ilmenee jossain määrin, mutta siinäkin tarvitaan vielä hiukan jotain muuta lisänä, mutta sitäkin enemmän näin käy IRL.
Aloitus aiheesta ei sanottavaa? Ai mut hei, jos sinusta nyt tuntuu siltä, varmaan ehdit jo käsitellä mielessäsi aiheesta olleet ajatukset tuossa noissa vastauksissasi. Eikö totta?
*virn* ja vierivän kiven pysäyttää, jos ei mikään muu, niin loma :-)
Niimpä ...*lev.virn* monasti sitä törmää siihen kun avaa keskustelun, lukee kaiki "versot", pohtii tuntojaan ja vastailee.....
Kumpi on kallimpaa, jokin terapia, vai netti auki keskusteluissa!! *nauraa*
Hienoja ihmisiä ja ajatuksia ja tuntoja täällä "liikkuu", vaikka kuinka taas, kuten ulkoisestakin kauneudesta, kuulee myös "halveksivalta kalskahtavaia" lausahduksia siitä, miten pinnallista ja ei aitoa, on netissä keskustelu.....sama asia, eri muodossa...=)
Olen huomannut aivan saman, naisena ehkä pikemminkin aliarvioi itsensä kun taas mies liioittelee helposti, tai ainakin antaa komistellun kuvan itsestään. Olen ollut pari kertaa ns. sokkotreffeillä ja pettynyt pahasti... en toki arvioi ihmistä vain ulkonäön perusteella enkä kuvittele olevani mikään kaunotar, mutta kyllä treffikaverin yms. pitäisi herättää myönteisiä fiiliksiä ja miellyttää silmää :)
..tuntuu todellakin olevan paljon korkeammalla kuin naisten. Olen törmännyt useamman kerran vastaavaan asiaan.
Olen tavannut täältä useamman miehen ja vain yksi oli sitä mitä kertoi olevansakin,-todella hyvän näköinen!
Asia ei sinänsä haittaa,koska luonne on ratkaissut enemmän,mutta ihmettelen miten löytyy potku kehua olevansa tumma,pitkä,komea,-siis KOMEA...kun todellisuus oli yhdenkin kohdalla kaikkea muuta,aika lyhyt,hiukset harmaantuneet ja komea...noh,enpä tiedä...mutta upeampaa luonnetta saa etsiä!!!
Yksi kertoi metsästävänsä harrastukseen upeita blondeja ja olin jo perua treffit itsetunnon puutteessa,koska olen päinvastoin.Heh...tavattuamme ymmärsin,että voihan sitä tosiaankin harrastaa metsästystäkin vaikka saalis voi jäädä nollille.
Näitä voisin kertoa lisää vaikka kuinka...
Miehiä helpottaakseni,en itsekään ole varmaan miellyttänyt kaikkia,vaikka olen ihan rehellisesti kuvannut itseäni.
Toisia ulkonäköni ihastuttaa ja toisia taas ei.
Kaiken kaikkiaan miehet joita olen tavannut ovat edelleen muutamaa lukuunottamatta edelleen yhteydessä kanssani.Parista on tullut oikein hyviä ystäviä!
Mutta nykyään en odota uusilta tapaamisilta juurikaan mitään "mallia" enkä häpeä näyttäytyä itse :-))
heh heh, näinhän se on :))
Kirjoittamasi varmasti pitää paikkansa :)
Mutta tasapeli 2-6.. Samaan itsensä yliarvioimiseen tai kuvailuun syyllistyy kyllä naisetkin...
Mutta miksi pitää heti alkuunsa kysyäkään sitä ulkonäköä??
Taannoin, kauan sitten tapasin netistä naisen, jonka kanssa aloimme kirjoitella ja aikanaan myös soitella.. Myöhemmin tapasimme,,, ihastuimme jne.. Sitä kesti kaksi ihanaa vuotta... Mutta :
Hän sanoi antaneensa arvoa sille, etten tutustelun alkuvaiheessa ollut KERTAAKAAN kysynyt minkä näköinen hän on !!! Ja oli kuulemma siihen ihastunut, että otin hänet ihmisenä, enkä ollut etsinyt vain näyttelyesinettä !!
No nykyään jos joku kysyy minusta jotain kerron kyllä totuuden.. Sellainen massaan sulautuva laiha luikku, puolikalju vilperi joka ei jää kenenkään silmien verkkokalvolle vastaan kävellessä... no siksi kai mä täällä nyt kirjoittelenkin ja etsin hiukan näkö- ja kuulovammaista naista. Vain tällainen voisikin saada minusta positiivisen kuvan, jos se visuaalinen puoli sitten on se kaikkein tärkein?
Mä aina olen luullut että se ihmisen sisin on se tärkein, mutta ei kai se enään päde :((
pilkettä silmään teille kaikille ja olkaa realisteja myös tässä asiassa :)
T:Tapsa49 tre
Ulkonäöstään on turha puhua sehän aina omanäkemys itsestään . Eihän 50v näytä kolkyt vuotiaalta
vaikka itsestä siltä tuntuukin .
Sen ollaan näköisiä kun ollaan ikäisiä .
Pettynyt en ole koskaan , kun aina oon mennyt kohtaamaan ihmistä , en ulkokuorta.
Kunnia chattille siitä ,että täällä ulkonäön asettamia ennakko luuloja ei ole.
Omalta kohdaltanikin , moni nainen olisi jättänyt juttunsa puhumatta jos naamani olisi nähnyt
Tosin olen rehellinen ja kerron pieni , lihava ja kaljupää , niki Roikkuva Räkä kertoo loput.
Enkä ole kenenkään huomannut pettyneen ulkonäköni suhteen , hekin ovat tulleet kohtaamaan ihmistä .
Muistetaan vanhaviisaus kauneus katoaa , mutta rumuus sen kun lisääntyy ajan myöten.
Rohkeasti kohtaamaan ihmistä .Sen löytäminen vie niin paljon aikaa , palkitsee tosin kukkuramitoin
JUURI NÄIN :)
Enpä siis ole ainut joka on törmännyt samaan ilmiöön. Pari miestä olen tavannut sokkotreffeillä, jotka ihastuivat omaan ulkonäkööni kovasti. En itseäni juurikaan osaa kehua, mutta ehkäpä pitäisi vastedes sanoa sumeilematta olevani kaunis, kun kerran miehet ovat niin kehuneet...tiedä häntä.
Mutta nämä tapaamani miehet kertoivat olevansa itse hyvännäköisiä, joiden ei kauaa tarvitse yksin istuskella esim. baarissa. No, vaikken mitään uljasta prinssiä odottanutkaan tapaavani, niin parhaalla tahdollanikaan en olisi heitä hyvännäköisiksi sanonut. Kuulostaa pinnalliselta, mutta vaikkei ulkonäkö todellakaan ole se tärkein asia ihmisessä, olisi kyllä kiva jos toisessa osapuolessa olisi "sitä jotain", sehän saattaa olla aivan jotain pientä ja jokaisen katsojan omassa silmässä. Makujahan on monenlaisia.
Ja ketä miehet luulee pettävänsä kehua retostamalla itsensä pilviin - totuushan selviää heti kun tavataan. Voisi olla että juttu saattaisi toimia heti paremmin, kun tietäisi alusta alkaen että vastapuoli on tukeva, kaljuuntuva jne.
Ei muuta kuin naiset kehumaan itseänne estotta, niin ne miehetkin tekee!
toi on varmaan ihan totta ja toimii valitettavasti
myös toisinpäin...eli joskus on tehnyt mieli kävellä ohi...mutta oma moka...kukaan ei kyllä koskaan kusettannut,omaa tyhmyyttä vaan kun ei halua tai viitsi kysyä sitä puolta tarkemmin...
ja toisaalta onnex se on kuitenkin katsojan silmässä se kauneus/komeus...olis muuten aika tylsää jos kaikki ajattelisivat samoin...
en ole"clooney" mutten "ahtisaarikaan"
hauskaa kesää ja silmäniloa;)) ps.miten voi olla sporttinen jos ei sporttaa...siis kerran kahdessa viikossa salilla kävijä ei ole sporttinen varsinkin jos se aloittaa toukokuussa ja lopettaa elokuussa;))
toki olen ollut myös joskus positiivisesti "yllättynyt"....ja ne ihmiset tietää sen;))
Tässäpä minulta mieli pide olen siis tavallinen suomalainen mies ja olen tavannut aika monta naista on ollut kauniita ja ei kauniita.
Kyllä se eniten vaikuttaa millainen luone ja mitenkä noi kemiat sopivat yhteen.
...eikä kysymykseni koskenutkaan nyt sitä, itselle henkilökohtaisesti on juuri tärkeintä henkilön oma tasa-painoisuus suhteessa omaan todelliseen persoonallisuuteen, joka eittämättä heijastuu ulkoiseen olemukseen, ryhtiin, imeisiin, rentouteen, spontaanisuuteen, silmien välkkeesen jne.
Lähinnä juuri aiheena on kiinnostanut myös se, miten hurjan erilaiset käsitykset itsekullakin on omasta kauneudestaan ja mihin sitä suhteuttavat...
=)
Jotenkin tuolleenhan se on.
Kokonaisuudestahan se kuitenkin koostuu. Itse olen etenkin nuorempana ollut miellyttävän näköinen ja kyllä nykyäänkin saattavat naisten katseet seurata vastaantullessa pitkään. Kuitenkin luontainen epävarmuuteni ja määrättyjen sosiaalisten taitojen puute näkyy varmasti hiemankin kauemmin seuratessa olemuksessani ja ruumiinkielessäni, vaikka en suutani avaisikaan.
Etsittekö te vain jotain näyttelyesinettä, jota voi esitellä ystäville ja naapureille. Vai etsittekö itselle ihmistä, tasavertaista kaveria rinnallenne kulkemaan??
Tämän ulkonäkö kysymyksen noustua näinkin pinnalle, ihmettelen kumpaa te etsitte. Jos minä löydän itselleni kivan naisen, se riittää. En minä häntä ystäviä tai naapureita varten etsi, vain itselleni :))
Tunnen toki jo tämän ikäisenä, paljon ihmisiä... Ja joskus sanonutkin että esim naiset, jotka ovat oikeasti todella kauniita ja vielä ovat siitä hyvin itsetietoisia, ovat usein niin itseään täynnä sitten että päätä huimaa... :))) No sama pätee tietenkin komeisiin ja raamikkaisiiin miehiin. Ollaan niin euroopan-omistaja että :)))
Ja vastaavasti aivan tavallisen oloisia, ei kauniita, ei rumia, vain tavallisia ihmisiä fyysiseltä olemukseltaan, kuuluu tuttava piiriin. Heissä ehkä hiukan vähemmän tapaa moista negatiivista ilmiötä?? Ero ei ole iso, mutta olemassa oleva kuitenkin...
Eli jos etsitte ihmistä kanssanne elämään jne, älkää ensin tuijottako sitä ulkonäköä, se voi olla pettävä, eikä kulje tasapainossa ko ihmisen sisäisen olemuksen kanssa...
Tietenkin miellyttävä ulkomuoto jne aina positiivinen asia, mutta se Ei saa olla se tärkein jos etsii toimivaa ihmissuhdetta ?
heh heh, viimeksi kun kirjoittelin, sain yllättävän paljon palautetta, asiallista!
Miten nyt käy?
T:Tapsa 49 Tre
[email protected]
Luin monen kertaan sanasi, ihan asiallisia kuten ajatuskin, jonka heität ilmoille kirjoituksesi eri kappaleissa, mutta en vieläkään ymmärrä miksi sanoistasi paistaa noin selvästi, epätoivo läpi?
....en nyt hakenutkaan keskustelun aiheeksi "mikä ihmisessä on tärkeintä, ulkoinen vai sisin?", vaan juuri sitä, että miksi siitä ei puhuta rehellisesti, jos kerran siitä puhutaan etukäteen ennen tapaamista.?????? Helppo keino esim, tunnistaa toinen osapuoli, jos ei olla ennen tavattu.
Itselleni on tärkeintä kokonaiskuva, miten ihminen "asuu/viihtyy itsessään". Tietynlaiset ulkoiset piirteet ja ominaisuudet miellyttää minua enemmän kuin toisenlaiset ja tietynlainen olemus, saa sydämen sykkimään tms.
Missään tapauksessa (luepa tarkemmin ihmisten viestejä) tässä ei keskusteltu siitä, että ulkonäkö olisi tärkeintä.
Tuskin nyt kukaan hakee mitään näyttelyesinettä, jos hakeekin, se olkoon hänen "onnensa".
Niinkuin on kauneuskäsityksia miljoonia, niin myös kriteerejä, millä ystäviä haetaan.
On myös hyvin vaikuttava tekijä se, millaista seuraa tai ystävää ollaan hakemassa.
Jos haet elinkumppania, olet varmasti eri mielellä liikkeellä, kuin esim. jos haet vaikka yhdeksi illaksi ruokalu. teatteri- tai vaikka bailuseuraa.
On myös tärkeää huomata se, että ihmisen tasa-painoisuus, rentous, aitous, terveys yms. heijastuu aivan takuu varmasti myös fyysiseen olemukseen.
Fyysisyys ei ole mitenkään erillään tunnepuolesta ja psyykenpuolesta.
Jokainen ele sattaa haijastaa paljon ihmisen persoonasta ja aitoudesta.
Kauneus ei ole ainostaan neänkaaren muodossa tai huulien muodossa tai timmissa kehossa, toki tietyt muodot edustaa enemmän kauneutta toiselle kuin toinen.
No ehkä sanavalintani ovat paikoin vääriä ja siksi olet saanut moisen kuvan?
En tunne itseäni sentään epätoivoiseksi :)))
Mä vain olen ihmetellyt ihmisten kriteereitä ihmissuhteiden luonnissa? Sana "ihmissuhde" tarkoittaa ainakin minulle sitä suhdetta, ei pelkkää ulkonäköä :))
T:Tapsa t
Olen tässä päivänä muutamana seurannut sinun kirjoittelua palstoilla, ja mielessä on käynyt nimenomaan epätoivo...
Olet aivan oikeassa..
Mä nyt erehdyin käsittelemään asiaa typistetysti.
Vain ajatellen että ihmiset etsivät ihmissuhdetta, en muita harrastuksiin tai menemisiin liittyvää seuraa...
Pitäisi kai lukea ja miettiä paremmin, ennkuin lähtee isommin kommentoimaan kenekään kirjoituksia :))
jatkossa (?) yritän olla tarkempi :))
T:Tapsa t
viesteissäsi mitään epätoivoista - taas yksi esimerkki siitä miten eri lailla eri ihmiset asiat kokevat, lukevat ja näkevät. Ellei tuota meiliosoitteen laittoa viestisi perään sitten halua kokea 'epätoivoiseksi' teoksi ;))
hyvä lukija, sinuna en sekoittaisi runojani todelliseen elämään.
Onnistuuko tämä sinulta ja sopiiko tämä sinulle?
:-)
Ihminen katsoo
ei näe
omaa sielunmaisemaa
toisen silmistä
peilaa
Sanoilla leikkimistä... ja ihmisillä?
muuttaako sanavalinta mitään. Ja näytät sinäkin ymmärtäneen minun sanomani väärin. Hassu mies, en sanonut sinun olevan epätoivoinen, sanoin olevani ymmärtämätön sitä kohtaan, miksi sanoistasi paistaa, epätoivo läpi.
No, väärin ymmärryksiä sattuu aina puolin ja toisin.
Hmm, haluatko, että tulkitsen tuon runona, vai asiana? Niillä kun on niin kovin eri merkitys sydämessäni.
Jos runona, niin sitten olen hiljaa sanojesi edessä, ja tuijotan sanoja yrittäen nähdä lukijan (nimimerkin) silmät.
Jos asiana, niin #&¤ sensuroinko ilkeät sanani, koska...?
En tiedä olenko hullu vai viisas...
Mutta sen tiedän että runoilla on ihan oma paikkansa Suomi24:ssäkin, kai sinne teinilyriikkakin sopii. Ilmon tarkoituksenahan lähinnä on välittää viestejä ihmiseltä toiselle, jokainen löytäköön peilin omalle erinomaisuudelleen jostakin muualta.
Ajatustenvaihtoa, tyttöseni, ajatusten...
Tiedän, ettet sinä ole hullu, enkä sanoillani sitä sanan varsinaisessa merkityksessä tarkoittanutkaan ilmaista. Mutta hyvä lukija, näen että sinussa on tiettyä viisautta joka vetoaa minuun, sieluuni asti.
Mutta olkoon tarkoitus minkä hyvänsä, mikä hyvänsä, olen tässä, tai toisaalla joskus, mutta olen joka tapauksessa, ole sinäkin. Erinomainen en edes halua olla, kiitos vaan lukija.
ET kai sanojeni takaa nähnyt kuka olen?
Olet sä kristiina?
Eli, oletko sinä sitten lukija?
Siis seuranhaku mielessään Krisse runoja tänne palstalle rustaa, vaikka puhuu runon erottamisesta todellisuudesta. No, konstit on monet ja todellisesta hinkua kait tälläkin typyllä. Onnea vaan yritykselle, voisit vaan käyttää tarkoitukseen sopivampaa palstaa.
Et voisi pielempään arvuuttelussasi mennä, kuin mitä menit, että se siitä viisaudesta.
Kiellän kuitenkin sinua kutsumasta minua tyttöseksesi ja typyksi. Onko selvä?
olisit oikeassa, sanoisin että ihan tyylikkäästihän Crisu seuranetsintäänsä suorittaa. Joten shut up your face, kuten Pispalan muorilla on tapana sanoa.
vielä jaksaessaan, että jos lukija olisi oikeassa seuranetsinnästäni, niin kyllähän minä tosiaan sen toisaalla tekisin, enkä todellakaan runoillen, vaan ihan muilla avuillani ja kenties jopa tyylikkäästi sittenkin.
:-)
Yhdestä ulkonäöstä ottavat pultteja...
Minä olen kyllä sitä mieltä että kyllä se merkitsee enemmän mitä on korvien välissä ja jos siellä on jotain niin sehän heijastuu jo ulkoiseen olemukseen ja sieltähän ne käskyt tulee näihin kirjoituksiinkin.....
vanha sanontahan on:kauneus on katsojan silmässä...
äläpä huoli,jotkut vaan luki sun juttus rivien välitkin ja jos ei korvien välissä ole mitään niin ei sunkaan juttuja tai näiden muidenkaan ihan heti älyä ;))
mukavaa kesää Tapsa....
Ei minulle monikaan ole kehunut olevansa komea, mutta aika moni on silti ollut hyvännäköinen tai symppis tai söde - yksi nettiystävä jopa häkellyttävän upea ;) - , näistä tapaamistani sättitutuista ja -ystävistä. Pikemminkin on käynyt pari kertaa niin, että mies on ollut livenä kivemman näköinen kuin valokuvassa. Ja joku, joka on pitänyt itseään 'rumana', onkin ollut ihan symppis omalla tavallaan. Ja joskus sitä oikein yllättyy sättimiiteissä - miten hauskannäköisiä ja jopa tosi södejä tyyppejä sättihemmojen joukosta löytyy. Tietty niin miehiä kuin naisiakin on laidasta laitaan - kenties jokaiselle jotakin :), mutta en kyllä voi olla samaa mieltä tästä ulkonäköasiasta. Tai sitten mulla on vain käynyt hyvä tuuri ainakin henkilökohtaisissa tapaamisissa heh...
mitä sanoit valokuvan osalta. Siihen olen törmännyt itsekin. Useimmiten valokuva ei anna oikeutta itse kokonaiselle ihmiselle jonka tapaa, varsinkin jos on kyse jostain passikuvasta tai muusta kotikuto-otoksesta.
Itse en ole montaa tavannut, joten sen suhteen ei ole mitään laajaa kokemusta asiasta. Mutta lähinnä juuri chatissa keskutelujen jälkeen meileissä lähetetyt kuvat, ovat olleet turhan usein jotain aivan muuta kuin sporttista ja komeeeta. =)
Hienoa, jos itse olet tavannut södejä ja ihania tyyppejä, ehkä sinulla ei ole tuuria, sillä sanotaan; "Niin metsä vastaa kuin huudetaan"!
Sen voi sitten tulkita oman maun ja käityksen mukaan!
=)
Olen samaa mieltä erimieltäolevan kanssa. Pari miestä ovat määritelleet itsensä sellaisiksi, että kysyy jo luonnetta mennä vastaan, mutta tuo naisellinen uteliaisuus, ja sitäpaitsi itse en enää pidä muotoseikkoja olennaisina juttuina. Mutta nämä kaksi herraa olivat molemmat komeita kookkaita ja miehekkäitä, pitäisi kai sanoa seksyjä. Toinen oli vähän liiankin kiiltokuvamaisen komea. Ehkäpä miehetkään eivät tahdo itseään ulkomuodonvuoksi pidetyiksi. Meitä on monenlaista ajattelijaa.
Omasta itsestä on hyvin vaikea sanoa onko kaunis vai kohtalainen. Arvio riippuu katsojasta, ja vilpitönkin arvio tuntuu vaihtelevan melkoisesti, näin uskon ja luulen.
"Hienoa, jos itse olet tavannut södejä ja ihania tyyppejä, ehkä sinulla ei ole tuuria, sillä sanotaan; "Niin metsä vastaa kuin huudetaan"!
Sen voi sitten tulkita oman maun ja käityksen mukaan!
=)"
Sorry daene :), mutta en ymmärtänyt LAINKAAN mitä tuo lause voisi tarkoittaa, eli en voi myöskään edes YRITTÄÄ tulkita sitä hehe... Mutta ei haittaa, lähden tästä pakkaamaan kamoja, sillä huomenna lähden viikoksi pois Suomesta, toivottavasti varmemman auringon alle, meren äärelle... Kivaa lomaa ja ihanaa kesää kaikille toivotellen...
p.s. Itse aina toitotan tuota 'niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan' eli avoimella asenteella ja olemalla oma itsensä saa myös vastaavaa kohtelua muilta, olen huomannut :).. Sitäköhän sinäkin yritit sanoa??? heh
Aitouteen vastataan aitoudella etc.
Riemukkan rentouttavaa ja antoisaa lomaa Sinulle!
Itse odottelen vielä neljä viikkoa ja sitten VARMAN auringon alle ja turkoosiin mereen nauttimaan....tiedä vaikka törmäisi itse Zeukseen,!!!!! (vaikka kuulemma satuhahmo vain onkin, nyyyyyh!)
*hymy*
mitenkään ole vastaus tähän, eikä oikeastaan mihinkään. Koska edelliseen viestiketjuun tuli ´raja´ vastaan ja se häkellytti minut niin, että painoin vahingossa kiinni koko netin! No okei, myönnän, että siinä oli ruudun pimennyskiireet syynä *grin*
Anyway, ajatus kyllä karkasi muille maille, joten se siitä tällä erää.
Zeustörmäilyjä sinulle. *hymy*
Kaikki chatissa sanovat ulkonäön olevan toissijainen "juttu". Ei näin kuitenkaan asia voi olla, sillä etsimme tiettyä Omaa silmäämme miellyttävää kaveria? Oletetaan että etsimme itsellemme koiraa tai kissaa.. Toisille riittää, että se on edes koira/kissa, mutta useimmat haluavat tietyn näköisen lemmikin.. laiha, pulska, pieni, iso, karvainen, karvaton jne..
Näkemättä tulevaa kissaa, isäntä/emäntä usein kysyy "mitä se muistuttaa lähinnä?" Chattaaja vastaa Clooney tai sporttimainen:)
Olen analysoinnut naisia ja miehiä chatissa ja nähnyt heitä jopa livenä. En ole koskaan pettynyt heidän ulkonäköön, sillä en ole koskaan odottanut heidän olevan todellisia ihmisiä. Kysyn usein chatissa miltä neiti näyttää? tai ketä julkisuuden henkilöä muistuttaa? Vastaukset ja todellisuus ovat tietenkin kaukana toisistaan:)
daene kirjoitti:
ei daene! Naiset käyttävät vaan erilaisia määritelmiä tarkoittaessaan ihan samaa.
"olen hyvin naisellinen nainen"
"ei ole rumaksikaan haukuttu"
"tykkään urheilusta ja liikun paljon"
Lämmintä kesää toivottaa "söpö&sportti"
Totta. Naiset ovat eittämättä (yleistämättä)kiertoteitse puhujia helposti. Lieneekö osuutta asialla, että tyttöjen ei kovin odoteta lapsena kehuvan ulkonäköään, vaan olevan kainosti "prinsessoja". =)
Pojat taas saavat olla MIEHEKKÄITÄ ja saavat "oikun komea poka olet" tapautuksia olalleen useammin kuin pikkutytöt vastaavasti saisivat taputuksia olalleen "KAUNIS JA NAISELLINEN tyttö sinä". =)
Sporttiseksi kehittymässä, täyteen persoonalliseen kauneuteensa kasvamassa; Daena
=)
,,,,oikein tuli että komea poka......voihan se sitäkin sitten joskus olla, mutta tarkoitus oli kirjoittaa, että p o i k a !
Tarkistuksista huolimatta, näköjään huolimatonkin...
=)
olen tavannut elämäni kauneimman naisen netissä 54 v
Osaavat naisetkin arvioida optimistisesti: Jos samanpituinen nainen painaa 10 kg enemmän, ei voi olla "sopusuhtainen". Minäkin sentään saan 50 kg säkin raktorin lavalle, joten ei ihan kukkakeppi...
on kysymyksessä, jos pituutta ilmenee esim. 160 senttiä ja painoa 170 kiloa.
rakastuu luonteeseen, niin ei voi olla ulkonäöstä pitämättä...oli se miknkälainen tahansa.
Nimittäin jos on tutustunut elävässä elämässä (ei siis netissä). Silloin samalla kun ihastuu toisen luonteeseen, se ulkokuorikin alkaa kummasti näyttää ihan hyvältä.
Netissä taas ehtii kuvitella sen toisen jo jonkun näköiseksi ja sitten kun todellisuus on ihan toista, niin se toinen saattaakin näyttää kauhealta...
On vaikea enää sitten tavatessa yhdistää sitä ulkonäköä ja luonnetta yhteen.
Tämä on minun kokemus asiassa. Esim. entisen poikakaverini jos olisin tavannut netissä, tuskin koskaan olisin alkanut seurusteleen sen kans...
Ei tässä minusta ole kysymys nirsoilusta tai sellaisesta, se vain on niin luonnoton tilanne se nettitapaaminen.
luonnoton. Kuin niin?! Oikeastaan on luonnollisempaa tutustua ensin ihmiseen ulkonäön takana, kun tosielämässä on kuitenkin pakko tulla jotenkin toimeen sen aivomassan kanssa...
Toisaalta, eihän mua pallinaamaa kukaan kaunotar huolisi jollen pääsisi sitä ensin verbaalisti hurmaamaan. Mulla on oikeus kauniisiin naisiin siinä missä komeillakin miehillä! Tuliko tämä selväksi!?
..jos ei asia tullut selväksi noin selvästi ja verbaalisesti ilmaistuna :)
Ulkonäöstään on turha puhua sehän aina omanäkemys itsestään . Eihän 50v näytä kolkyt vuotiaalta
vaikka itsestä siltä tuntuukin .
Sen ollaan näköisiä kun ollaan ikäisiä .
Pettynyt en ole koskaan , kun aina oon mennyt kohtaamaan ihmistä , en ulkokuorta.
Kunnia chattille siitä ,että täällä ulkonäön asettamia ennakko luuloja ei ole.
Omalta kohdaltanikin , moni nainen olisi jättänyt juttunsa puhumatta jos naamani olisi nähnyt
Tosin olen rehellinen ja kerron pieni , lihava ja kaljupää , niki Roikkuva Räkä kertoo loput.
Enkä ole kenenkään huomannut pettyneen ulkonäköni suhteen , hekin ovat tulleet kohtaamaan ihmistä .
Muistetaan vanhaviisaus kauneus katoaa , mutta rumuus sen kun lisääntyy ajan myöten.
Rohkeasti kohtaamaan ihmistä .Sen löytäminen vie niin paljon aikaa , palkitsee tosin kukkuramitoin
no joo....mutta kysymys nyt ei koskenutkaan tuota aluetta..
Kyllähän kaikki ihmistä kohtaamaan menee...
Hassua miten monet juuri tarttuu nyt tuohon, no kyllä se asiaan liittyy, ehkä ihmisillä on tarve tuoda esiin omaa "hyveellisyyttään" ...en tiedä....
Kysymys kuului;
Onko sinulle käynyt niin, että joku on kuvannut itsensä sporttisen komeaksi, sutjakkaaksi malli tyypiksi, tahi päinvastoin, lihavaksi ja kierosilmäiseksi, ja sitten kohtaamasi ihminen on ollutkin jotain aivan muuta ulkonäöltään? piste.
Minusta tuntuu että, jos joku väittää, että ei ollenkaan kiinnitä ulkoiseen muotoon huomiota ja se on hänelle yhdentekevää, hänellä taitaa olla suuri tarve esittää sisäistä hyvyyttään, koska ei koe sitä ulkoista ehkä itsellään olevan...tai jotain muuta alemmuuskompleksia.
Jostain syystä joillekin on kova pala ja saa oman "hyveellisyyden" pintaan, jos puhutaan pelkästään ulkoisista tekijöistä.
Minusta on ulkokultaista, perustaa hyveellisyys AINOASTAAN sisäiseeen kauneuteen, se on ikäänkuin elämä muuttuneena uskonnoksi. Ikäänkuin juuri uskonnoissa on hyvin monasti (riippuen toki tulkitsijasta ja käyttäjästä)kahtiajakoisuus on hyvin huomattavaa ja se kuitenkin kaikessa "hyveellisyydessään" peilataan ulkoiseen. Ei heijastele ihmisen sisältä tasa-painon kautta.
Minusta aika ristiriitaista. Korostetaan sisäistä kauneutta ja ominaisuuksia, mutta kuitenkin alennetaan, väheksytään ulkoista kauneutta tai sen tärkeyttä itselle.
Aina kun "hyvyys", vaatii toisen osapuolen, ikäänkuin polariteetin, että voi tulla ylipäätään nähdyksi ja kuullukksi "hyvyytenä" (lue vaikka hyvänä ja arvostettuna ominaisuutena), se itsessään onkin juuri sitä ulkoista.(mieli=ulkoinen, "sydän"=sisäinen)
Vain suoraan ihmisen sisältä heijasteleva "hyveellisyys" ei tee jakoa, ei tarvitse itseään alempaa, kokeakseen itsensä arvostetuksi.
Eli sisäinen kauneus, ei aitona, tarvitse "pyh, ei ulkoinen kauneus ole niin tärkeää"-ajatusta, vaan se tietää ja kokee, että kauneus on paljon muuta kuin pelkästään jakoa sisäiseen ja ulkoiseen ja niillä tasa-painoitteluun.
Tulikohan tarpeeksi sekavasti...? =)
Niin ,olin vastaavinani kysymykseesi.
Kohdannut olen no aika montakin tässä vuosien saatossa , enkä pettynyt ole.
Kun ei luo illuusiota toisen kuvauksista ei pety .
Onhan toki 50v nainen kertonut näyttävänsä kolmekymppiseltä no enhän mahdottomia usko.
Hänhän tuntee itsensä kolmikymppiseksi ok. Tunnenhan minäkin itseni 11v pojankoltiaiseksi ,
en kyllä usko siltä näyttäväni. ;-))
Ehkä se on tässä , menen aina kohtaamaan kaunista ihmistä ja niin aina kohtaan , muita ei ole olemassakaan ja piste.
Sitä näkee mitä tahtoo.
Etsitkö virheitä vai onnistumisia .
olen sen verran, että en jaksa lukea ihan kaikkea tähän asti kirjoitettua kommentoidakseni... mutta:
Olen niin usein törmännyt juttuihin miesten aiheettomista itsekehuista, että ne ovat varmaan totta. Kun olen deittaillessani paremminkin aliarvostanut habitustani enkä puolella sanallakaan ole koskaan väittänyt olevani komea, niin tuntuuhan se metkalta että joillakin ei ole ollenkaan arvostelukykyä oman peilikuvansa suhteen. Ehkä nämä karpaasit saavat jotain tyydytystä pelkästä kauniitten naisten tapailusta; meikäpoika kun on yleensä toivonut pääsevänsä kohtuullisen lyhyellä aikajänteellä hemaisevan leidin makkariin täysvalloitusta tekemään, niin eihän sitä asiaa mitenkään edistä se että antaa totuudenvastaisen kuvan ulkonäöstään. Parempi on yllättää iloisesti!
Ei siinä minusta ole mitään hävettävää, että miehenpuoli on esteetikko olematta objektiivisesti komea. Kyllä hyvännäköinen ja ulkomuodostaan huolehtiva nainen voi rakastua vähemmänkin filmitähtimäiseen äijään, jos tämän persoonassa on jotain koukkua. Olen onnellinen siitä, että mulle on sellainen koukku siunaantunut ja saan rakastaa naista jota kaverini sanoi lievästi kännipäissään "jumalaisen hyvännäköiseksi"...
Te naiset olette sitten taipuvaisia hieman aliarvioimaan itseänne. Jotkut hermoilevat turhaan pikkuvioista, joita mies ei edes huomaa. Ja jos nainen rohkenee meilissä kuvailla itseään peräti kauniiksi, hän kokemukseni mukaan ihan varmasti sellainen onkin.
Takuuvarma konsti välttyä pahimmilta pettymyksiltä on kuvan lähettäminen meilin liitteenä. Jos mies ei muka osaa sitä temppua, kannattaa varmaan siirtyä seuraavaan potilaaseen...
Veli Repe
En todellakaan osaa meilata kuvaani. Ei harmainta aavistusta kuinka tuo tapahtuu. Siinäkö nyt mahikseni menivät ?
Paljon olen lukenut juttujasi, vähän kaikkialta, yllättäviäkin, mutta tämä on kyllä ehdottomasti paras, suorastaan yliveto.
:-)
*naureskelee itsekseen*
...eihän meikäläisen neuvoja ole perustuslaillinen pakko noudattaa. Onhan se niinkin, että on joitakin harvoja loistotyyppejä joissa ei ole yhtään nörtin vikaa. Jos olet sellainen, osaat taatusti selittää vastustajallesi mikset saa sitä kuvaa meilatuksi! Ei siis syytä huoleen!
Ei ollenkaan sekavaa tekstiä;)
Kaikki mielipiteet luettuani.. Niin pähkinänkuoressa ne jotka eivät ole tyytyväisiä omaan ulkonäköönsä alkavat hehkuttamaan sisäistä kauneutta, "syvällistä minäänsä", "vihreitä" arvoja jne.. Mielestäni se on ok.. mutta miten he arvostelevat ulkokuoreensa tyytyväisiä chattaajia, pinnallisiksi ja heikon minäkuvan omaaviksi? Toisinsanoen, eikö ideaali-ihminen rakasta sekä kuortaan että sisintään? Terve sielu, terveessä ruumiissa..tai jotain sinnepäin..
Hyveellisyys ei pidä olla "etuoikeus" niille jotka eivät pidä itseään hyvännäköisinä. Kauneuskäsitteet ovat sitten aivan oma juttunsa. Esimerkkinä voin kertoa kun Olin missikilpailussa tuomarina itä-afrikassa, niin aiheutin hämmennystä muissa tuomareissa antaessani aivan päinvastaisia numeroita kuin muut.
tää teksti vasta sekavaa olikin, mutten jaksa pyyhkiä edes loppukohtia pois:))))
Omasta mielestäni olin vähän lattea, armoton kankkunen nääs (joo, tiedän, viikolla ryypätään ja jäkä jäkä... mutku nyt vaan oli vapaailta ja -aamu perätysten)...
taisin näköjään verrata sanoja aiempiin juttuihisi, kamalaa teinkö tosiaan niin?
Hui olkoon...
Niinpä....
Ehkä vastasit itsellesi? =) Sitähän se useimmiten on.
En minä koe etsiväni ihmisistä virheitä. Mitä virheet on ylipäätään?
En kyllä koe edes koskaan kohdanneeni virheellistä ihmistä.
En ulkonäöllisesti tai sisäisesti.
Erilailla näen kyllä ulkoisia jännittymiä, ilmeitä, eleitä, muotoja, jotka taas ovat ilmennyksiä sisäisestä. Ehkä tunnemaailmasta, historiasta......
En etsi täydellistä ihmistä siinä mielessä, että se olisi jonkin tietyn muotoista tai näköistä.
Ennemmin etsin itsestäni omaa itseäni ja sitä täydellisyyttä, joka sisältää rikkonaisuuden, havoittuvaisuuden, rohkeuden, pelon, etc.
Esim. "mielikuvitusmaailman" sadut ja tarinat, kertovat juuri tällaisesta, miten kauniit ovatkaan tarinat Ruma anakanpoikanen, tai Kaunotar ja hirviö?!
Niissäkin tarinoissa, on kuitenkin huomionarvoista se, että ne eivät ole pelkästään mielen tavoitettavissa, erillisinä hahmoina, ihmisen ulkopuolella, vaan siihen sisältyy myös hyvin rikas ja monimuotoinen, ehkä symbolinenkin puoli, joka ilmaisee yksilöllisen ihmisen sisäistä tunnemaailman kokonaisuutta yhdessä persoonassa.
Ensinnäkään, en ole ollut etsimässä mitään erikoista, en siis elinkumppania, kuten ehkä sinä olet, jolloin sitä on aivan eri mielellä liikkeellä tavatessaan ihmisiä.
Silloin sitä haluaa ehkä keskittyä pelkkään sisäiseen kauneuteen, koska luottaa lauseeseen; kauneus on katoavaista!
Jokainen kai etsii jollainlailla elinikäistä kumppania ja kestävyyttä?!
kauneus on katoavaista ainoastaan siinä suhteessa, kuin se ilmenee vain katsojan silmissä!
katsoja siis näkee kauneutta siellä, missä omien näkemystensä mukaan sitä voi nähdä. Sellainen kauneus karisee, sillä se ei ole aidon, puhtaan, syvän kauneuden näkemistä.
Kun oma mieli "puhdistuu", näkemykset muuttuu, tahi päinvastoin mieli "samentuu", näkemykset muuttuu. Tämä on sitä katoavaista kauneutta, eikä se tarkoita siis FYYSISTÄ kauneutta.
Fyysinen kauneus on aivan yhtä arvostettava kuin sisäinenkin.
Ne ei koskaan katoa!
Kauneus ei siis ole nuoruudessa yms.
kauneus on joko löydetty itsestä sisimmistä ja sitä kautta, sitä voi kohdata muuallakin.
Se on katoamatonta.
liian usein sanoja ja symboleita tulkitan pelkästään, ikäänkuin "suoralla viivalla", itsen ulkopuolella ja se vie helposti syvyyden ja omakohtaisen kokemuksen koko asiasta.
Jos joku sanoo, olen sporttinen ja komea! Jos hän vähääkään käyttää myös ajattelukykyään, hän tietää, mitkä ovat "vallalla olevat kauneus käsitykset" ja siltä pohjalta kuvauksensa antaa.
Jos kysyn suoran kysymyksen, voi siihen vaikka vastatakin suoraan.
Tunnistamiseen ei vielä tarvita, musta tuntuu, että olen sporttinen lausahduksia, sillä niistä minä juuri puhuin.
Mutta se siitä.
=)
...enää voinut asiaa ilmaista"! =)
taidat olla aika "tarkkavaistoinen"!=)
Kyllä se niin on, että itsellänikin on mielummin ollut taipumusta vähän "pitää matalaa profiilia" ja mielummin yllättää iloisesti. (mahdollisesti) =)
ja juuri ne "kokut" ovatkin juuri niitä, mikä ihmisessä ylipäätään vetää puoleensa ja ikäänkuin "piirtää piirteetkin kasvoille"!
=)
Juuri tuota tarkoitin....en oikein vain osaa kovin selkeästi tulkita itseäni sanamuodossa aina!
=)
Kuvaa vai mahiksiako epäilet ?
_ei naurata yhtään_
Hassulainen, kuvaa tarkoitin. Ei kaikilla ole, esim. ei minulla ole sähköistä kuvaa. Enkä tarvitse edes.
Nyt voit nauraa hieman väärinkäsitykselle, eikö vaan?
_pikainen tulkitsija_ :-))
Miksi ´aina´ pitää ajatella ensimmäiseksi jotain ikävää toisen tarkoittavan. En yleistä vaikka käytänkin sanaa aina. *hymyilee*
Mielentilakymysys tietenkin tämä. Kun pomo haukkuu ja maito happanee, niin pakkohan ton Crissenkin on jotain ilkeetä tarkoittaa. Kavereita ? :-)
...jos tässä maailmassa tosiaan jaettaisiin "palkintoja" pelkän naaman ja lihasmassan mukaan, en varmaan pääsisi ihan keulilta valitsemaan... Onneksi on näköjään joitain muita lahjoja siunattu (muusani mielestä viehättävin ominaisuuteni on se että olen "luonnonlapsi", mitä tuo sitten tarkoittaneekin), ja onhan se sikakivaa että on edes näin seniliteetin kynnyksellä kompuroidessaan löytänyt kauan kadoksissa olleen avaimen naissukupuolen sydämeen...!
Ihmetystä herättää tämän palstan käyttö. Kahdenkeskiset ystävien rupattelut on varmasti järkevämpää käydä noissa chatti-huoneissa?
ystävä hyvä...
kiitti vinkistä..*löysää pipoonsa*
jep! tuntuu heti paremmalta:)))))
Mulla taas alko kiristää kun kattelen ja kuuntelen noita haitaristeja telkkarissa... Taidan lopultakin myydä hanurini, kun Suomessa on ainaski satatuhatta mua parempaa pelimannia... *kiristää*
...mutta niin tuolla näyttää "ohjeissa" seisovan..
Voisin kyllä väittää, että chattihuoneissa ei voi käydä tämänkaltaista keskustelua??!!
Mutta ehkä keskustelu-palsta nyt ei oikein mennyt ohjeistojen mukaan....=)
voi itku, mitäs nyt tehdään????
mennään Tahitilla naimisiin ja perustetaan rantabaari jossa tietty chatti-yhteys?
moikkelis!!ja huomenta
olen myös itse ihmetellyt n/m itse ironiaa koskien omaa ulkonäköönsä.tosiaan molemmisssa osapuolissa löytyy itsekehuajia mut todellisuudessa se asia ei ole niin.itse tosin olen kylläkin aloittanut ton zättäilyn vasta muutama viikko sitten ja ei hirveesti ole kokemuksia tosta zättäilyistä mutta tämäkin aika on näyttänyt sen kaamean todellisuuden missä mennään.
sen enenpää kehumatta itseäni mutta minun tapani toimia siellä on aivan erillainen kun sinun kokoemukset miehistä, nimittäin minä yleensä olen siellä vain katsomassa mitä muut toimivat ja miten ne kehuvat itseään ja ulkomuotojaan(älä sitten luule että olen vain kurkkija tai jokin sekopää vaan olen normaalisti ajatteleva 40v mies helsingistä).
oliskos syy siihen että nää m/n vaan haluavat päästä kontaktiin johonkin vastapuoleiseen ja päästä jutteluun, en osaa siihen sanoa??
nyt nimittäin olen minäkin alkanut zättäilemään joidenkin tiettyjen henkilöiden kanssa ja heilläkin on ollut samoja kokemuksia kuin sinulla ja minulla on ollut aikamoinen selitteleminen että en ole samalla aaltopituudella kuin muut miehet siellä eli en ala ehdottelemaan mitää tapaamisia, kahvitreffejä jne.... koska se ei kuulu minun luonteeseeni.
toisaalta myös olen saanut myös naisilta samanlaisia kokemuksia kun sinä : ne aloittavat keskustelun haluatko sexiä, olen brunetti,olen dd-kupin omaava kaunis nainen hesasta,hyvinkäältä,keravalta jne.....arvaa vaan alkaako kyseiset "kehut" ottaa päähän kun "vaan" haluan keskustelua.toivottavasti saat minun "mongerruksestani" selvää ja asiat eivät hypi sieltä sun täältä,mutta asiat tulevat niin sponttaanisesti ja asiat ovat harmittaneet niin kauan että en oikein osaa sanoa niitä niin selkeesti ja asiakohtaisesti.
ystävällisin terveisin m40hki
ps.oikein mukavaa kesää ja toivottavasti sinun huonot kokemuksen meistä miehistä ei ole lopullisesti siirtänyt sinua miesinhoojaksi,koska meitä "hyviäkin" mieshenkilöitäkin kyllä löytyy jkoiden kanssa voit vain jutustella ja vaihtaa kuulumisia.
Tervehdys!
Ei, ehei, en minä inhoa yhtäkään miestä....voi voi, kukaan ei ole täydellinen...ihan vaan mielenkiinnosta kyselin, josko juuri jotain ihan arkipäiväistä selitystä löytyisi, oman arvioni lisäksi. =)
Ei ole vain hyvin käyttäytyviä ja rehellisiä ja toisaalla taas huonosti käyttäytyviä ja valehtilijoita, vaan jokainen on jokaista näitä, jossain tilanteessa, jos joku väittää olevansa vain ja ainostaan rehellinen ja käyttäytyvänsä aina korrektisti......herää pienoinen epäilys; tunteeko tuo ihminen omaa ihmisyyttään???
Mutta hienoa, että meitä on monelaisia,! =)
Itseasiassa minua kiinnosti siis "tausta", en välttämättä tuominnut täten käyttäytyviä sen huonommiksi kuin muitakaan, saatika sitten näillä perustein koko mies sukupolvea.
Mukavaa ja aurinkoista kesää sinullekin! =)
Moikkelis vaan...olipa mielenkiitoista keskustelua....En ole koskaan tänne kirjoitellut,,,mutta nyt HALUAISIN sanoo jotain...olen samaa mieltä aika monen kanssa tässä keskustelun aiheessa. Varmaan meissä kaikissa on hieman sellaista pikku vikaa että haluaisimme ainakin olla vähän kauniimpia ..tai komeempia ..tai sporttisempia kui olemme...mutta sehän on ihan tervettä...tuskin kukaan joka haluaa tavata toisen ilkeää..mennä tapaamiseen jos on ihan älyttömiä valehdellut..tai *narrannut*.Minä olen ollut täällä vasta noin puolivuotta,,tavannut montakin ihmistä...en ole pettynyt...ihmisiähän me kaikki kuitenkin olemme...toiset kauniita ja komeita....toiset muuten vaan komeita ja kauniita....heh.
Mutta kaikille hyvää kesän jatkoo::)))))
JOS OLISIT EDES SIEDETTÄVÄ SUN EI TARTTIS VONGATA MIEHIÄ CHÄTEISTÄ TAI WÄPEISTÄ!
LÄSKI MIKÄ LÄSKI!!!!!!!
HYI VITTU KU LÄSKIT MUIJAT KUVOTTAA...
NIM. MR NICEGUY
niin muuten läskit miehetkin...mutta menetteleehän ne kun patjana käyttää..sama kait se on jos läski nainen,laita alle ja ala pumppaamaan,sama rako se on laihallakin...
alkaa mennä keskustelu vähän alaspäin...pakko ei ole olla ilkeä eikä ketään tarvitse loukata.
Kun missit mannekiinit roskalehdistön, noin täyttää aivokoppaan jääneen tyhjiön.....Eipä sitä sen jälkeen tuon kummempaa tekstiä saakkaan aikaan....Yritä pärjätä, vaikka näyttää kiristävän.....Ja ennen kaikkea, AIKUISTU !!!!!!!!
Ensinnäkin en ole lukenut kaikkia vastauksia enkä jaksa tuollaista määrää kahlatakaan.
Keskustelu pyörii kuuman aihepiirin ympärillä vaikka mukaan mahtuu monenlaista kuohuntaa.
Omaa mielipidettä täytyy ehkä muotoilla hetkinen sanoiksi, mutta syy miksi kirjoitan nyt onkin oikeastaan se että muodoista, näöstä yms. "muoto" seikoista itseni samassa vapauttaen sanon vain että pidän Daenan tavasta ajatella ja kirjoittaa ajatuksena tekstinmuotoon :)
Imartelua...ehkäpä. Tietänet varmaan itsekin vastauksen tuohon miksi osa miehistä hieman sievistelee totuutta ja kaippa se tuolla jossakin on ilmennytkin...syy on kuitenkin hyvin vanha ja naiselle sen pitäisi olla päivänselvä ;)
Pidä keskustelua yllä...tästä ja muustakin :))
Keskustelu tosiaan sai aika mukavasti "versoja" kasvamaan itse "pääkysymyksestä"...mikä lienee kai "todellisen-keskustelun" tarkoituskin?!
Jonkinlaisen vuorovaikutuksen syntyminen (jossei muuten, niin itse henkilökohtaisesti, jopa ehkä ihmisessä itsessään eri "olemuspuolien" kesken)=)
ja erilaisia ajatuksia herättäviä näkökantoja ja tuntoja versoten...(?)
Joskeenkin ehkä "harvinaisempaa",että joku pitää tavastani kirjoitaa "ajatuksena tekstimuotoon"! (hmm..en välttämättä ihan ymmärtänyt?)
Joskus sitä itsekin ihan "pyrskähtää kauhunsekaiseen nauruun", lukiessan omiaan tekstejään milloin mistäkin. Nimittäin suomenkielen opettaja ei varmasti olisi välttämättä kovin hyvillään. =) Välillä sitä tuntee itsensä "kieliopin-raiskaajaksi" (hyvin karrikoiden sanottuna), vaikkakin se oli aina koulussa ehdoton suosikkiaineeni ja jopa numerokin pyöri siellä kympin tienovilla. =)
Tänään taitaa jo sitten aurinkokin paistaa, vähän vitamiinia iholle! =)
Hei olin ensimmäistä kertaa netti treffeillä ja kävi juuri niin kuin sinun kirjoituksessa oli. Miehen piti olla pitkä suht solakka ja urheilua vähän harrastava. En näitä tietoja edes kysellyt mutta hän kertoi ihan itse. No totuus olikin aivan muuta, hän oli kyllä hyvä keskustelija ja seuraihminen, mutta jotenkin kemiat meni heti tavatessa pakkaselle, sillä jotakin on mielestäni pahasti pielessä jos ei tunnista omaa kehoaan. Ilta oli mukava, mutta siihen se jää. Ollaan rehellisiä ja avoimia toinen toisillemme.
Haluatko kenties tavata oikeasti komean 25-vuotiaan, tumman, urheilullisen nuoren miehen ja viettää hauskoja hetkiä?
[email protected]
Hmmm....=)
olisihan se kiva nähdä, mikä sinun näkemyksesi on komeasta ja sporttisesta?!
=)