Niin, onko se edes bulimiaa kun ahmii vaan, muttei oksenna? Ahmii niin kauan että hyvä kun henki kulkee ja sitten makaa niin kauan että pääsee taas liikkeelle. Nää tulee kohtauksittain. Yleensä viikonloppuna tai arkisinkin illalla kun on yksin eikä mitään tekemistä. Siihen osaa jo varautua kun käy kaupassa. Että mitä kaikkea tekee mieli. Joskus sitten kun asiat tuntuu olevan paremmin, pystyy pidättäytymään niukemmallakin syömiseläl, mutta yksinäisyys laukaisee puhtaan ahmimisen. Mikä syömishäiriö tää on?
Ahmin, en oksenna!
bulimikko
51366
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Se ei ole bulimiaa, vaan BEDiä (Binge eating disorder), tai COEta (Compulsive eating disorder). Googlella löytyy tietoa.
ja voi kyllä vihaan.. mutta pohjalta noustaan, toivottavastikkin..
mutta nyt menee ehkä jo paremmin.. tai sitten se on vaan taas yks niistä paremmista vaiheista..
Mulla on sama, ollu jo useemman vuoden. Oon silti saanu pidettyä itteni hoikkana (jopa alipainosena), koska ahmimisviikonloppujen jälkeen menen tosi alhasilla kaloreilla ja urheilen hulluna. Syön ahdistukseeni. Oksentamista oon yrittäny joskus, mutta en osaa, noloa:( Se on vaan niin ihana tunne ku tulee kaupasta ja "antaa mennä.."
Mullakin on tuo sama juttu, olipa jotenkin kierotuneesti helpottavaa tajuta, etten olekaan ainoa. Mä vedän kanssa hirveät määrät ruokaa naamaan, ja sitten tulee vielä hirveämpi katumus. Tai oikeastaan en enää tiedä, mikä on vähän ja mikä paljon.
Sain tämän pidettyä joskus kurissa, kun tosiaan söin muuten tosi vähän, mutta nyt menee koko päivä mässätessä. Ei jaksa välittää, vaikka inhoan mahaa, mikä mulle on ilmestynyt parissa viikossa. Pitäisi laihduttaa, muttei ole motivaatiota (ei riitä se, että vihaan itseäni tämmösenä...).
Mä en jaksa, osaisi edes oksentaa (tiedän, olen typerä..) Neuvokaa joku miten noilta kohtauksilta voisi välttyä, tai niitä voisi edes hillitä. Kiltit?