on kuulemma ahdistunut, masentunut ja uupunut. on vaarana, että satuttaa muita tai itseään. aina ollut kiivas, herkästi suuttuva, muita arvosteleva "minä saan olla miten haluan"-tyyppi. myös aina herkästi hakenut minusta vikaa ja aina on ollutkin joku asia, mikä minussa on vaivannut; sitä sitten on vatkattu tunteella. kun yksi syy "masennukseen" on loppunut (olen muuttanut itseäni valitusten mukaan), on haettu uusia.
onko tosiaan hoidon tarpeessa vai vaan vaikea ihminen? voiko tuommoista auttaa lääkityksellä, mitä nyt haetaan. sanoo näkevänsä hahmoja, kuulevansä ääniä yöllä ja että on univaikeuksia (nämä ihan uusia oireita, olleet vasta pari kuukautta). tosin minun mielestäni nukkuu kuin tukki, päivälläkin, kun on ollut sairaslomalla. myös alkoholia käyttää kohtuullisen runsaasti, mutta sitä ei ole lääkärille kertonut.
meillä on kaksi alle kouluikäistä lasta. miten suhtautua heidän kannaltaan?
olenko itse vain inhottava ymmärtämätön ihminen, kun en ihan oikeasti usko henkisiin ongelmiin? tai jos niitä on, niitä on ollut sitten aina koko meidän 15 vuotisen liiton aikana. itse epäilen, että hän on katkera ihiminen ja kasvattanut ja ruokkinut vihaansa, mikä on sitten aiheuttanut nämä oireet.
voiko tuommoisesta parantua?
onko tosiaan hoidon tarpeessa vai vaan vaikea ihminen? voiko tuommoista auttaa lääkityksellä, mitä nyt haetaan. sanoo näkevänsä hahmoja, kuulevansä ääniä yöllä ja että on univaikeuksia (nämä ihan uusia oireita, olleet vasta pari kuukautta). tosin minun mielestäni nukkuu kuin tukki, päivälläkin, kun on ollut sairaslomalla. myös alkoholia käyttää kohtuullisen runsaasti, mutta sitä ei ole lääkärille kertonut.
meillä on kaksi alle kouluikäistä lasta. miten suhtautua heidän kannaltaan?
olenko itse vain inhottava ymmärtämätön ihminen, kun en ihan oikeasti usko henkisiin ongelmiin? tai jos niitä on, niitä on ollut sitten aina koko meidän 15 vuotisen liiton aikana. itse epäilen, että hän on katkera ihiminen ja kasvattanut ja ruokkinut vihaansa, mikä on sitten aiheuttanut nämä oireet.
voiko tuommoisesta parantua?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Vaikuttaa dopamiinin liikatuotannolta, josta johtuu niin sanotut ajatus kuin myös näkö harhat.
ja sk... psykoottiset on yleensä väkivaltaisia ainakin itselleen joten viisasta hoitaa luulot pois.
Hoitoonhan tuollainen kuuluu ehdottomasti ja myös sinun tulisi hakea tukea vertaisryhmästä. Kysele paikkakuntasi terveydenhuollosta sopivaa ryhmää.
Alkoholiriippuvaisella ihmisellä saattaa esiintyä asitiharhoja alkoholinkäytön lopettamisen taikka vähentämisen yhteydessä. Toisaalta sinun tulisi itse miettiä, että useinko miehesi on juuri sinua taikka ympäristöään arvostellut. Moni käyttäytyy vain siten, että jos joskus sanoo jostakin jotakin kriittistä, niin asia jää jurruttamaan päähän ja sitten kun kriittisyys toistuu, niin ulkopuolisen käsitys on se, että tämä on kriittinen aina. Toisaalta meillä suomessa on mykkäkoulukulttuuri, jossa esim. median sanan ja mielipiteenvapaudesta pitää joidenkin asioiden yhteydessä erikseen mainita median kohdatessa kriittisyyttä käyttäessään sananvapautta.
Minua ollaan arvosteltu mm. uniongelmista ihmisen toimesta, joka on asunut minusta n. 25 kilometrin päässä. Samainen ihminen arvosteli silloista alipainoani. Siksipä olen toistuvasti seurannut viraalista painoindeksiäni, jotta voi varmuudella sanoa, että onko ruumiinpainoni kohtuullinen. Hetken pidin jopa kirjaa siitä, että montako tuntia nukun vuorokaudessa (taatusti riittävästi).
Epäily taikka arvostelu mielenterveysongelmasta saattaa johtaa kireyteen. Toisaalta suljettu hoito estää alkoholin käytön mikäli alkoholi on ongelmana. Sinun kannattaa mielestäni tutustua alkoholinkäyttöä arvoiviin taulukoihin. Normaalilla miehellä alkoholinkäytön suurkulutuksen alaraja on n.284 keskiolutta viikossa.
http://www.yths.fi/netcomm/viewarticle.asp?path=8,21,2476,2497&article=1990&index=A&page=1
Tajusin eilen tyhmyyteni; itse asiassa mies onkin alkoholisti. Eli hodetaanko nyt alkoholismia masennuksena? Vaikuttavatko edes psyyken lääkkeet jos hän onkin mieleltään terve? Nämä arvostelut ja "kohtaukset" ovat ajoittuneet viikonloppuihin ja nyt tajuan sen miksi; viikolla ei alkoholia ole ainakaan paljon käytetty.
Miksikö huomasin nyt? Meillä on ollut tapana juoda viiniä lauantaina ruoan yhteydessä, samoin mies on ottanut "yhden kaljan" silloin tällöin, haju selittyi sillä. Löysin hänen työpajastaan todella runsaan kasan pahvisia viinipakkauksia, olutpulloja, siideritölkkejä... joista en todellakaan tiennyt mitään.
Viikonloppu ja ilta juopotteluun ei varmastikkaan mikään lääkitys toimi, mutta sairaalassa kun alkoholia ei hyväksytä, niin tämä saattaa tasoitta tietä kotiin tullessa, ettei alkoholi enää käy niin useasti edes mielessä.
Minun lähimmäisellä hieman samaa ongelmaa sillä erolla vaikka kaikki merkit ja faktat osoittavat tämän ongelman, niin kukaan ympäristöstä ei halua tunnustaa ongelmaa. Silti esim. minua, jolla ei käytännössä ollut pitkään aikaan edes taloudellisia mahdollisuuksia ostaa hädin tuskin makaroonia, niin sain epäilykset alkoholin käytöstä ja laihtuminen katsottin psyykeongelmaksi. Todellisuudessa minulla ei vain ollut rahaa syödä kuin sika. Minä laihduin ja naama valkjeni ja naapurista asti sain kuulla vittuilua, että kauneuttaniko hoidan. Joskus tulee vain hieman paha mieli kun joku odottaa, että minulla olisi täydellinen taloudellinen vapaalippu tässä maailmassa ja silti olen joutunut näkemään jopa nälkää.
Hanki uusi terve mies.
Uskon, että miehesi tarvitsee hoitoa. Jos todellisuudentajussa on heittoja, se on kyllä ihan sairaala-asia. Sitä en osaa sanoa, mikä hänellä on ja miten vakava juttu, mutta kyllä hänellä on varmasti mielenterveysongelmia. Eivät ne lääkärit ketään pistä sairaalaan ilman syytä, ovat ne sairaalapäivät niin arvokkaita.
Ja kyllä lääkkeistä on varmaan apua, olivatpa ne oireet minkä tahansa aiheuttamia. Tietyt lääkkeet auttavat tietynlaisiin oireisiin.
Hanki itsellesi tukea esim. mielenterveystoimistosta ja osallistu miehesi hoitopalavereihin, niin pysyt itse kärryillä asioiden kulusta. Selitä myös lapsillesi, miksi isä on sairaalassa ja ohjaa heitä suhtautumaan tilanteeseen luontevasti. On kaikkien etu, että mielenterveyden ongelmia hoidetaan. Elämä on sitten todennäköisesti tulevaisuudessa teille parempaa.
Ei ole kuule hulppeat tulevaisuuden näkymät, joten eiköhän olisi paras alkaa nyt rakentamaan oikeaa turvallista kotia lapsille. Muksut tai sinä sairastutte itse.
Mikäli mies vain itse käsittää toimintansa seuraukset ja on halukas perheensä eteen toimimaan, niin en näe mitään syytä miksi ei perhe-eläämääkin olisi vielä edessä. Toisaalta yhteiskunta on puolillaan mm. esimiesasemasssa olevia poliiseja, jotka käyttäytyvät sairautensa taikka alkoholin vuoksi saman moisesti. Miettikääpäs miten ihmsten oikeusturvan ja rikostutkintojen näissä tapauksessa käy.
No, ei tietenkään käsitä sehän ei olisi siellä jos se käsittäisi, hassu.
Joidenkin mielestä hoitoa käytetään rangaituskeen ja leimaamiseen ja osiyttain jopa näin on, mutta käytännössähän tilanteen pystyy käyttämään hyväkseen siitä huolimatta, että esim. perhe lähtisi. Mielestäni on täysin riittävää syy purkaa suhde jos ei pysty taikka halua huomioida toisen tilannetta pienen koettelemuksen edessä. Toisaalta saattaa olla myös helpompi elää ilman moralisoivaa lähipiiriä.
Ei kyllä kuulosta pikku koettelemukselta. Minä säälin kyllä lapsia.
Mitä hyötyä siis on purkaa suhde? Muutama olut illasta ja viikonlopusta on vähäpätöinen asia verrattaen vaikka siihen, että jolla kulla on jokin ruumillinen sairaus, joka ei parane koskaan ja käytös aina karmaisevaa. Oikeassa ympäristössä ei tule edes ajateltua muutamaa olutta ja se pienikin pisara jää ottamatta.
Minä ainakin juon ympäristöstä huolimatta jos haluan. Ei mulla ole kiinni oikea tai väärä ympäristö. Ja juonkin täsmälleen riittävästi.
Kyllähän juopotella voi, mutta onko kyseessä haluttomuus luopua viinasta taikka jonkimoinen riippuvuus?
Kai sitä hyödyksi voi ajatella. Uusi mies, raitis, rohkea ja reipas, kyllä siitä kuule naiselle jotain hyötyä lienee. Toista kun sellainen mielisairaalassa tai kännihuurussa makaava. Katsos ku sellainen mies vois maata vaikka vieressä kainalossa ihan myöskin suukotella välillä ja hieman lähempänäkin käydä. Kyllä sille jotain kivaa käyttöä terve nainen keksisi.
Ei kait tossa tapauksessa liene väliä, kunpi on ongelman nimi.
Oletko vakuuttunut, että moni täysjärkinen mies ottaa yh:n, jonka edeltävä mies on laitettu pois silmistä mielisairaalaan?
Voi kyllä, kaikesta hölyn pöly puheista huolimatta myös miehet pitävät kaikesta siitä mitä koti on.
Mistä miehet pitää ja mistä miehet eivät pidä, niin on asia erikseen. Aina löytyy mies, joka on kiinostunut pienestä hellästä kotivastaanototsta ja perhe-elämästä, mutta pitkäänkö suhde naisen puolesta kestää jos edellinenkin juttu ja ties moniko on päättynyt siihen, että miehessä on aina vain jotain mainitsemisen arvoisen paljon moittimista? Moniko mies suostuu naisen kotilemmikiksi?