Miten monta lasta voi sijoittaa samaan perheeseen, sijoitettuna ja kuinka silloin turvataan lasten yksilöllinen hoito jos talossa on 4-6 lasta sijoitettuna. Jokainen on yksilö ja suurin osa kaipaa yksilöllistä hoitoa ja huolenpitoa. Voiko ja jaksaako sijaisvanhemmat antaa isolle lapsilaumalle kaiken mitä lapsi tarvitsee? FST esitti ohjelman jossa ammatillisen perhekodin nimikkeellä lapsia hoidetaan näissä "laitoksissa" 90 - 350 euron vuorokausi maksulla. Ahnetta meininkiä, tavallinen sijaisperhe saa 230- 750 euroa kuukaudelta hoitopalkkiota ja tekee taatusti yhtä rankkaa hommaa kuin nämä "ammatilliset kodit". Eikö ahneudella ole mitään määrää, onko näissä kodeissa valvonta kunnossa? Jotain tälle buumille olisi syytä tehdä, kohdentaisivat osan niistä rahoista jotka nyt menee lasten sijoituksiin suoraan ongelmaperheiden hoitoon. Onko kaikki sijoitukset varmasti tarpeellisia? Onko nykyinen sosiaalialan työskentelytapa järkevä lainkaan? Miksi lapsia riepotellaan?
Rahastuksen makua!
Suurperheitä!
51028
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
omalla vajavaisella taidollani kysymyksiisi ja nämä ovat siis vain minun näkemys asiasta.
biolokisessa perheessämme oli viisi lasta ja hoidimme heitä niin että toinen teki töitä kotona täysin ja toinen kävi osa-aikaisessa työssä .Meillä oli maatila ja ja lapset olivat paljon mukana kun olimme ulko töissä . Lapset ovat sitä mieltä että me olimme paljon heidän kanssaan ja hoidimme heidät kotona ihan hyvin . Olimme ns. aktiivisia vanhempia. Nyt biol lapsemme ovat isoja.
Nyt meillä on viisi sijoitettua ja toinen tekee kotona vain puolikasta työtä olemme kuitenkin molemmat kotona. Toinen on kokonaan lasten kanssa ja heitä varten, toinenkin aina kun tarvitaan. Sijoitetut ovat ns. terveitä mutta pahastikkin tunnevammaisia. Työtä on ollut paljon mutta olemme selvinneet, kun meitä on kaksi ja toisen ylimäärinen työ on joustanut tarpeen mukaan.
Nyt on kuitenkin niin että tavallinen sijaisperhe ei saa hoitopakkiota viidestäkään lapsesta kuin yhden työntekijän palkan . Eli ymmärrän hyvin sijaisperheitä joilla on vain yksi tai kaksi sijoitettua, että he menevät molemmat kodin ulkopuolelle töihin ja hoitavat lapset kuten ns. normaali perheet tai ottavat lisää lapsia jotta toinen voi kotona rauhassa hoitaa lapsia. Näillä lapsilla kun on palavereja noin puolen vuoden välein, terapikäyntejä 1-2 kertaa viikossa ja muut mahd. neuvottelut. Samoin voi joutua istumaan koulussa heidän kanssaan, tai kuljettamaan kouluun ym.
Meillä esim olisi helponpi nytkin ottaa yksi lapsi lisää ja hänen mukanaan tuoma työ kuin toisen lähteä tästä työhön kodin ulkopuolelle.Yhdeksän tuntia päivässä poissa tästä kotoa, olisi kyllä vaikeaa ja hankalasti järjestettävissä ja lapsille ja heidän asioilleen jäävä aika vähenisi rajusti. Sijaisperheessäkin joskus tulee tilanteita että jostain syystä on pakko etsiä mistä löytyisi lisäpennosia kun esim. auto hajoaa(22 v vanhus) tai kotona pitää tehdä remonttia ym.
Suurperheen rajani kulkee kyllä vasta tuolla 7-8 paikkeilla mutta tämähän on vain minun mielipide.
Ainakin meillä olevien lasten perheitä hoidettiin kyllä bio kotiin niin, että käytiin lapset viemässä tarhaan aamulla, hoidettiin koti virkaaikana ja tuettin rahallisesti mutta ei sentään viikonloppu ja yöpäivystystä järjestetty, joten jossakin sen rajan sitten täytyy olla. En tiedä oliko halvempaa taksimatkat päikkäriin aamuin illoin, päiväkoti paikka usealle lapselle , kotiapu joka päivä koko päivän kotona ja isomman perheen toimeentulotuki.
Lisäksi lapset ovat nyt tyytyväisiä, eivätkä ole halukkaita lähtemään mihinkään.
Siihen en osaa sanoa ovatko kaikki sijoitukset tarpeellisia mutta itse en ole vielä tavannut yhtään jossa tuollainen epäily olisi heräänytkään ja olen aika paljon sijaisperheitä ja sijoitettuja lapsia nähnyt.
Tavallisesti ammatillisiin perhekoteihin sijoitetaan selvästi vaikeampihoitoisempia lapsia ja nuoria kuin sijaisperheisiin
-varsinkin murrosikäisiä tai sitä lähestyviä ja sellaisia lapsia, joiden biologisen suvun kanssa on vaara, että tavallinen sijaisperhe uupuisi tai olisi hengenvaarassa/vaarassa tulla pahoinpidellyksi.
Ammatilliselle perhekodille on olemassa kriteerit mm. tilojen ja henkilöstön koulutuksen ja lukumäärän suhteen.
Itsekin olen kotona l. en saa muuta palkkaa kuin mitä sijoitetuista tulee hoitopalkkiota ja kaksi meille sijoitetuista on erityistä hoitoa vaativia. Toivoisin tietenkin, että hoitopalkkioita korotettaisiin siten, että se mahdollistaisi toisen sijaisvanhemman kotonaolon niissä tapauksissa, joissa se olisi lasten edun mukaista. En silti kadehdi niitä, jotka ovat ammatillisen perhekodin perustaneet - he ovat yrittäjiä, jotka ovat investoineet asianmukaisiin tiloihin ja sijoitettujen kasvatuksen ja hoidon lisäksi he hoitavat omaa yritystoimintaansa ja ottavat myäs riskin.
Olen tässä läheltä päässyt seuraamaan erään uuden lastensuojelulaitoksen syntymistä ja ainakin kokonaan palkatulla henkilöstöllä toimivaa yksikköä ei pysty pyörittämään alle 200 euron vuorokausimaksulla - eikä minusta ole mitään syytä vaatia ammatillista perhekotia pitävien toimivan palkatta l. palkka heillekin kuuluu työstään.
Yleensä kunnat tulkitsevat lakia hieman erilailla, mutta muistaakseen se laki sanoi jotenkin näin, että: 4 sijoitettua voi olla, jos toinen vanhemmista sitoutuu kotiin ja 7 sijoitettua yhteensä, jos molemmat ovat sitoutuneet kotiin. Kuitenkin perheessä saa olla korkeintaan 4 alle kouluikäistä biologiset lapset mukaan lukien.
Kuitenkin niin voidaan joustaa, että jos toinen vaikka on kotona, niin jos tulee vaikka esim. ensin sisarukset sijoitukseen niin katsotaan se yhdeksi sijoitukseksi ja jos sitten tulee vaikka taas kolme sisarusta, niin katsotaan se toiseksi sijoitukseksi. Yleensä kuitenkin vaaditaan sitten jo hieman kokemusta tai/ja koulutusta kotona olevalta, jos ylitetään lasten lukumäärä.
Lisäksi sijoitettujen lasten lukumäärään perheessä vaikuttaa niin moni asia, kuten esim. lasten hoidollisuus, taustat, suvun tuomat ongelmat, lasten ikä jne.
Perheessä voi olla sijoitettujen lasten lisäksi biologisia lapsia, joten lapsia voi olla perheessä yhden ollessa kotona jopa 7 tai 9, mutta toki lapsista osa on jo sitten isompia.
Meilläkin on melko iso perhe ja usein ensimmäisenä kun kerron lasten lukumäärän ja tietävät meidän olevan sijaisperhe -haukotaan henkeä. Sitten kun selviää, että osa lapsista on biologisia ja vanhempia jo, niin ymmärtävät paremmin.
Yksilöllistä aikaa jää kaikille, uskokaa tai älkää. Sitäpaitsi uskon, että isommassa porukassa lapset oppivat paremmin huomioimaan toisia ja esim. sijoitetut lapset pystyvät oppimaan paljon jäljittelemällä toisia lapsia.
Rahoiksi emme ole kyllä lyöneet, vaan tappiota tehdään ja rajoilla eletään, kun oltava: iso auto, iso talo, paljon vaatteita ja ruokaa, jokaisella harrastuksia jne.
että näitä asioita mietin itsekin, mitä "suurperheitä" nimimerkki miettii "Jotain tälle buumille olisi syytä tehdä, kohdentaisivat osan niistä rahoista jotka nyt menee lasten sijoituksiin suoraan ongelmaperheiden hoitoon. Onko kaikki sijoitukset varmasti tarpeellisia? Onko nykyinen sosiaalialan työskentelytapa järkevä lainkaan? Miksi lapsia riepotellaan?"
Ja sitten se osa syy miksi sijaisperheissä ja perhekodeissa on nykyään niin paljon lapsia, johtuu osittain siitä, että uusia perheitä ei tunnu tulevan vaan vanhoja perheitä kuormitetaan. Ei hyvä!
Me olemme suurperhe,enkä usko että lapset ovat joutuneet kärsimään yhtään.Yleensä lapsia on perheeseemme tullut lisää harkintojen jälkeen ja lasten toiveesta,että meidän perheeseen sopisi vielä joku kodin tarvitsija.Sijoitetut ovat itse ensin alkaneet puhua meille,että lastenkoti ei ole koti ja eikö sieltä voisi jonkun hakea "kotiin",siten asia on alkanut hautumaan ja ilmaisemme asian ääneen "sossuille" ja n.vuoden kuluttua perheemme on kasvanut,tällä hetkellä 8lasta on sijoituksessa(joista 3lyhyt aikaisessa).Mitä palkkoihin tulee,me emme tee etelänmatkoja mutta kotimaanmatkoja kylläkin kaikkien lasten kanssa ja nautimme elämästä kera asuntolainojen ja autovelkojen,mutta rakkaudesta lapsiin me heitä kotiimme otamme.