Mitä voi tehdä, jos havaitsee kissan tappavan lintuja?
Ensisijaisesti kannattaa olla yhteydessä kissan omistajaan ja kertoa kissan tappaneen rauhoitettuja eläimiä ja pyytää omistajaa toimiin, ettei vastaavaa pääse tapahtumaan. Mikäli on pystynyt toteamaan ja dokumentoimaan (esimerkiksi valokuvin) kissan saalistaneen rauhoittamattoman eläimen ja tietää tai pystyy seuraamaan, mistä talosta kissa on, voi tehdä poliisille rikosilmoituksen luonnonsuojelulain rikkomisesta.
Vapaana liikkuvista kissoista kannattaa yleensä ensimmäiseksi olla yhteydessä niiden omistajiin. Mikäli havaitsee kissan vapaana järjestyslain määrittelemillä kohteilla taajamassa (mm. tiet, kadut, jalkakäytävät, torit, puistot, uimarannat, urheilukentät, hautausmaat), voi asiasta tehdä ilmoituksen poliisille. Kotipiirinsä ulkopuolella olevaa kissaa ei saa vahingoittaa, mutta sen voi pyydystää ja toimittaa kunnan irrallaan tavattujen eläinten hoitolaan. Maanomistaja voi – mikäli on todennut kissan villiintyneeksi – myös asianmukaisin metsästyslainsäädännössä kuvatuin menetelmin tappaa villiintyneen kissan omilta mailtaan. Kissan pyytäminen on kuitenkin suositeltavampi tapa, koska usein on vaikeaa varmistua kissan olevan villikissa.
Ruotsalaistutkimuksen mukaan kissat tappavat Ruotsissa noin 7 miljoonaa lintua vuodessa. Suomessa kissojen tappamien lintujen lukumäärän suuruusluokka on todennäköisesti sama.
Alla vielä tarkempaa tietoa siitä, mitä laki sanoo kissoista:
Järjestyslaki
On voimassa ”yleisillä paikoilla” eli kaikilla paikoilla, jotka on tarkoitettu yleisesti käytettäviksi tai joita tosiasiallisesti, pysyvästi tai tilapäisesti yleisesti käytetään, riippumatta siitä, kuka paikat omistaa. Tällaisia paikkoja ovat mm. tiet, kadut, jalkakäytävät, torit, puistot, uimarannat, urheilukentät, hautausmaat, yleisön käytössä olevat rakennukset, kulkuneuvot, virastot, toimistot ja ravintolat. Yksinkertaistaen: järjestyslaki koskee taajamia sekä niiden ulkopuolella olevia yleisesti käytettäviä kohteita.
Kissan omistajien on pidettävä huolta siitä, ettei eläin pääse kytkemättömänä yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille, kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle.
Käytännössä edellinen tarkoittaa, ettei kissaa saa pitää vapaana ilman valvontaa, sillä muuten ei voida varmistaa, ettei kissa menisi edellä mainituille kohteille.
Kissa voi siis (periaatteessa) olla taajamassa vapaana, mikäli voidaan valvoa ja valvotaan, ettei se mene edellä mainituille kohteille, eikä riko luonnonsuojelulakia.
Metsästyslaki
On yleistäen voimassa taajamien ulkopuolella.
Metsästyslaki määrittelee villiintyneen kissan rauhoittamattomaksi eläimeksi. Mikäli kotikissa ottaa ravintonsa luonnosta, eikä se näytä liikkuvan oman pihan läheisyydessä, se voidaan tulkita villiintyneeksi ja on täten rauhoittamaton eläin, jonka eläinsuojelulain mukainen lopettaminen on maanomistajan luvalla luvallista. Käytännössä on kuitenkin hyvä riittävin toimin varmistaa, että kyseessä on todellakin villiintynyt kissa. Metsästyslaki kieltää kotieläimeksi otetun kissan heitteillejätön ja hylkäämisen sakkorangaistuksen uhalla.
Eläinsuojelulaki
Eläimen on omistajansa taholta saatava riittävästi ravintoa, juotavaa ja muuta tarvitsemaansa hoitoa. Eläimen hoidotta jättäminen on kiellettyä. Kissan pitäminen siten, ettei sille anneta ruokaa vaan se hakee ravintonsa luonnosta, on eläinsuojelulain vastaista ja rangaistavaa. Sairaan, vahingoittuneen tai muuten avuttomassa tilassa olevan kotieläimen (myös kissan) löytäjän on autettava eläintä tai ilmoitettava siitä omistajalle, kunnaneläinlääkärille, terveystarkastajalle tai poliisille.
Lain mukaan kunnilla on velvoite huolehtia irrallaan tavattujen koirien, kissojen ja muiden pienten lemmikkieläinten tilapäishoidon järjestämisestä. Talteenotettua eläintä on säilytettävä vähintään 15 vuorokauden ajan, minkä jälkeen kunnalla on oikeus myydä, luovuttaa tai lopettaa se. Kunnalla on myös oikeus periä eläimen omistajalta korvaus talteenotosta, hoidosta ja mahdollisesta lopettamisesta.
Luonnonsuojelulaki
Luonnonsuojelulaki kieltää rauhoitetun eläimen tappamisen. Kaikille rauhoitetuille linnuille sekä riistalinnuille on määritelty niiden korvausarvo, mikäli ne tapetaan luvattomasti. Luvattomasta tappamisesta rangaistuksena on paitsi kyseinen yksilön/yksilöiden korvausarvon maksaminen valtiolle myös yleensä sakkorangaistus.
Ihmisen omistamat eläimet, myös kissa, ovat omistajansa vastuulla eli omistaja vastaa niiden teoista. Mikäli kissa tappaa rauhoitetun eläimen, on omistaja vastuussa kissan teosta ja rangaistava osapuoli. Mikäli havaitsee kissan tappavan rauhoitetun linnun, kannattaa pyrkiä kuvaamaan tapaus ja ilmoittaa tapauksesta poliisille. Erityisen tärkeää on selvittää, mistä osoitteesta kissa on kotoisin, sillä poliisilla ei ole aikaa selvittää kissan omistajaa. Esimerkiksi varpusen tappamisesta joutuu maksamaan valtiolle 34 euroa ja pyrstötiaisesta 252 euroa.
Ensisijaisesti kannattaa olla yhteydessä kissan omistajaan ja kertoa kissan tappaneen rauhoitettuja eläimiä ja pyytää omistajaa toimiin, ettei vastaavaa pääse tapahtumaan. Mikäli on pystynyt toteamaan ja dokumentoimaan (esimerkiksi valokuvin) kissan saalistaneen rauhoittamattoman eläimen ja tietää tai pystyy seuraamaan, mistä talosta kissa on, voi tehdä poliisille rikosilmoituksen luonnonsuojelulain rikkomisesta.
Vapaana liikkuvista kissoista kannattaa yleensä ensimmäiseksi olla yhteydessä niiden omistajiin. Mikäli havaitsee kissan vapaana järjestyslain määrittelemillä kohteilla taajamassa (mm. tiet, kadut, jalkakäytävät, torit, puistot, uimarannat, urheilukentät, hautausmaat), voi asiasta tehdä ilmoituksen poliisille. Kotipiirinsä ulkopuolella olevaa kissaa ei saa vahingoittaa, mutta sen voi pyydystää ja toimittaa kunnan irrallaan tavattujen eläinten hoitolaan. Maanomistaja voi – mikäli on todennut kissan villiintyneeksi – myös asianmukaisin metsästyslainsäädännössä kuvatuin menetelmin tappaa villiintyneen kissan omilta mailtaan. Kissan pyytäminen on kuitenkin suositeltavampi tapa, koska usein on vaikeaa varmistua kissan olevan villikissa.
Ruotsalaistutkimuksen mukaan kissat tappavat Ruotsissa noin 7 miljoonaa lintua vuodessa. Suomessa kissojen tappamien lintujen lukumäärän suuruusluokka on todennäköisesti sama.
Alla vielä tarkempaa tietoa siitä, mitä laki sanoo kissoista:
Järjestyslaki
On voimassa ”yleisillä paikoilla” eli kaikilla paikoilla, jotka on tarkoitettu yleisesti käytettäviksi tai joita tosiasiallisesti, pysyvästi tai tilapäisesti yleisesti käytetään, riippumatta siitä, kuka paikat omistaa. Tällaisia paikkoja ovat mm. tiet, kadut, jalkakäytävät, torit, puistot, uimarannat, urheilukentät, hautausmaat, yleisön käytössä olevat rakennukset, kulkuneuvot, virastot, toimistot ja ravintolat. Yksinkertaistaen: järjestyslaki koskee taajamia sekä niiden ulkopuolella olevia yleisesti käytettäviä kohteita.
Kissan omistajien on pidettävä huolta siitä, ettei eläin pääse kytkemättömänä yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille, kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle.
Käytännössä edellinen tarkoittaa, ettei kissaa saa pitää vapaana ilman valvontaa, sillä muuten ei voida varmistaa, ettei kissa menisi edellä mainituille kohteille.
Kissa voi siis (periaatteessa) olla taajamassa vapaana, mikäli voidaan valvoa ja valvotaan, ettei se mene edellä mainituille kohteille, eikä riko luonnonsuojelulakia.
Metsästyslaki
On yleistäen voimassa taajamien ulkopuolella.
Metsästyslaki määrittelee villiintyneen kissan rauhoittamattomaksi eläimeksi. Mikäli kotikissa ottaa ravintonsa luonnosta, eikä se näytä liikkuvan oman pihan läheisyydessä, se voidaan tulkita villiintyneeksi ja on täten rauhoittamaton eläin, jonka eläinsuojelulain mukainen lopettaminen on maanomistajan luvalla luvallista. Käytännössä on kuitenkin hyvä riittävin toimin varmistaa, että kyseessä on todellakin villiintynyt kissa. Metsästyslaki kieltää kotieläimeksi otetun kissan heitteillejätön ja hylkäämisen sakkorangaistuksen uhalla.
Eläinsuojelulaki
Eläimen on omistajansa taholta saatava riittävästi ravintoa, juotavaa ja muuta tarvitsemaansa hoitoa. Eläimen hoidotta jättäminen on kiellettyä. Kissan pitäminen siten, ettei sille anneta ruokaa vaan se hakee ravintonsa luonnosta, on eläinsuojelulain vastaista ja rangaistavaa. Sairaan, vahingoittuneen tai muuten avuttomassa tilassa olevan kotieläimen (myös kissan) löytäjän on autettava eläintä tai ilmoitettava siitä omistajalle, kunnaneläinlääkärille, terveystarkastajalle tai poliisille.
Lain mukaan kunnilla on velvoite huolehtia irrallaan tavattujen koirien, kissojen ja muiden pienten lemmikkieläinten tilapäishoidon järjestämisestä. Talteenotettua eläintä on säilytettävä vähintään 15 vuorokauden ajan, minkä jälkeen kunnalla on oikeus myydä, luovuttaa tai lopettaa se. Kunnalla on myös oikeus periä eläimen omistajalta korvaus talteenotosta, hoidosta ja mahdollisesta lopettamisesta.
Luonnonsuojelulaki
Luonnonsuojelulaki kieltää rauhoitetun eläimen tappamisen. Kaikille rauhoitetuille linnuille sekä riistalinnuille on määritelty niiden korvausarvo, mikäli ne tapetaan luvattomasti. Luvattomasta tappamisesta rangaistuksena on paitsi kyseinen yksilön/yksilöiden korvausarvon maksaminen valtiolle myös yleensä sakkorangaistus.
Ihmisen omistamat eläimet, myös kissa, ovat omistajansa vastuulla eli omistaja vastaa niiden teoista. Mikäli kissa tappaa rauhoitetun eläimen, on omistaja vastuussa kissan teosta ja rangaistava osapuoli. Mikäli havaitsee kissan tappavan rauhoitetun linnun, kannattaa pyrkiä kuvaamaan tapaus ja ilmoittaa tapauksesta poliisille. Erityisen tärkeää on selvittää, mistä osoitteesta kissa on kotoisin, sillä poliisilla ei ole aikaa selvittää kissan omistajaa. Esimerkiksi varpusen tappamisesta joutuu maksamaan valtiolle 34 euroa ja pyrstötiaisesta 252 euroa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
pelkkää linkkiä - ei kaikkea tarvitse copypastata.
http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/faq-suojelu.shtml
No kunnon pöysti.. Kai se kissa saa tappaa ravintonsa.. Vai vietkö sinä minkinkin jonnekkin jos se tappaa rauhotetun eläimen
saada tappaa ravintonsa? entäs koiran? minkki ei ole rauhoitettu ja sen saa pyytää pois(asian mukaisilla luvilla), kun se suomen metsiin luontaisesti kuulu.
myöskään kissa ei luontoon kuulu...kissat sisälle tai valvotusti ulos.
Satuinpa jahtireissulla näkemään, kuinka pöllö sieppas maastosta hiiren, joka saattoi hyvinkin olla rauhoitettu. Ammunko pöllön, vai haastanko maanomistajan käräjille.
Mielestäni kissaongelmaan on helppo, kaikkia tyydyttävä ratkaisu. Kaikki kissat sisäkissoiksi ja ulos ainoastaan valjaissa tai ulkohäkkissä. Nykyaikainen vastuunsa tunteva kissanomistaja ei päästä kissaansa ulos lintuja tappamaan tai naapureita häiriköimään, vaan pitää kissansa sisällä. Itselläni on 3 onnellista sisäkissaa.
piirongin laatikssa.
Meidän katit kyllä käy pihalla ulkoilemassa mutta eivätpä mene näköetäisyyttä kauemmas, leikattuja kun ovat. Tosin eläinvihamielisiä psykopaattejakaan ei asu lähietäisyydellä.
Myyriä ja päästäisiä ovat muutaman tuoneet rappusille, lintuja en ole näiden huomannut pyydystäneen vuosen saatossa yhtään. Ehkäpä roduissa on eroja pyyntivietin suheen.
Meillä on kaksi kissaa ja juoksee ulkona välillä yötä päivää.. Ei pääse ainakaan hiiret ja rotat taloksi ja ei linnut paskantele kuistille.. ykskin päivä oli orava suussa..
Jos kissa tappaa jonkun linnun? Luultavasti itsekkin syöt lihaa ja sekin eläin on tapettu, joten jos kissa tappaa jonkun linnut niin mitä sitten? Ei ne linnut kissojen syömisellä lopu ja kyllä tuo tappaminen on luonnon ankara laki.
niinpä! miettikääpä nyt tuotakin kysymystä. kun nimenomaan se kissojen luontainen tapa on pyydystää lintuja ja hiiriä yms. mitenkä te luulette että kissa selviytyi kauan aikaa sitten itse luonnossa, jos se ei pyydystänyt lintuja tai hiirä?vaikka kissat eivät enää syökkään niitä, se tapa on jäänyt niille kissojen esi-isiltä.
miksi sitten me ihmiset syömme ankkoja?
nekin ovat lintuja. kieltäkää hyvät ihmiset ensin meitä lopettemaan ankan syönti ennen kuin menette kieltämään kissain luontaisen käyttäytymisen.