Laitan tästä nyt vielä ihan oman aloituksen.
Tilanne siis tämä: siskoni ja avomieheni olivat ystäviä keskenään ennen kuin aloin seurustelemaan mieheni kanssa. Tuolloin en noteerannut miestä mitenkään. Sisareni alkoikin toimia amorina, eli saattoi meidät yhteen. Nyt asumme avoliitossa ja meillä on lapsi.
Mutta kas vain: siskoni on alkanut väittämään, että mieheni rakastaa häntä! Olen tentannut tätä mieheltäni, koska haluan välttää kolmoisdraaman, elää tavallista elämää, en saippuaoopperaa...Hän sanoo, että on ehkä välittänyt ennen ystävänä, ei muuten. Siskoni vihjailu ei kuitenkaan lopu. Mieheni ja siskoni välit ovat menneet poikki, koska mieheni on vihainen että siskoni yrittää rikkoa suhteemme. Huom. sisareni on miestennielijä, ei itse uskollinen yhdellekään omista miehistään...
En jaksa tällaista. Nyt siskoni on alkanut antaa muidenkin ihmisten, kuten sukulaisten ymmärtää, että mieheni on häneen ihastunut. Miehestäni ´puhuttaessa on aina ilmassa outo tunne; kiusallinen hiljaisuus...ihmiset välttelevät katsomasta silmiin? siis: ihmiset luulevat nyt siskoni toimesta, että HÄN oli alunperin valittu, minä olen vain joku kakkospalkinto. Olen jatkuvasti masentunut tästä. Vihaan ajatuksia sukutapaamisista jne.
Mieheni ei haluaisi tavata sisartani ollenkaan.
Mitä tehdä. Välillä näen jo painajaisiakin, että se mitä siskoni väittää, onkin totta. Tiedän, että pitäisi olla vahva ja uskoa itseensä ja totuuteen, mutta se että muutkin ihmiset suhtautuvat oudosti...
en tiedä. Ehkä tämä menee ohi...
Niin, siskollani on kaiken lisäksi omakin miesystävä tällä hetkellä...
Sisarkateudella ei ole rajaa?!
Tilanne siis tämä: siskoni ja avomieheni olivat ystäviä keskenään ennen kuin aloin seurustelemaan mieheni kanssa. Tuolloin en noteerannut miestä mitenkään. Sisareni alkoikin toimia amorina, eli saattoi meidät yhteen. Nyt asumme avoliitossa ja meillä on lapsi.
Mutta kas vain: siskoni on alkanut väittämään, että mieheni rakastaa häntä! Olen tentannut tätä mieheltäni, koska haluan välttää kolmoisdraaman, elää tavallista elämää, en saippuaoopperaa...Hän sanoo, että on ehkä välittänyt ennen ystävänä, ei muuten. Siskoni vihjailu ei kuitenkaan lopu. Mieheni ja siskoni välit ovat menneet poikki, koska mieheni on vihainen että siskoni yrittää rikkoa suhteemme. Huom. sisareni on miestennielijä, ei itse uskollinen yhdellekään omista miehistään...
En jaksa tällaista. Nyt siskoni on alkanut antaa muidenkin ihmisten, kuten sukulaisten ymmärtää, että mieheni on häneen ihastunut. Miehestäni ´puhuttaessa on aina ilmassa outo tunne; kiusallinen hiljaisuus...ihmiset välttelevät katsomasta silmiin? siis: ihmiset luulevat nyt siskoni toimesta, että HÄN oli alunperin valittu, minä olen vain joku kakkospalkinto. Olen jatkuvasti masentunut tästä. Vihaan ajatuksia sukutapaamisista jne.
Mieheni ei haluaisi tavata sisartani ollenkaan.
Mitä tehdä. Välillä näen jo painajaisiakin, että se mitä siskoni väittää, onkin totta. Tiedän, että pitäisi olla vahva ja uskoa itseensä ja totuuteen, mutta se että muutkin ihmiset suhtautuvat oudosti...
en tiedä. Ehkä tämä menee ohi...
Niin, siskollani on kaiken lisäksi omakin miesystävä tällä hetkellä...
Sisarkateudella ei ole rajaa?!
Vastaukset 1
Vanhimmat
No...luotatko mieheesi? Oletan niin. Joten sisaresi on kateellinen, valehteleva, pahantahtoinen lutka.
Nyt kun tuo on selvillä, sinun täytyy vain saada kaikki muutkin tajuamaan se. Ikävää että tämä tulee katkaisemaan välisi häneen, mutta omahan valintansa tuo oli.